Klippari seppä

Lisää
9 vuotta 4 kuukautta sitten #20140 : Antero
Klippari seppä kirjoittanut Antero



Kurpanseppä Rikhard Laurila oli maineikas neljännenpolven ja Könnin koulukuntaan kuulunut seppämestari Ilmajoen Nopankylässä. Sepäntöiden lisäksi hän toimi hevosajokaluseppänä pajassaan raudoittaen lukemattomia kiesejä ja rekiä, joita Nopankylässä valmistettiin kotiteollisesti vuosien 1869 - 1955 välisenä aikana.

Elokuvassa Rikhard Laurila näyttää miten raudan katkaiseminen tapahtuu, sen liittäminen takaisin yhteen ahjohitsaamalla ja miten vanne asennetaan pyöränkehälle paikalleen. Sepän sällinä on hänen poikansa Jussi Laurila, jota seppämestari juoksuttaa itse pistäen tupakaksi. Isäntä on Vilho Talvitie ja komia liinakko suomenhevonen on hänen. Vilholla on kiire raveihin, kun vanne irtoaa kärryn pyörästä ja matka keskeytyy. Onneksi on "klippari" ja taitava seppä lähellä, joka osaa korjata sen. Elokuva on kuvattu Rikhard Laurilan pajassa vuonna 1966 Ilmajoen Nopankylässä.

Hevosajokalujen valmistus alkoi 1780 paikkeilla Ilmajoen Könnillä, jossa Könnin mestarien tiedoilla ja taidoilla lukuisat oppipojat ja sällit valmistivat vanhanajan suuria, koristeellisia ja raskaita kiesiä sekä vaunuja. Könnin koulukunnan oppilaiden mukana, hevosajokalujen valmistus kulkeutui ensin Kurikkaan, Samuli Kiskolan aloittaessa ensimmäisenä ja sittemmin hänen jälkeläistensä jatkaessa useassa sukupolvessa hevosajokalujen valmistusta Könnillä opittujen taitojen ja mallien mukaan. Mainittakoon että maineikas perinteenkerääjä professori Samuli Paulaharju oli hänen jälkipolvea.

Hevosajokalujen valmistus nousi tärkeäksi elinkeinoksi Kurikan ja Ilmajoen larvakylien torpparien ja mäkitupalaisten elinkeinona ja kotiteollisuutena. Täydellisesti verkostoitunut kotiteollinen valmistustapa, johon kuuluivat pyöräntekijät, nikkarit, sepät, maalarit, topparit ja myyntiin erikoistuneet, antoi mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä Suomen suurinmaksi ajokaluteollisuudeksi. Kärryt kulkivat talosta taloon työvaiheiden edetessä ja lopulta markkinoille myyntiin. Hevosajokaluja valmistettiin Ilmajoen emäkirkon larvakylissä tuhansia Nopankylän, viereisen Viitalankylän ja Kampinkylän alueella olevissa tuvissa sekä pajoissa.

1900 perustettiin Kurikan kusikivelle Kurikan ajokalukoulu Jaakko Huhtasen johdolla ja Kurikkalaisten puntimiesten rahallisella tuella sekä rovasti B.I.Södermanin innostamana. Opettajia ja oppilaita ajokalukoululla oli laajalti ympäri Suomen ja sivutoimipiste oli Alavudella, jossa valmistettiin useita palkintoja saaneet ja laadukkaat Pukkilan hevosajokalut. Kurikkalaisten ajokalujen valmistuksessa merkittävää osaa näytteli Kurikan käsityöläisten osuuskassa, joka koostui yhteenliittymänä useasta eri käsityön tekijästä ja jonka yhtenä tavoitteena oli laadun parantaminen. Suunnitelmia oli myös könninkellojen uudelleen valmistus. Merkittäviä perustajajäseniä oli opettaja ja valtiopäivämies Kaarlo Saari ja seppien seppä Oskari Fabiani Hanka. 1920 jälkeen hevosajokalujen valmistus teollistui ja jatkui larvakylien ohella Kurikaan perustetuissa tehtaissa.

Ajokaluteollisuuden myötä sen rinnalle syntyi ja kehittyi Suomen ensimmäinen Osuuskauppa ja Koskenkorvalla toimineet, ja myös ensimmäisenä aloittaneet Osuuspankki sekä Osuusmeijeri.

Muualla Suomessa merkittäviä ajokalujen valmistuspaikkakuntia olivat Uskela (Salo), jossa tuotanto oli vanhinta. Pohjanmaalla Lapfäärtti, josta tuotannon hiipuessa se siirtyi Ilmajoelle Könnille. Valkjärvi Itä-Suomessa lähellä Viipuria. Tuulos ja Hauho jossa myös tuotettiin runsaasti ajokaluja Etelä-Suomen tarpeisiin.

Elokuvan on suunnitellut, ohjannut, kuvannut ja leikannut Erkki Kuusisto ja se on SM palkittu vuonna1966 Kuopiossa. Elokuvan oikeudet omistaa Tapani Kuusisto. Erkki Kuusisto oli maineikkaan Kuusiston kärry- ja rekinikkarien suvun jälkeläisiä. Hän kuvasi paljon menneen ajan elämää, vanhoja työtapoja ja koosti niistä lyhytelokuvia, joita on myös televisiossa esitetty. Elokuvan alku- ja lopputekstit on tehnyt "Antero Vipunen" joka kuuluu samaan kärrynikkarien sukuun ja Könnin koulukuntaan.

www.matesla.fi/ajokalut/ajokal ...
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Susibelle

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 11 kuukautta sitten - 6 vuotta 11 kuukautta sitten #29982 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Klippari seppä
"Ei naarata, ei naarata sano savolaisukko ku akka venehestä putos." Minoon aina tykännyt savolaisveneen muodosta, sen malli ku on tuolta hameen alta otettu. Tuossa eilen ehtoolla lueskelin MV-lehden sivustoa jossa oli pienoinen kulttuuripläjäys muinaissuomalaisesta haapiosta, joka on yhtäpuuta korkokelaitoineen. Haapiota on valmistettu jo kivikaudella ja sitä on veistetty kivikirvein ja koverrettu telsolla (kourukirves) rungon sisäpuolelta. Kun ohueksi höylätty puu on saatu muotoonsa veistettyä, sen rungon sisälle kaadetaan tervaa ja koko puun mitalta sitä aletaan nuotiolla kuumentamaan. Sisälle laitetaan pönkäpuita jolla runkoa levitetään, kun terva alkaa kiehumaan. Kun puu ja terva on imeytynyt ja jäähtynyt, puu jää muotoonsa ja ei siitä enää takaisin kutistu. Haapion sisälle veistetään ja sovitetaan kirveellä kaaret, jotka nousee laitojen yli. Kaarien yläpäähän veistetään korkokelaidat perästä keulaan ja sovitetaan runkoon, tilkitään ja puunauloilla kiinnitetään kaariin ja etu -sekä takapäähän. Nerokkaasti tehty kevyt venho on valmis vesille ja sitä soudetaan kuin kanoottia melomalla. Haapion etuna on ollut muinoin se, että eränkävijä on voinut sen veistää matkoillaan ylittääkseen vesiesteitä. Sitä on myös käytetty saraheinän keräämiseen karjanrehuksi, silmiinpistävä huomio oli pitkä viikate ja kerääjän kenkiinsä sitomat "lumikengät", joka helpotti heinikossa "vetten päällä" liikkumista.





Tämä myös osittaa etteivät suomalaiset ole pöljää kansaa, vaan hyvin neuvokkaita ja kekseliästä sakkia, oli sitten olleet "metsästäjä keräilijöitä" tai maajusseja. Karussa maassa on pitänyt osata erilaisia taitoja pystyäksen liikkumaan ja selvitäkseen luonnon armoilla olemisesta. Monissa eteläisemmissä maissa on päästy paaaljon helpommalla elämisen kanssa. Haapion valmistaminen sisältää hyvin nerokasta tekniikkaa, työkaluista alkaen puun muotoilemiseen lämmön avulla ja mikä ei ole nykyisin kovin yleistä.

Niin joo, meinasi unohtua että samaisessa kulttuuripläjäyksessä oli video, Siperiassa veistetään vielä tänä päivänäkin haapioita ja tekniikka on hyvin samanlaista mitä täälläkin on ollut.


Viimeksi muokattu: 6 vuotta 11 kuukautta sitten Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 11 kuukautta sitten - 6 vuotta 11 kuukautta sitten #29985 : rcislandlake
Vastaus käyttäjältä rcislandlake aiheessa Klippari seppä

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 11 kuukautta sitten rcislandlake.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 11 kuukautta sitten - 6 vuotta 11 kuukautta sitten #30170 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Klippari seppä
Tiilen valmistusta ja kärrynpyörän raurootus. Elokuvassa on entisajan voimakone, hevoskiertoinen tiilisaven sekoituskone kraanu. Hevoskiertoa käytettiin myös maidon kirnuamiseen voiksi mm. Könnillä. Puimakoneen, sahan ym. pyörittämiseen. Silloin kun koski tai muuta voimaa ei ollut saatavilla, Hwvonen luokkavaljastettiin kakkula-aisoihin ja kytkettiin kakkulankoukulla aksilaan kiinnitettyyn pitkään poikkipuuhun. Hevonen kiersi ympyrää aksilan ympäri ja samalla pyörivä aksila sekoitti siihen kiinnitetyillä puutapeilla savi-hiekka-olki-vesiseosta. Sekoitettu savi laskettiin kouruun ja nostettiin lapiolla tasolle, josta se tasoitettiin sahajauholla vuorattuun puumuottiin. Puumuotista tiili kipattiin lattiatasolle kuivamaan muutamaksi päiviksi. Kuivuttuaan tarpeeksi, tiilet kasattiin kekoon jonka pohjalle tehtiin uuni samaisista tiilistä. Uunissa pidettiin valakiaa 3-4 päivää yhtämittaa ja tiilet poltettiin näin valmiiksi.


Viimeksi muokattu: 6 vuotta 11 kuukautta sitten Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.204 sekuntia