Hämeen kuninkaat

Mietin tuossa kumpaan ketjuun tää kuuluis, kun tässä oli tarkoitus esitellä miksei satakunnan alueella sanottavammin kuppikiviä ole. toisaalta tää taas liittyy olennaisesti itse Tavastiaan ja sen mekanismeihin, että pannaas tänne ja kattotaan alkaako keskustelu haarautuun.

Tän olis ehkä kirjassa voinut paremminkin esittää, jossa vaan ylimalkaisesti tuli heitettyä, että rautakauden kohdalla ei pitäis ajatella suomea suomena modernissa mielessä, vaan monenlaisena tilkkutäkkinä. Yksi tilkkutäkkihän liittyy tohon rannikkoseutuun.
Oikeastaan kuvio on tuttu kaikista siirtokunnista ja –maista. Yleensä niistä otetaan pieni kaistale, ja varsin usein vallataan jokilaakso ja tässä mielessä kotomaamme länsirannikko ei muodosta poikkeusta. Saman ilmiönhän näkee esim afrikan länsirannikolla ja tietenkin Yhdysvaltain itärannikolla, silloin kun ekat puritaanit niihin saapui. ne on sellaisia kakunpaloja. Viipaleita rannikosta.
tein äkkiseltään aiheesta tälläisen kartantapaisen josta toivottavasti saa jotain selvää...?



Olen tässä merkannut erikseen ns. hiittisen viipaleen alimmaksi josta sittemmin kasvoi viikinkien etappitie. Seuraava viipale on sitten Rikalan (Salon) alue joka ilmeisemmin on tämä kuulu hämäläisten satama, ja näin ollen myös Tavastian itsensä oma rannikkoalue.
Aurajoenlaakso lienee kertomattakin tuttu.
Sitten tulee tämä kuulu kalannin alue eli vakkasuomi. Hyvin omaleimainen kulttuurialue, jota on yleisesti arveltukin omaksi siirtokunnakseen. aika erikoista että alkuperäisellä vakkasuomella ei juurikaan ole kuppikiviä.
Sen sijaan kuppikiviä löytää seuraavasta kaistaleesta eli untamalan alueelta. sen rautakautinen pakana-alue suorastaan hyppää silmille. Tämä lienee muuten toistaiseksi ainoa alue, jossa kuppikivet menee arkeoastronomisena linjana.
Sitten tulee Eurajoen alue, josta kuppikiviä on turha hakea. Syy saattaa olla että ko. kaistale on alkujaankin kristillinen, sillä monet seikat viittaa että kelttikristittyjä olisi ollut alueella jo niinkin varhain kuin 500-luvulla.
Lopuksi on sitten kokemäenjoen laakso, joka myös on monenlainen sulatusuuni eli kulttuurisekoite.
Pohjoisempana alkaa sitten legendaariset Kyrön metsät, mutta pohjanmaan rautakautista asutusaluetta voi myös pitää yhtenä viipaleenomaisena asutuskeskittymänä.

Tietty on näin, että jokaista näistä pitäis tarkastella omana kokonaisuutenaan. Joissain on kuningashautoja, joissain ei. Oikeastaan jos tätä jatkaisi niin huomaisi että näiden viipaleiden ja varsinaisen Tavastian välillä on vielä ollut puskurivyöhyke kuten suur-hollola, urjala, suur-pirkkala, ja toisessa suunnassa sysmän ja hartolan kuppikivialueet.
Nää on kaikki omalla tavallaan omia autonomisia alueitaan, ja niissä jokaisessa on varmuudella ollut omat pitäjäkuninkaansa ja hallintonsa.

Vähän parantelin karttaa ja nyt kun se näyttää joltakin, voidaan tarkemmin puhua varsinaisista jokilaaksoista. Kuten kuvasta näkyy, olen ottanut vapauden tulkita Tawastian rengasmaisesti. Sillä tosiaan on keskusta (kantahäme) jota ympäröi uloimmat reuna-alueet. Luultavasti kymenlaakso kuuluisi mukaan tähän sarjaan? Laskisin kyllä joukkoon vielä hartolankin joka on toiminut puskurina metsälappalaisten suuntaan.
Kuvasta on myös helppo nähdä että suur-hollolan laskujokena on toiminut porvoonjoki, muinais-urjalan Uskelanjoki ja pirkkamiesten laskujokena kokemäenjoki. Sen sijaan itse ydin – kantahäme – ei omaa autonomista vesireittiä mihinkään suuntaan.



Oleellistahan on tajuta itse jutun logiikka. rantaviivalla on monenlaista viipalemaista siirtokuntaa joista kaikilla lienee ollut omat liittolaissuhteensa jonnekin. kuka tunnustaa tanskan värejä, kuka svealaisten ja kuka minäkin haaran kristinuskoa. Näitä viipaleita rajoittavat sisämaassa sitten nämä muinaispitäjät jotka on ryhmittyneet varsinaisen ytimen eli Tawastian ympärille.

mutta noista rannikon viipaleistakin näkee, että niillä kaikilla on ollu omat keskuspaikkansa; muinaiskaupungit. Hiittisten viikinkikaupunki, Salon Rikala, Lieto, Kalanti, Untamala, Eura, Teljänä tunnettu Kokemäki jne. Ilmeisesti oli alkujaan sääntö että jokisuuhun ei saanut rakentaa ja sitä kautta salvata se muilta. ajan saatossa tämäkin sääntö petti sillä nämä turut, ulvilat ja raumat pykättiin vaan härskisti tukkiin muilta kulku.

Vaikka mikään oikea historia ei näitä mun kuviointeja tunnustakaan, myönnän että se on antanut melkoisen etulyöntiaseman muinaiskohteiden tutkimisessa. Joillain alueilla on kuppikiviä ihan jumalattomasti, ja naapurikaistalla ei ensimmäistäkään. Joissain on kartanoita, ja naapurustossa myös kartanoita mutta linnavuorien kera. Jossain ei oo linnavuoria ensinkään, mutta 33-mittaa piisaa. Jossain ley-linjamaista arkeoastronomiaa, ja jostain tuntuu puuttuvan lähes kaikki.
Vielä kun osaamme ajoittaa kunkin muinaiskohteen omaan aikajanaansa, saadaan melkoisen tarkka ja yksityiskohtainen kuvaus sen ajan kulttuurista. ja mitä pidemmälle tätä oppii tunnistaan, sen paremmin ja tarkemmin esim noita kuningashauta-kumpuja on sijoitella ajallisesti ja kulttuurisesti omiin vyöhykkeisiinsä. Ihmettelen muuten ettei tätä haastetta kukaan toinen ole aiemmin ottanut vastaan, homma kun on rekunstroitavissa edelleen.

Kanta-Hämeen vesireitti on oletettavasti mennyt Raaseporiin. Se on vain nykyään vaikeampi hahmottaa, koska liettymisen ja maannouseman takia se on tänä päivänä hyvin erilainen ja paljon huonompi seilata kuin 1000-1500 vuotta sitten. Sitä kun tänään katselee, miten ne kaikki ojat kulkevat Vanajan suuntaan, on vaikea tajuta että se on joskus aikoinaan ollut ihan oikea, hyvä ja käyttökelpoinen kulkureitti.

Esim Raaseporin linna oli vielä keskiajallakin saari, mutta nykyään se on pelkkien peltojen keskellä, ja Raaseporinjoki on vain vähän ojaa suurempi.

Raaseporin linnassa on aina kiinnostanut mm. se, että kun se oli 1200-1300 luvulla rosvojen hallussa, niin olisiko kuitenkin niin, että nämä "rosvot" olisivatkin olleet alkuperäistä hämäläistä linnoitusväkeä, joka olisi jatkanut taistelua valloittajaa vastaan, ja olisi sitten temppeliritarikunnan kanssa liitossa olleen Ruotsin kuninkaan palkoilla olleiden historiankirjoittajien papereissa leimattu rosvoiksi?

No jos mun pitäis itteni arvailla, mistä kohtaa kulki varsinaisen Tawastian vesireitti merelle, niin pitäisin Kirkkonummea potentiaalisena paikkana. laskettuna tietenkin 33-mittojen avulla, sillä hämeenlinnan keskiaikaisesta kylästä Hätilästä kirkkomittoja laskien 33.3 km välein, päästään merelle. Linjana Hätilä-Loppi-Vihti-Kirkkonummi.
Tämä linja on aina ihmetyttänyt, sillä se on lähes viivasuora ja selvästi tarkoituksellinen. Toisaalta taas uudellamaalla ei näitä mittoja kauheasti ole muutenkaan.
Mikään historiallinen tosiasia ei tietenkään puhu kirkkonummen puolesta, mutta onhan sitä paljon muutakin josta ei mitään tiedetä.

Nyt vasta alkaa hahmottua miten innovatiivinen tuo Jannen tarjoama karttaportaali onkaan.
fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto

Koetin sen avulla selvittää metsälappalaisten reviiriä, ja se avasi kokonaan uudenlaiset ovet avattaviksi, ja olenkin niiden parissa viettänyt muutaman päivän. Metsälappalaisethan ovat meille suht koht mystinen porukka josta todetaan vaan että väkäsivät jotain lapinraunioita, ja olivat niinku saamelaisia. Jälkimmäiseen en usko, saamelaiset tuskin on koskaan olleet näin etelässä, vaan koko teoria on lainaa Yhdysvaltain historiasta, jossa valkoiset pyssymiehet työntää intiaaneja edellään. Ihan samaa populaa ne metsälappaisetkin on olleet, ruokavalio vaan vähähiilarisempaa kun peltoviljelykulttuureilla. mutta asiaan…

Kun laitoin esiin pelkät lapinrauniot, silmille hyppäsi jotain ilmiselvää jota en toistaiseksi tiedä kenkään edes huomanneen. Ainakin se että metsälappalaiset on eläneet vaan ja ainoostaan kolmen vesistön alueella. Läntisin on seikkaillut yksinomaan vanajavedeltä näsijärven pohjukoihin ulottuvalla alueella, toinen päijänteellä ja kolmas saimaan pohjoisosissa. Onhan noita lapinraunioita satunnaisesti muuallakin, mutta ne lienee tulkintavirhe.



En osaa vielä sanoa tästä tarkempaa. mutta luulen että alkujaankin metsälappalaisten reviiri on ollut näiden vesistöjen mittainen, ja sitten peltokulttuurit on vallanneet niiden eteläosat. loogisempaa kun ajatella että niitä olis työnnetty pohjoiseen.

Minä tykkään tästä sen takia, että metsälappalaisten historia menee pronssikaudelle saakka, ja nyt kun pronssikaudelta tunnetaan yhden kulttuurin tarkka asuinalue omine kulttuurisine asuinalueineen, ei liene vaikea sovittaa toisetkin kulttuurit samaan palapeliin. esim hiidenkiukaat on sitten rannikoiden juttu, vaikka on luultu että ne olis samaa perimää, näkee että asialla on ollut kaksi eri kulttuuria. Vielä koettaa se päivä kun pronssikausikin voidaan nivottaa samanlaisiksi erillisiksi ”kansakunniksi” kun mitä tässä oon tehny rautakauden kohdalla. Kivikausihan mulla onkin jo plakkarissa. Kirjassa on pieni alustuskin saamelaisten alkuperästä (josta nyt vaan kasvoi puolen kirjan mittainen).
On tää vaan hienoo…

Tierä onko tästä mitään hyötyy mutta tulipa mieleen, olin Ähtärissä 1987 paikkeilla yhtä kauppaa sisustamassa ja kävimme sitten pitkälti yli 60 vuotiaan työkaverin kanssa paikallisessa krouvissa syömässä. Siinä ruokaa odotellessa ukko katseli ympärille ja ikkunasta ulos kun ihmisiä kulki edestakaisin. Tuumasi että -"Kattoppa näitä täällä asuvia, ovat aivan eri heimoa kuin me. Niiden piirteistä näkee aivan selvästi, että täällä asuu lappalaisten jälkeläisiä"...