Salpausselän harjujen muodostus ei olekaan selviö.

yle.fi/uutiset/tieteiskirjailija_risto_i...talonkysymys/7458027

Ekologiasta ja maailmanlopun teemoista paljon kirjoittanut tieteiskirjailija Risto Isomäki on havainnoinut lapsuusajan kotimaisemiaan Lahden, Heinolan ja Asikkalan seuduilla, paikkoja, joissa Salpausselän harjut ympäristöineen ovat nähtävissä. Paikat ovat sulaneen mannerjäätikön aikaansaamia.

– Ihmiskunnan kannalta on suuri kysymys, mitä tapahtuu silloin, kun mannerjäätiköt sulavat. Merenpinnan nousu voi olla meidän vuosisatamme kaikkein tärkein kysymys. Siksi harjujen synty ja mannerjäätikön sulamiseen liittyvä mekanismi kiinnostavat minua, Isomäki perustelee mannerjään sulamiseen liittyvää tutkimustaan.

Tulevaisuuden näkemiseksi on siis tutkittava niitä paikkoja, joissa on jo jotain tapahtunut eli Salpausselällä ja sen reuna-alueilla

– Risto Isomäki

Jäätikön sulamisen mekaniikasta on nähtävissä jotain Grönlannissa ja Etelänapamantereella Antarktiksella, jossa mannerjää jatkuvasti sulaa.

– Suurin osa tapahtuvaa on kuitenkin jään peitossa eli kaikkea ei voi nähdä. Tulevaisuuden näkemiseksi on siis tutkittava niitä paikkoja, joissa on jo jotain tapahtunut eli Salpausselällä ja sen reuna-alueilla, Isomäki kuvaa.
Salpausselkä on syntynyt mannerjään sulamisen huipulla?

Kouluopetuksessa Salpausselän harjujen synty ajoitetaan noin 13 000 vuoden päähän, jolloin jostain syystä ilmasto on viilentynyt Luoteis-Euroopassa noin 200 vuodeksi ja mannerjäätikön sulaminen on pysähtynyt ns. dryaskaudella.

– Vanhan teorian mukaan Salpausselän harjut ovat syntyneet eräänlaisessa mannerjäätikön tasapainotilassa, sulaminen on hiipunut ja jää on alkanut laajentua. Työntövoimallaan ja kesäaikaisten sulamisvesien avustamana jää on puskenut maisemaan kaksi suurta päätemoreenia ja harjumuodostelmat ovat syntyneet. Tässä on kuitenkin monta ongelmaa, Isomäki sanoo.

Isomäen mukaan mannerjäätiköt Grönlannissa ja Antarktiksella ovat tasapainotilassa, mutta eivät käyttäydy niin kuin Salpausselän syntyvaiheen aikana niiden oletettiin käyttäytyneen eli valuneen mereen suurena saarekkeena. Mannerjää virtaa tänä päivänä mereen syviä, kapeita ja monimutkaisia kanjoneita pitkin.

Vanhan teorian mukaan Salpausselän harjut ovat syntyneet eräänlaisessa mannerjäätikön tasapainotilassa, sulaminen on hiipunut ja jää on alkanut laajentua

– Risto Isomäki

Tasapainotilassa oleva mannerjäätikkö tuottaa Isomäen mukaan myös hyvin vähän irtaimia liikkuvia sedimenttejä, eikä jää puske niitä edellään niin kuin Salpausselän vanhan teorian mukaan on tapahtunut.
Millä voimalla sedimenttipatjat ovat liikkuneet?

Vanhan teorian mukaan Salpausselän harjut syntyivät Baltian jääjärvivaiheen aikana, jolloin mannerjään sulaminen oli pysähdyksissä. Itämeri oli jääpadon ympäröimä ja täynnä makeata vettä. Sulamisen alettua Itämeri muuttui vanhan teorian mukaan suolaiseksi ns. Yoldian mereksi.

– Näin päin se ei ole voinut mennä. Ajattelen niin, että kun mannerjäätikön päämassa on sulanut, Itämeren kautta on virrannut kymmenia Itämeren tilavuutta vastaavia määriä kylmää makeata vettä Atlanttiin, jolloin Itämeren on ollut oltava makean veden allas. Ja vasta mannerjään sulamisen jälkeen se on muuttunut suolaiseksi, Isomäki selittää.

Salpausselkiin liittyy Isomäen mukaan myös erittäin laajoja ja massiivisia irtaimesta maasta koostuvia sedimenttipatjoja.

– Salpausselän reuna-alueilla etelässä kallioita ei näy lainkaan, toisin kuin Lahden kaupungin pohjoispuolella. Jään uurtamat rotkot ovat etelässä peittyneet kokonaan sedimenteillä. Muodostelmien synty liittyy ainakin osittain Salpausselkien syntyyn, koska sedimentit ovat paksuimmillaan Salpausselkien välisellä alueella ja ohenevat rannikkoa kohti mentäessä, Isomäki kuvaa tämän hetkistä maastoa Salpausselkien ympäristössä.

Suurten sedimenttimassojen liikuttamiseen tarvitaan Isomäen mukaan todennäköisesti useita kymmeniä ellei satoja kertoja suurempaa sulavesimäärää kuin mitä tasapainotilassa oleva mannerjää kykenee tuottamaan 200 vuoden aikana.
Atlantiin syöksyneet jäävuoret aiheuttivat kylmän kauden?

Tieteiskirjailija Risto Isomäki uskoo mm. Harvardin yliopiston tutkijoita, jotka ovat laskeneet mannerjäätikön painovoiman vaikutuksia merenpinnan korkeuksiin.

Salpausselän syntyyn liittyvän vanhan teorian mukaan Itämeren pinta on ollut 35-40 metriä korkeammalla kuin valtameren pinta noin 1500 vuoden ajan, koska meri on ollut jääpadon ympäröimä.

Merenpinnan nousu voi olla kuluvan vuosisadan tärkein kysymys

– Risto Isomäki

– Ei ole kovin uskottava selitys. Jääpadot eivät ole kovin pysyviä rakenteita. Nehän pettävät veden sulamisen vaikutuksesta. Entä jos kyse onkin ollut painovoimakentästä eli entä jos Itämeren pinnanlaskut ovatkin liittyneet mannerjäätikön sulamiseen ja mannerjään massan menetyksestä johtuvaan painovoimakentän heikkenemiseen, Isomäki teoretisoi.

Isomäki kirjoittaa uutta kirjaa Salpausselkien syntyvaiheesta ja väittää, että selkien synty liittyy mannerjäätikön sulamisen huipunaikaan, eikä ns. tasapainotilavaiheeseen.

– Tämä kiinnostaa siksi, että merenpinnan nousu voi olla kuluvan vuosisadan tärkein kysymys. Jos Salpausselkien synty tapahtui jään sulamisen huipulla, on todennäköistä, että koko nuoremman dryaskauden aikainen viileneminen on johtunut paradoksaalisesti mannerjäätikön sulamisesta ja siitä että jää on puskenut Pohjois-Atlantin täyteen jäävuoria ja murskaa. Ja jos nän on, se muuttaa ratkaisevasti tiettyjä ilmaston lämpenemiseen liittyviä ennusteita.

Isomäen mukaan silloin meidän pitäisi olla Grönlannin ja Etelenapamantereen suhteen eniten huolissaan jäävuorista.

Nyt on siis jääkausiteoria Salpausselän harjujen muodostuksessa ristiriidassa muiden jäätiköiden kanssa. Itämeri on siis on ollut järvi. Miksei maan nousua ja laskua oteta vieläkään huomioon ? Maa laskee edelleen tosiaan suunnilleen siellä, mistä Atlantin suolavesi yhdistyy Itämereen... Mitenköhän se jääkausi nyt oli olemassa. Kuten Jukkis kirjassaan esitti, niin jääkausi ylsi suomalaisten heimojen kohdalle eikä mihinkään muualle... Sangen hauskaa...
Musta meri, Välimeri, Persianlahti, Intian rannikko... Entisiä kulttuureja löytyy niiden rannikoilta veden alta. Löytyisikö myös Itämerestä ? Vedenpaisumustarinat... liittyvätkö ne sisäjärvien muuttumiseksi äkillisesti sisämeriksi ?

Tossa elokuun puolella kun naputtelin tota jääkausikritiikkiä, niin kiinnitin kanssa huomiotani noihin harjuihin ja niiden syntymekanismeihin. Ilmeni että tutkijat ovat niistä kaikkea muuta kuin yksimielisiä ja niiden synnystä on tällä hetkellä olemassa peräti viisi toistensa kanssa kilpailevaa teoriaa – ja kaikki yhtä huonoja. Tämä meidän tuntemamme malli jossa jäätikkö olisi puskenut harjut merivettä vasten – tai päinvastoin on vaikea sen takia, että sedimenttien kerrostuminen tiettyihin lajikkeisiin on kuitenkin ilmeinestä. Väkivaltaisessa puskemisessa aineksien pitäisi olla sekaisin.
Toinen vallitseva teoria on ainakin se, että ne syntyvät jäätunneleissa, kuruissa tai muissa ahtaissa paikoissa joihin jäätikkö kasaa irtoroskaa. Tämä selittää niiden kerrostuneisuuden paremmin mutta silti ongelma on niiden maantieteellinen sijainti. Esim salpausselkien pitäisi olla 90 asteen kulmassa jotta se edes vähän olisi samansuuntainen kuin jäätikön sulamissuunta. Muualta tunnetaan paljon harjanteita jotka menevät toisiinsa nähden vastakkaisissa asennoissa.

Pitää tietenkin muistaa että sora- ja moreeniharjanteita tunnetaan toki jääkausialueen ulkopuoleltakin, kuten muitakin ns jääkauden jälkiä. Eräs suurimmista arvoituksista on niiden katoaminen yllättäen maanpinnan alapuolelle ja sitten ne taas putkahtavat jostain pinnalle. Esim salpausselkä on sellainen jossa se kulkee maanpäällä, katoaa Ahvenanmeren alapuolelle ja sitten nousee taas uudelleen pintaan keski-ruotsissa – eikä kukaan tiedä miksi. En itsekään lähde spekuloimaan miten harjanteet ja harjut syntyvät kun ei niitä selvitä maailman parhaatkaan. jääkausi selittäjänä on kuitenkin yllättävän ristiriitainen.

Mites olisi merenpohjan hiekan työntyminen vedenpaisumuksen tähden Salpausselkäharjuksi eli päinvastainen suunta ?

Minen ota mitään kantaa harjujen syntyyn. nehän on maapallon laajuinen yleinen ilmiö, samaan tapaan kun muutkin ns. jääkauden jäljet joita löytää niin tropiikista kun aavikoiltakin. Harjuja ja harjanteita voi löytää mistä päin planeettaa haluaa. Kyseessä on siis puhtaasti normaali geologinen ilmiö - mikä sen sitten aiheuttaakaan - eikä se ansaitse sen kummempaa huomiota ainakaan jääkauden kontekstissa. Laajemmassa mitassa ehkä - miksi maanpinnan ilmiöt on sellaisia kun on, mutta se on iso kuvio se.
sen verran salpauselästä voin toki sanoa, että ajoitus sen synnylle lienee oikea. Tiedän siitä kun kaverin mökki - tän oon kyllä kertonutkin - on salpausselällä ja se kaivoi kaivon josta pursuaa Yoldia-meren aikaista merivettä jonkun sinne jääneen kalkkitaskun tuotoksena. Oon itte maistanut tuota muinaista merivettä ja se nyt maistuu - merivedelle. Synnystä voi toki jotain päätellä että kun se jatkuu tonne ruotsiin ja norjaan niin siellä on näistä harjuista nostettu päivänvaloon valaiden luita. jos joku aikoo vielä sanoa että nää harjut on syntyisin jäämassojen puristuksessa niin selittäköön sitten kanssa kuinka ne valaat polski jäämassan sisässä?

Olisko se merivesi voinut tulla tsunamin kautta ? www.bbc.com/news/science-environment-27224243 OnWhiteMarsin linkittämä dokkari Doggerlandista pisti silmään, kun sivuston alla olevan toisen videon kohdasta 0:10 eteenpäin näkyy, että maa on voinut olla näkyvissä juuri salpausselän kohdalla Suomesta Ruotsiin.. Voisko olla ratkaisu ihan tuossa ? Kiitti by the way OnWhiteMarsille. Siis ajan vain sitä takaa, että jos se yhteinäinen megaliittikulttuuri on iältään huuuurjan vanha...