Micmac ja Suomi

Kielten yhtäläisyydet ja erot ilmenevät oikeammin niiden rakenteissa, ei niinkään sanoissa. Eli pitäisi katsoa enemmän kielioppia eikä sanojen pintaa.

Quechua kuuluu agglutinoituviin kieliin, eli siellä käytetään päätteitä, kuten meilläkin, että samassa seurassa pelataan. Länsinaapurissakin saatetaan pokalla pohtia urdun ja ruotsin sukulaisuutta, joten mitään estettä ei ole ihmetellä quechuan ja suomen erityispiirteitä keskenään.

Tässä Esko Korpilinnan näkemys asiaan vuodelta -67: inkojensukua.blogspot.com/

Olisin voinut kai toimittaa kappaleet vanhimmasta lähtien niin, että aikajärjestys olisi oikea. Lukekaa nyt siis vanhimmasta lähtien. Yritän kevättä pitkin nakutella loputkin, vaikka tällä hetkellä, tällä koneella se on kuin ase ohimolla olisi. Kovalevy tilttaa hetkenä minä hyvänsä ja Word - sekä muut asetukset ovat edelleenkin osin saksaksi. Likviditeettiäkään uuteen koneeseen ei nyt ole, mutta toivottavasti aihe teitä kiinnostaisi.

Tässä Esko Korpilinnan näkemys asiaan vuodelta -67: inkojensukua.blogspot.com/

Kolmannes kirjoittamatta ja läppäri nakuttaa siihen malliin, että saattohoito on pian aika aloittaa. Tunnisteet ovat optimoimatta ja kuvat lisäämättä, mutta lukijoita on ollut ihan mukavasti. Omaehtoisesti voi tutkimuksia jatkaa Santo Tomásin sanakirjalla ja Kalevalalla. Savon tuntemus ei ole haitaksi sillä savon hupahuastella, eli rupatella on on quechuaksi hupahuasitta!

Valmista tutkimusta on tehnyt Nicaraguassa (?) asusteleva nimim. Johan joka on tehnyt laajaa tutkimusta äidinkielensä ja intiaanikielten suhteista. Löytyy googlettamalla ja helpoiten Tiede.fi:n Lalli ja Eerik-ketjusta. Voin aikaa myöten linkittää aiheesta lisää.

Sain aikoinani häneltä nämä alkuperäisistä skannatut artikkelit. Toivoin tosin vielä, että saisin löydettyä nämä alkuperäiset painotuotteet itselleni jostain. Parin viikon päästä taloa remontoineet ystäväni löysivät lattialautojensa alta, sahanpuruista kaksi hyvin säilynyttä numeroa. Yksi siis puuttui, mutta voitte kuvitella suunnattoman riemuni!

Kielten yhteneväisyydet ilmenevät parhaiten Skepsiksen keskustelufoorumin viisauksissa.

Mitä ne skepot on sitten sanoneet? Tuskin mitään vakavasti otettavaa kuitenkaan.

Itselläni on vankkumaton näkemys tässä asiassa ns. lingoan puolesta. siis kansainvälisen merimieskielen, joka on alkanut jo niihin aikoihin, kun ugrilaista kieltä puhuttiin laajalti. sittemmin se sai foinikialaisen värityksen päälleen ja tämän takia kai sitä hepreaakin tapaa useista kielistä? Lingoan juuret on jo varhaisantiikissa, ja sitä on puhuttu - kielen eläessä koko ajan - aina keskiajan alkuun saakka.
Noiden intiaanien kohdalla sanoisin, että sanat on takertuneet joskus rautakauden puolella, jolloin suomea sössöttävät oli vielä merikansaa, joka teki pitkiä amerikanmatkojaan aina luoteisrannikolle saakka. Aikakautensa tapahan oli aina uuden kansan kohdatessa vieraalla mantereella, jättää näille muutama merimies opettamaan tulokkaiden kieltä. Teoria on musta itsestäkin tosi hyvä, ja selittää kaiken.

Selittäis montakin mysteeriä esim Yakima-intiaanien luomiskertomuksesta. Siinä alkuluoja ”Suuri Päällikkö” ilmaistaan alkukielisenä Whee-me-me-ow-ah. Eli melkein sama kuin Väi-nä-mö-inen

Jatkan edelleen vanhan artikkelisarjan blogittamista ja uusin aihe keskittyy partaan uudisasukkaissa ja mayojen keramiikassa. Päätin etsiä netistä esimerkkejä ja tällä sivulla on keramiikkaa esittäen parrakkaita pappoja - ja koko joukon eri rotuja ja kansallisuuksia. Niin. Eihän sielläkään eristyksissä eletty: www.arqueologicas.com.ar/civilizacion-english.htm

Se blogini: inkojensukua.blogspot.com

Musta on hyvä että sulla piisaa virtaa noihin pre-columbiana -juttuihin. Tämä on iso juttu josta ei kukaan tiedä. ja kun kaupustelee ihmisille tota cibolaa eri paikoissa, ei kellään ole hajuakaan mistään. eikä voikaan olla, kuka näitä asioita pöyhisi ja tutkisi tässä maassa. Jatka samaa rataa.