Suomen vaakuna

Lisää
8 vuotta 4 kuukautta sitten - 8 vuotta 4 kuukautta sitten #24079 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Suomen vaakuna

Jukkis kirjoitti: En tiedä oletko lukenut (loppuunmyytyä) kirjaani Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta mutta siinähän on kappale nimeltään Pohjolan Leijona. se käsittelee näitä 1500-luvun profetioita joita tähän symboliin ja sen tarkoitukseen liitettiin. Alkujaanhan - tai vanhimmasta päästä - se putkahtaa mystikko Paracelsuksen suusta jossa voitokas leijona kulkee sinistä ja valkoista yllään


Viikonloppun moni Skotti kulki sinistä ja valkoista yllään. Harmi vain että ei äänet vei voiton, mutta ellei muutosta tapahdu brittien ja skottien välillä, uusintakierros on myöhemmin tulossa.

Finn alkuisia etunimiä esiintyy yllättävän paljon Orgneyn saarilla ja edelleen näiden juuret vie Norjan suuntaan.

Suomen leijonavaakunassa on paljolti samaa kuin Skotlannin kuninkaiden Armoires Ecosse-leijonavaakunassa. Lainaan otteita Seppo Tuomisen tutkielmasta "Suomen vaakuna sites.google.com/site/suomenvaakuna/ :

Skotlannin kuninkaallinen lippu tunnetaan myös nimellä Skotlannin kuninkaan lippu tai heraldiikasta periytyvällä ”Lion Rampant” nimellä, jolla kuvataan leijonan asentoa vaakunassa. Vaakunan otti käyttöön todennäköisesti kuningas Vilhelm I 1100-luvun alussa ja sitä käyttivät kaikki Skotlannin kuninkaat vuoteen 1603 asti, jolloin Englannin ja Skotlannin kruunut yhdistyivät. Tämän jälkeen leijonasymboli on ollut osana kuninkaallisia vaakunoita nykypäivään asti. Lippu on vanhempaa alkuperää kuin Skotlannin kansallislippu, Saltire, Pyhän Andreaksen risti, mutta sen käyttö on hyvin tarkkaan laissa rajattu tietyille hallitsijan edustajille. Laista ja lipun väärästä käytöstä langetetuista sakkotuomioista huolimatta Skotlannin leijona on yksi tunnetuimmista Skotlannin symboleista.



Tulisikohan sakkoa jos tuon vetäisi salkoon isännänviiriksi....

Suomen leijonavaakuna periytyy Juhana Herttuan vaakunasta vuodesta 1581 alkaen. Juhana Herttuan vaakuna oli peräisin Kustaa Vaasan hautamonumentista Upsalan tuomiokirkosta. Monumentissa on Ruotsin valtakunnan vaakunan molemmin puolin Uplannin vaakuna ja valtakunnan itäosan (osa nykyistä Etelä- ja Keski-Suomea) vaakuna. Kustaa Vaasan Suomen vaakunassa kruunupäisen leijonan peitti vaakunan yläreunassa vielä suurempi kruunu. Tasavaltalaisen hengen noustessa ylempi kruunu on jätetty pois, mutta poisjättäjät tuskin tajusivat, että ylempi kruunu ei edes edustanut maallista kuningasvaltaa, vaan maamme nöyrää kumartamista kuningasten Kuninkaalle Juudan leijonalle Jeesukselle. Suomen vaakunan mallityyppi on se vaakuna, jonka flaamilainen kuvanveistäjä Willem Boy (k. 1592) veisti Kustaa Vaasan hautamonumenttiin (1571-91)

Monumentti tuotiin Ruotsiin pääosin 1571, mutta se oli täysin valmis 1591. Leijona vaakunan malli on otettu Englanin vaakunassa olevasta leijonasta. Ja tämä pystyasentoinen leijona kuvaa Juudan leijonaa. Leijona oli muinaisen Israelin valtion eteläisen osan eli Juudan symboli eläin. Englannin vaakunassa on myös toinen mielenkiintoinen eläin - yksisarvinen (=alkuhärkä). Yksisarvinen on Israelin pohjoisvaltion symboli edustaen Jaakobin jälkeläisistä periytyvää kymmentä heimoa. Englannin kuningashuone uskoo, että keltit, anglit ja saksit, jotka nyt asuvat saarilla ovat kaikki peräisin Israelin heimoista, eivätkä he tästä syystä ole raamatussa mainittuja pakanoita.

Iso-Britannian vaakunassa on lisäksi kultainen harppu, joka on Daavidin harppu. Kuningas Daavidin Harppu on Skotlannin vaakunassa myös mukana. Englannin kuningattaren Elisabeth II:n sukupuu tulee Skotlannin kuningashuoneesta. Elisabet II:n sukupuu jatkuu Skotlannista Irlannin kuningashuoneeseen. Irlannin vaakunassa on jälleen kultainen Davidin harppu sinisellä pohjalla.



Elisabetin sukupuu alkaa Aatamista alkaen ja Taavetista alkaen sukupuuhun on kuulunut 125 nimettyä kuningasta. Englannin kielikin on täyttä hepreaa, lähes kirjaimellisesti sukua sille.

Raamatusta Daavidista Aatamiin löytyy Luuk. 3:31-38 jakeista – 34 nimeä ja Daavidin valtaistuimella on aina istuva hänen jälkeläisensä (2. Sam. 7:10-16, Jer 33:17). Tämä oli myös profetiaa Jeesuksen eli todellisen Juudan Jalopeuran (Ilm. 5:5) tulemisesta maailmaan. Tämä on jo toteutunut Englannin Elisabeth II:een saakka. Israelin valtio on myös tunnustanut Elisabeth II:n sukupuun aitouden

Skotlannin kaikki kuninkaat kruunattiin vuoteen 1296 saakka Kruunauskivellä. Silloin Englannin kuningas Edward I, Pitkäsääri, voitti skotit ja vei Kruunauskiven Lontooseen. Kruunauskiven tiedetään palvelleen skotteja yli 900 vuoden ajan. Skotlanti sai kruunauskiven Irlannista n. A.D 480, kun Irlannin kuningas valloitti Skotlannin. 1950 skotit ryösti Kruunauskiven.

Westminster Abbey:n kadetraalissa kruunataan Englannin kuninkaat. Kruunaus tapahtuu uuden kuninkaan istuessa kruunaustuolissa. Kruunaustuolin alla on tämä Kruunauskivi. Tuolin vieressä on kilpi Jacob’s pillar stone” =”Jaakobin päänaluskivi”. Tarinan mukaan se on sama kivi, joka päänalusena Jaakob näki unessa pakomatkallaan Mesopotamiaan taivaaseen asti ulottuvat tikapuut ja enkeleiden nousevan ja laskeutuvan niillä. Tämä kivi on tullut Lontooseen Skotlannin kuningashuoneesta. Kivi on punaista hiekkakiveä, jota ei ole Englannissa eikä Skotlannissa.






Tietääkseni kieveä säilytetään nykyisin Skotlannissa ja sitä lainataan kun uusi kunkku kruunataan.

Irlannista löytyy Euroopan vanhimmat kirjoitetut kirjat. Näistä kirjoista paljastuu jatko kertomukselle miten Elisabeth II:n sukupuu jatkuu Irlannin kuninkaista taaksepäin. Näistä kirjoituksista Tr. Rutherford paljastaa monin todistein, että profeetta Jeremia oli paennut Egyptistä Sidkian (x tyttären Teia Tefin ja joidenkin juutalaisten kanssa, Nebukatnessarin hyökkäystä, aluksi Hispaniaan (Espanja) ja sieltä Irlantiin. Jeremiaasta muinaiset kirjoitukset käyttävät nimeä Ollamh Fodhla (Ihmeellinen Näkijä). Mukanaan Jeremialla oli ollut suuri arkku, jossa uskotaan olleen mm. Liiton Arkki . Lisäksi tarina kertoo hänellä olleen mukana myös Jaakobin päänaluskivi. Irlannissa Teia Tefin nai paikallisen kuninkaan nimeltä Eochaidh, jonka kautta suku aikanaan jatkui Skotlannin kuningashuoneeseen ja myöhemmin Englannin kuningashuoneeseen.



Täältä sitä voi tutkailla kuukkeli käännöksenä, olisiko siellä ketään tuttuja. Alkuperäinen sivusto: www.araltas.com/features/milesius.html#Note1

Ensimmäisenä Daanin heimoon kuuluvia tuli Irlantiin jo n. 1500 e. Kr. Espanjan koko niemimaa sai nimen Iberia, joka merkitsee hebrealainen. Samoin Ebrojoen nimi tulee hebrealaisten esi-isästä Eeberistä. Niemimaalle perustettiin kaupunki nimeltä Zaragosa, joka merkitsee Serahin linna. Serah oli Juudan heimoa. Tätä haaraa kutsutaan myös punaisen langan linjaksi (1. Moos. 38:27-30). Kirjoitukset kertovat, että laiva, jolla Jeremia, Baaruk ja Teia Tefi matkustivat – meni aluksi Hispaniaan (Espanjaan) – kuului Daanin sukukunnalle. Assyrialaiset veivät israelilaiset omaan maahansa. Nebukatnessarin valloitettua Assyrian he vapautuivat orjan asemasta. Vapautuneet Israelin 10 heimoa lähtivät luotee- seen ja tulivat Eurooppaan ja jatkoivat länteen päin. Englantilaiset tutkijat väittävätkin, että jo keltit jotka tulivat Irlantiin ja Englantiin olivat Israelin kymmentä heimoa. Vankeutensa ajalta heidän kieleensä tuli melkoisesti assyrialaisia sanoja, joita nyt löytyy kaikista länsi euroopan kielistä. Saksan hakaristi mm. on entinen Assyrian ritareiden risti.



Ilmeisesti tällä hakaristillä tarkoitetaan Aatun käyttämää hakaristiä joka sai vauhtia lisää, kun se käännettiin nurkilleen 45 astetta.

Suomen vaakuna on alkuperäinen Juudea leijona joka siis tarkoittaa Jeesusta.

Palatkaamme vielä Suomeen. Maallisella tasolla Daavidin kuninkuus jatkuu Englannin kruunussa yhä vieläkin katkea- katkeamattomana. Meidän vaakunassamme on kuvattuna Oikea Juudan Leijona eli Jeesus. Vaakunan pohjaväri punai- nen muistuttaa meille Jeesuksen sovintoverestä ja Pyhän Hengen tulesta. Leijonan käpälässä oleva miekka symboloi Jumalan Sanan kaikki läpitunkevaa kaksiteräistä totuuden suoraa miekkaa (Hebr. 4:12). Leijonan jalkain alle poljettu käyrä miekka edustaa Jumalan Sanan vastaisia harhaoppeja kuten esim. väitettä, että ”Jumalalla ei ole poikaa!”. Näin väittää mm. Islam. Väärä väite on myös se, että yhdeksän ruusuketta tarkoittaisivat maakuntia. Eihän Kustaa Vaasan aikainen Suomi ulottunut edes paljoa Tamperetta pohjoisemmaksi. Ruusukkeiden merkitys liittyy jälleen Uuteen Testamenttiin. Raamatussa mainitaan yhdeksän armolahjaa ja yhdeksän Hengen hedelmää, Jeesuksen vuorisaarnassa autuaaksi julistettuja ryhmiä oli myös yhdeksän.

Viimeksi muokattu: 8 vuotta 4 kuukautta sitten Antero. Syy: Tekstin fiilausta
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: rcislandlake

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
8 vuotta 4 kuukautta sitten #24080 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Suomen vaakuna
Mielenkiintoista että Ruotsin lipun väri on tullut Satakunnan maakunnan väreistä:

Satakunnan vaakuna ja maakuntamme värit sininen ja keltainen olivat jo Juhana Herttuan vaakunassa vuonna 1557. Ruotsin lipun väreiksi ne vahvistuivat vasta myöhemmin, kun Juhanasta tuli Ruotsin kuningas Juhana III.

Sini-kulta-katkoisessa kilvessä pystyyn kavahtanut musta, punavaruksinen, kruunupäinen karhu, joka pitää kämmenissään hopeista miekkaa; kruunu ja miekan kahva kultaa; saatteena karhun molemmin puolin yläkentässä seitsensakarainen hopeatähti. Kruunu: herttuakunnan kruunu. Historiallisen Satakunnan vaakuna sisältyy Kustaa Vaasan 1557 pojalleen Juhanalle myöntämään vaakunaan.





Lähde: www.satakuntaliitto.fi/maakuntatunnukset
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: rcislandlake

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
8 vuotta 4 kuukautta sitten #24081 : VesQ
Vastaus käyttäjältä VesQ aiheessa Suomen vaakuna
No ny on mielenkiintoinen ketju! Tuttu vaakuna joo ekassa kuvassa. Kävin heinäkuussa koluamassa tuota uppsalaa ja vaikken mikään mestari vielä olekaan, kaupungista jotenkin aisti että kaikenmaailman mystikot ja muut mustapukuiset ovat siellä hiippailet ja mellastaneet. Vaakuna tosiaan oli siellä haudan kyljessä ja samassa kirkossa itsenSwedenborgin hauta myös. Viereisessä pienemmässä kirkossa näkyi all seeing eye komeasti yhdessä taulussa sun muuta...
Tuohan on merkittävä yliopistokaupunki ja nehän usein ovat juuri valistusaatteen ihmisten pesiä olleet.

Kunikaanhaudat olivat todella vaikuttavan näköisiä tumuluksia ja juuri niitä katsellessani mietiskelin että mitähän porukkaa ne hautojen tekoaikaan ovat olleet. Suomesta löytyy ainakin yksi saman muotoinen ja kokoinen kumpare, ehkä useampiakin. Kumpuhautoja taas on Britanniassa ja toisaalta taas Venäjällä ainakin luca-joen (laukaanjoki) ympäristössä. Kuka meni minne ja mistä? Siinäpä kymysys...;-)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
8 vuotta 4 kuukautta sitten - 8 vuotta 4 kuukautta sitten #24082 : rcislandlake
Vastaus käyttäjältä rcislandlake aiheessa Suomen vaakuna
Tuli mieleen tuosta Skotlannin Andreaan rististä se, että kun Jeesus sanoo, ettei ole tullut muita varten kuin Israelin kadonneita lampaita varten, niin Andreas, joka oli siis yksi Jeesuksen 12:sta apostolista (opetuslapsesta), on jäänyt vähemmälle huomiolle apostolien retkien tutkinnassa.
www.roadtoemmaus.net/back_issue_articles...sionary_Journeys.pdf

er to what is now
Moscow, to Novgorod and then to Lake Ladoga (Valaam). Early written
narratives no longer exist, but this is a very likely route because the river
trade from Crimea to northern Russia and Karelia (Lake Ladoga) was com-
mon and relatively easy. Extensive trade from the south is attested to by the
great number of Roman and Byzantine coins found in Valaam and Karelia.
There is also a local tradition that he went to Solovki, and they’ve found
some very old coins in the Solovki Islands in the White Sea depicting St.
Andrew, but we can’t claim he was there solely on the basis of finding coins
with his image. We can’t completely exclude this legend, because it might
be true, but we have no historical evidence to support it. Conceivably, he
could have traveled from Valaam to Solovki with the Lapp reindeer herders
who moved between Solovki in the summer and the protected shores of
Ladoga in the winter.
Although we don’t have extremely early texts, the accounts from Lake
Ladoga and Valaam are not legends, they are tradition. We have an 11th
century Russian text and we also have the tradition of Valaam itself. From
Valaam it appears that he went to the Baltic Sea (then possibly to Scotland

and back to the Baltic, although, as I said earlier, this is not certain). Then,
through Poland and Slovakia to Romania, where he settled for twenty years.


Kun luette tämän pdf -muotoisen tiedoston ja katsotte vaikkapa karttaa, niin tämä Andreas olisi näemmä suunnannut matkansa Pohjolaan.
Valamon saari eli Valaam / Balaam olisi perimätiedon mukaan ollut yksi paikka, minne Andreas olisi vieraillut. Pitkään tuota tietoa pidettiin keksittynä ja huuhaana. Nykytutkimuksen mukaan se on voinut olla mahdollista ainakin ajallisesti sen mukaan, missä Andreaan kerrotaan ilmestyneen Euroopan aikana.
Siis Skotlannin risti, joka on Andreaan risti, sillä on jotain yhteistä myös Suomen kanssa, muutakin kuin värit sininen ja valkoinen. Itse en kyllä nyt keksi, mikä se yhteys olisi... Se, että myös Leijonat ovat samanlaisia, on liian suuri sattuma. Jokin kuningaskunta on joko mennyt Suomesta Skotlantiin tai päinvastoin. Suomestahan löytyy jopa ihmisiä, jotka tietävät olevansa sukua kuninkaallisille. Kun Andreas ei tehnyt matkaa Skotlantiin, kääntyisin sen puoleen, että Suomesta mentiin Skotlantiin ja vietiin tieto Andreaasta sinne. Andreaan kerrotaan tehneen matkansa Suomen Karjalaan (Laatokan Valamo) 4. lähetysmatkansa aikana.
Kun käy Valamossa katsomassa luostaria, niin rannassa käyvät kauppiaat oikein kunnolla kauppaa hopeisista Andreaan risteistä.. Siellä tähän "tietoon" ainakin suhtaudutaan varmuudella.

Satakunnasta. Eikös satakuntalaisten geeneissä ollut jotain samaa kuin Ruotsin puolen asukkaissa ? Siis satakuntalaiset joko ovat tulleet Ruotsista Suomeen tai ovat porukkaa, joka ensin tuli Suomeen ja sitten meni Ruotsiin. Kallistuisin jälkimmäisen puolelle eli olivatko näitä Manner-Euroopasta karkoitettuja ylhäisiä ?
Satakunta on selvästi jokin hallinnollinen järjestelmä, joka ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen malliin. Roomassa oli kymmenpäälliköt, sadanpäälliköt jne. Satakunta, oliko se jokin roomalainen tai Rooman hallintomallin omaksuneen Roomasta hajonnen valtakunnan settlementti ?
takkirauta.blogspot.fi/2008/01/lintumies...eismaan-ongelma.html
Tuon blogin mukaan satakunta on laivan varustus miehissä eli sata miestä. Nimitys olisi tullut Ruotsista. Mutta voisiko se olla toistepäin ? Eli tieto olisi säilynyt vain Ruotsissa tähän päivään ? www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_309.pdf
Heikkona lenkkinä selitykselle on se, että Satakunta tunnetaan Satakuntana, ei Hundarena.
Täytyy myös muistaa, että saamelaisia tai lappalaisia, olkoon nyt kumpia tahansa, asui aivan koko Suomessa sekä Karjalassa (kaakkoiset lappalaiset eli lopilaiset). Tuliko näistä Castrenin tulilappalaisista, tuulilappalaisista jne. suomalaisia, kun he assimiloituivat tulijoihin ? Gootteihin/Juutteihin ? Gootinkielinen sana kuninkaasta on Kuningaz ja suomeksi Kuningas. Suomessa on siis alkuperäisempi sana kuin King, Kung, König tms. Samanlainen sana meillä on ruhtinas eli Druhtinaz. Muissa kielissä se on joku duke tms.
Toisinsanoen, voisiko olla jopa niin, että suomalaisuus tuli voimaan, kun kristinusko tuli jo ensimmäisellä vuosisadalla. Saamelaiset, permiläiset ja muu IMS-kansa muuttuivat Karjalan alueella suomalaisiksi sekä gootin vaikutuksesta. Gootin kieli nimittäin tuli suunnilleen Mustalta mereltä päin, mitä reittiä Andreaskin käytti. Crimeassa eli Krimillä oli viimeisimmät gootinkieliset puhujat. fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_gootit fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_gootti fi.wikipedia.org/wiki/Gootit www.valtakunta.eu/eurooppa/gotenland.shtml fi.wikipedia.org/wiki/Wulfila
Siis.. Olen sitä mieltä, että jo ennen 200-lukua gooteilla oli liikehdintää Mustalla merellä ja pohjoisemmaksi. Minusta kielessämme esiintyvät sanat ovat siitä erittäin hyvä esimerkki. Tavallisista sanoista Äiti - aithei on vain yksi esimerkki. Saamen/suomenkielinen sana olisi emo/emä. Iso/Isä on oma sana, kun taas en ole varma ukista/ukosta. Suomalaiset siis minusta syntyivät suunnilleen ajanlaskun alussa kristinuskon ja pakanallisuuden välimaastossa saamelais-permiläis-gootti-slaavit-alanit-pyhänmaankansan (juutalaiset, israelilaiset) porukasta. Tähän aikaan voi liittyä Suomen kuninkaat. Kuningaskunta idea ja malli saattoi tulla kristinuskon leviämisen kautta. Suomen kuningaskunta oli www.kvenland.com Kainuu / Kveenien maa. Finland tuli myöhemmin, kun Kvenland oli jo hajonnut. Samassa yhteydessä, missä mainitaan Kvenland ja Finland, mainitaan aina myös Gotland. Siis goottien maa ! Siinä minusta on yhteys siihen, että Gootit, jotka tulivat pohjoiseen, perustivat uuden kuningaskunnan. Joko gootit olivat myös Kvenlandin ja Finlandin perustajia Gotlandin perustamisen ohessa tai sitten he riitautuivat paikallisten kanssa ja perustivat oman valtakuntansa. Saamelais-Permiläiset tarinat sekoittuivat kenties Skandinaavisiin taruihin eli Skandinaavit, jotka alunperin ovat Azerbaizanista, Kaspian mereltä ja mustalta meren suunnalta juurikin siksi, että skandinaavit olivat yhtäkuin gootteja, jotka perustivat Permiin omat linnansa ja valtakuntansa. Bjarmia/Permia/Permi/Perma/Perämaa eli Komi tunnetaan maan äärenä (Jamalin niemimaa). Permissä vaikutti todella rikas metallinkäsittelykulttuuri, jonka tuloksia olen katsellut kirjoista ja kansista. Venäläiset pitkään kirjoittivat tsuhnien aarteista eli kummallisten suomalaisten haudoista, joihin he hautasivat itsensä rikkauksien kera. Venäläiset kaivelivat näitä hautoja rikastumisen toivossa. Siis... Kalevalaiset tarinat ovat meidän tarinaa, mutta myös skandinaavien tarinaa. Vaanit ja aasat, kertovatko tarinat saamelais-permiläisten ja goottien uskontojen sekoittumisesta ? Siispä, kun Väinämöistä verrataan Vaegmundig -väkeen tai jopa antiikin kreikan sankareihin, niin se ei välttämättä ole kaukaa haettua. Antiikin kreikan aikaiset historioitsijat ovat varmasti tunteneet gootit ja seudut, joilla he asuivat. en.wikipedia.org/wiki/King_of_the_Goths www.google.fi/search?q=Goth+heraldry+lio...N_YDgCA&ved=0CB0QsAQ www.10452lccc.com/leb%20history/phoenicians8.12.07.pdf archive.org/stream/ThePhoenicianOriginOf...saxons/POEN_djvu.txt archive.org/details/ThePhoenicianOriginO...onsScotsAnglo-saxons

p.215: CATTI & CASSI PERSONAL NAMES IN BRITAIN



Metapontum with its ship-building trade was a colony of the Phoenicians; and that this
coin with the Ear of Corn as in the Briton coins, was Phoenician in origin as well as
Phoenician in symbolic solar meaning, as seen later.]

Vestiges also of the name of the Catti, Khatti or Gad tribal title of the Aryan- Phoenician
civilizers of Britain clearly survive in several personal surnames of the present day,
whose bearers presumably inherit that Aryan-Phoenician title by patrilinear descent. 1
Thus, for example, the following surnames are more or less clearly of this origin and
varying only in different phonetic forms of spelling the same name:- Keith, Scott (from
Xatti), Gait, Gates, Cotes, Coats, Coutts, Cotton, Cotteril, Cheatle, Cuthell, Cautley,
Caddell, Cawdor, Guthrie, Chadwick, Cadman and Caedmon, Gadd, Gadsby, Geddes,
Kidd, Kitson, Judd, Siddons, Seton, etc., and the lowland Scottish clan of Chattan. And
amongst the Cassi series-the Kazzi or Qass of the Newton Stone-are Case, Casey,
Cassels, Cash, Goss, Gosse, and the still-persisting French term for the Scot of
"Ecossais."
FIG. 42. -Heptad Circles for "Heaven" (Imin) on Babylonian amulet.
(After Delaporte.) 2
Note the 8 -rayed Sun is swimming eastwards with the Sun-fish (of 7 fins) 3 to Heaven (7 circles) above.
The nonad circle group designates the title of the Fathergod Bil or Indara as the "He-
Goat" (Iilim), the totem or mascot of the Khatti or Getae Goths-the sacred Goat of the
Cymri. And the He-Goat is a frequent associate of Thor or Indri-the-divine in the Gothic
Eddas.

Gootit siis yhdistetään foinikialaisiin, heetteihin ja arjalaisiin.
Tähän mahdolliseen raamiin voimme vihdoin asettaa myös Kalevalan/Väinölän ja Pohjolan rajan. Pohjola oli oikeasti koko Pohjola, se paikka missä lappalainen, joukahainen asusti. Alue alunperin siis käsitti Skandinaavian, Permin ja muut pohjoiset alueet. Kalevala, Väinölä jne. olivat ne goottien alueet, jotka olivat jossain Keskisellä tai eteläisellä Venäjällä, kenties mustanmeren pohjoisella rannalla, kenties jossain muualla, kuten Baltiassa. Väinäjoki ainakin löytyy Latviasta. fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6inen

Suhde muihin myytteihin
Orfeus soittaa lyraansa eläinten ympäröimänä.

Väinämöisessä on huomattavaa samankaltaisuutta kreikkalaisen mytologian suureen runoilijaan ja soittajaan Orfeukseen. Myös Orfeus tunnetaan tiedoistaan ja runoistaan, ja Väinämöisen tapaan hän soittaa kielisoitintaan niin vaikuttavasti, että koko luonto heltyy ja tulee ihmettelemään. Myös Orfeus matkustaa manalaan ja palaa. Orfeusta palvottiin mystisessä, shamanismia muistuttavassa kultissa Orfismissa. Orfeus-hahmon katsotaan omaksutun Kreikkaan pohjoisesta päin; Itä-Euroopasta, ja siinä, kuten Väinämöisessä, sanotaan olevan šamaanin piirteitä. Esimerkiksi Holger Thesleff kertoo Orfeuksen olevan "eräänlainen myyttinen šamaani, sukua mm. Väinämöis-hahmolle". [2]

Väinämöistä on myös verrattu skandinaavisen mytologian pääjumala Odiniin, joka oli paitsi taistelun, myös runouden jumala Väinämöisen tapaan. Kummatkin jumalhahmot myös vaeltavat tietäjinä ihmisten keskuudessa. Lisäksi Väinämöisen matka Tuonelaan muistuttaa Odinin vierailuja kuolleiden maassalähde?.

Siis Orfeus, Odin, Väinämöinen (suvantolainen), ovatko sama asia ? www.azer.com/aiweb/categories/magazine/3...1_thorheyerdahl.html
www.azer.com/aiweb/categories/magazine/8...es/82_heyerdahl.html www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&s...vm=bv.75775273,d.bGQ ironlight.wordpress.com/2010/02/20/thor-...r-in-search-of-odin/
Norjan perusti saagan mukaan suomalaisen kuninkaan Fornjoturin muinaisgootin pojanpoika Norr. Oliko tuo muinaisjuutti, muinaisjätti, muinaisgootti Kaleva ? fi.wikipedia.org/wiki/Kaleva_%28kansanperinne%29 Suomalaisia jättejä ovat historiassa olleet Paltamon seudulta kotoisin olevat L. Moilanen, D. Cajanus ja V. Myllyrinne. Keitä suomalaiset jätit ovat syntymäperimältään ? en.wikipedia.org/wiki/Alans en.wikipedia.org/wiki/Huns Olisin sitä mieltä, että joko alaaneja tai hunneja. sites.google.com/site/naomiastral/ancien...e-caucasus-mountains

Myöhemmin, kun suomalaiset olivat jo suomalaisia (viimeistään 400-500 ja.), vepsäläisiä (800 ja.) tms. muita, tuli myös germaaneja, frankkeja, juutteja, svealaisia, lisää slaaveja, romaaneja, turkkeja, jne. jne. joten suuremmaksi sekamelskaksi suomalaiset muodostuivat. Mutta kuitenkin suomalaiset ovat yllättävän homogeenistä sakkia verrattuna mihin tahansa muuhun naapurimaahan tai Euroopan maahan. Sisäsiittoisuus teki ns. luonnonvalintoja eli valitsi pohjolassa parhaiten pärjäävät, sekä tietysti sodat, taudit, nälänhädät, jne. www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf archive.org/stream/suomalaistenruno00kro...o00krohuoft_djvu.txt

Juudean Leijona eli Jeesus oli siis läsnä jo kenties hyvinkin varhain. Kaikki Suomeen tehdyt ristiretket ovat olleet puhtaasti ryöstöreissuja, "uskonpuhdistuksia", vallan uusjakoa. Kristittyjen hautoja löytyy selkeiksi todisteiksi jo niin varhaiselta ajalta, että se vie pohjan ristiretkiltä. Toki kuten muissakin kulttuureissa, pakanalliset tavat elivät rintarinnan pitkään ja oli niitäkin, jotka eivät kääntyneet kristinuskoon. Ehkäpä koko valtakunnan saaminen kristinuskoon oli vain verojen keruukeino ja siinä kyllä Ruotsi onnistui hyvin. Valtakunnan symbolien ja tittelin omistaminen oli tärkeää näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi. Kustaa Vaasa onnistui kyllä kasvattamaan veropohjaa asuttamalla koko Suomen sekä Norjan ja Ruotsin laajat aarniometsät savolaisilla. Suomalaiset kelpasivat oikein mainiosti veronkantoon, tervanpolttoon sekä sotaväeksi. Mutta omistaminen, hallitseminen, sivistäminen, sitä ei enää suomalaisille suotu. Entinen suomalainen loisto vaiettiin historiasta. Suomalaisten kuninkaita mainitaan kansanperinteessä. Ehkä ne eivät ole niinkään toisillensa sukua, vaan paikallisesti siellä täällä syntyneiden pienten kuningaskuntien päälliköitä. Mielenkiintoista on Kalevanpojat perinne, joka mainitsee, että Kaleva antoi Suomesta jokaiselle pojalleen linnan eli se viittaisi valtakunnan hajoamiseen pikkuvaltakunniksi eli Petty Kingdomseiksi. Sellaiset suuremman valtakunnan osuuden toisiaan toivossa vastaan riitelevät kuningaskunnat ovat voineet olla hetki, jolloin ulkoiset suurvaltakunnat ovat päässeet iskemään. Karjalaiset taistelivat Novgorodilaisten kanssa ja hämäläiset puolestaan ruotsalaisten ja suomalaisten kanssa. Suomalaiset heimot taistelivat toisiaan vastaan, mikä tietysti oli melko typerää. Lopputulos oli, että apu johon he luottivat, vei heiltä valtakunnan. Caelic weold Fennum, Widsith kirjoitti 600-luvulla. Eli Kaleva hallitsi suomalaisia. Mutta eräänä päivänä ei enää hallinnut. Tulee mieleen kovasti niin Aleksanteri Suuren valtakunta kuin Tsingis Khaninkin. Yksi suurmies saavuttaa paljon vain menettääkseen sen kuolemansa jälkeen. Vai voisiko tuon Widsithin runon tulkita niin, että Fennum olivat foinikialaiset, sitonit, jotka olivat löytäneet tiensä Skanzkaa eli Skandinaaviaan ? Britanniassa on kaupunki nimeltään Calleva. en.wikipedia.org/wiki/Calleva_Atrebatum Kaleva nimi muistuttaa Caaleppia eli Calebia raamatusta. Kalvis puolestaan tarkoittaisi seppää. Punaverka eli omakielisemme sana kuninkaasta, www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81 on Kaleva. Kaleva tarkoittaa siis yksinkertaisesti kuningasta. Kuningas hallitsi suomalaisia. Tähän yhteyteen meillä ei ole niin väliä, oliko Kaleva siis Väinämöinen, Ahti Saarelainen vai peräti se muinaisjätti.

Germaaninen kirjallisuus, Widsith

Germaanisesta kirjallisuudesta löytyy mainintoja suomalaisista 600-luvulta lähtien. Vanhin lähde, 600-luvulta oleva Widsith, luettelee kymmeniä 400-500-lukujen kansainvaellusajan kansoja kuninkaineen. Luettelossa on tieto: Caesare weold Graecum, ond Caelic Finnum ­ eli " keisari hallitsi kreikkalaisia ja Caelic (äännemuoto Kalik?) suomalaisia". Akateemikko Kustaa Vilkuna arveli Caelicin hyvinkin voivan olla turmeltunut goottilaisen -ik-päätteen saanut muoto Kaleva-sanasta.

Kalevanpoika -traditio on sekä suomalaisella että virolaisella alueella yli 2000 vuotta vanha. Hannes Pukki osoitti jo 1941 Virittäjässä, että sana kalev ­ kaleva on jo kantasuomessa (1000-0 eKr.) merkinnyt - ja viron kielessä edelleenkin ­ punaverkaa. Etymologian ovat hyväksyneet Aulis Oja 1969 Kalevalaseuran vuosikirjassa ja Matti Kuusi 1985 Kalevalalippaassa. Siis kalevanpojat = punaverkasenpojat = punaverkaiset pojat.
Oja tekee rinnastuksen: Bysantin keisarin poikia sanottiin porfyrogennetoksiksi, eli purppurassa syntyneiksi. Vertauksen mukaan kalevanpojat olivat joko kuninkaallinen suku Suomessa ja Virossa tai ainakin mahtava ylimyssuku, ja he elivät täällä jo 1000-0 eKr.
Sana kuningas on joko germaaninen lainasana tai sana germaanienkin lainaamasta kielestä. Laina-ajaksi on esitetty pronssikautta (1500-500 eKr.) tai varhaista rautakautta. Miksi lainata sanaa, jolle ei olisi käyttöä? Tämäkin viittaa siihen, että kuninkaita ­ kalevanpoikia ­ on ollut Suomessa jo ennen ajanlaskumme alkua ja sen jälkeen.

Mielenkiintoisesti myös tällä kielellä olemme suomaidh . gd.wikipedia.org/wiki/Su%C3%B2maidh
gv.wikipedia.org/wiki/Finnlynn ga.wikipedia.org/wiki/An_Fhionlainn Katsokaapa. Löytyy viittaus suomalaisuuteen !
Voisiko siis tässä myös olla viittaus siihen, että foinikialaiset perustivat kuningaskunnan Suomeen Britannian kautta ? Siis joko etelästä tai lännestä tai molemmista suunnista... Jos ja kun Kaleva tarkoittaa vain kuningasta, Fornjotur vain muinaisjättiä, niin kuningas on voinut olla kuka tahansa. Kaleva on voinut jopa hallita itse Britanniassa ja lähettää poikansa valloittamaan Pohjolaa ja Baltiaa. Mutta enemmän kallistun kyllä kotimaiseen versioon eli että Kuningas asui Suomessa, jakoi maansa pojilleen ja lähetti ryöstöretkille Venäjälle.

Sankarit.

Pyhimysten ja osittain my()S [»aholaisten nimityksissä olemme
kohdanneet joukon historiallisia henkilöitä, joita on hyvässä tai
pahassa mielessä rukoiltu tai muuten muisteltu. Nämä, kaikki
ovat kaukaa kulkeutuneita ja vasta keskiajalla katolisen uskonnon
mukana suomalaisille tunnetuiksi tulleita.

Mutta mainittujen ohella tavataan loitsujemme esittämillä
henkilöillä nimiä, jotka ovat samoja kuin kertovaisten runojemme
toimivilla sankareilla. Niiden pakanuudenaikuista alkuperää on
tuskin epäilty. Siitä vaan ön kautta aikojen ollut kiistelyä,
ovatko ne alkuansa jumaluusolentojen vai historiallisten henkilöjen.
Eri nimien suhteen on tähän asti tultu eri tuloksiin. Toiset, kuten
Ahti, Ilmarinen ja Väinämöinen, jotka jo Agricola jumalainluette-
lossaan mainitsee, ovat viime aikoina yleensä käsitellyt jumalalli-
sina olentoina. Toiset sitä vastoin, esim. Kaleva, vaikka Agrieola
senkin mainitsee, ovat kauan tunnustetut entisajan eläjik^ii.

Kaleva nimestä on kaksi lukuunotettavaa selitystä. Akatee-
mikko A. Schiefner, jonka mielipiteeseen sittemmin Julius Krohn
ja J. R. Aspelin yhtyivät, on sitä verrannut Ruotsin kuninkaitten
ja heidän soturiensa mainesanaan Skilfingar, "peräpenkillä istujat',
joka myös tavataan muodossa KylfingarJ Novgorodin nimitykseen
Kylfingialand ja venäläisten käyttämään varjagien toisintonimeen
Kolbjagi. Ahlqvist taas sen on johtanut liettualaisesta sanasta
kälvis, joka merkitsee 'seppää.' Tämän merkityksen hän luuli tavan-
neensa virolaisella Kalevilla erään ketjulaulun säeparissa:

Minä kaku Kalevile, Kalev mulle rauda.

Ahlqvistin sananjohtoa on Setälä edelleen perustellut, olettaen



^ Anglosaksilaisessa Beo\vulf-runoelmas.'^a käytetään ruotsalaisista nimitystä
Scylfingas.



302 Suomalaisten runojen uskonto.

merkityksenvaihdoksen sepästä sankariksi tapahtuneen Väkevän
pojan sadun vaikutuksesta, missä pojan isänä usein esiintyy seppä.

Kalevi raudanantajana ei kuitenkaan välttämättä merkitse
seppää. Toisessa, suomenpuolisessa ketjulaulussa ilmaantuu rau-
danantajana riioisi.

»Hyvä ruotsi, kaunis ruotsi. Ruotsi antoi rautaa.
Anna mulle rautaa!» Hän (kana) raudan sepälle.

Mainitun virolaisen lastenlorun otti Aukusti Salo yksityis-
kohtaisesti tutkiakseen J. Hurtin runsaitten käsikirjoituskokoel-
main avulla. Silloin kävi selville seuraava Kalevia esittävän säe-
parin oikea jatko, joka puuttui harvoista julkaistuista toisinnoista:
-Minä raua Reole, Regu mulle kulda.

Regun asemalla esiintyy kullan antajana välistä kuningas. Eh-
dottomasti johtuu mieleen latinaisesta rex, 'kuningas', hyvin tun-
nettu indoeuroppalainen sana, joka keltiläiscnä lainana (rlgs) on
kulkeutunut germaneille (muinaisskand. riAr, 'mahtava') ja näiltä
suomalaisille (rikas).

Mainittu virolainen sana esiintyy historiallisena nimenä nor-
jalaisen kuninkaan Olavi Tryggvenpojan tarinassa. Nuoruudes-
saan hän oli joutunut virolaisten merirosvojen käsiin ja Klerkon
nimisen virolaisen orjaksi. Tämä oli hänet myönyt pukin hinnasta
toiselle Klerk nimiselle virolaiselle,, joka vuorostaan oli vaihtanut
hänet kallisarvoiseen viittaan. Kolmas virolainen isäntä, jota hän
palveli kuusi vuotta (967 — ^972) oli nimeltään Reas; emännän nimi
oli Rekon ja pojan Rekoni.

Sama sana tavataan suomalaisessa runossa Riika muotoisena.
Sen kertosanana on pajari tai Kaleva.

A. Ajoi rikas Riion poika C. Siellä riski Riion poika
rikkahasta Riikolasta, ja kaunis Kalevan pappi

B. Virkki rikas Riion poika piti saarnan saappahassa

ja paksu pajarin herra. sekä messun miekka vyöllä.

Vielä on huomattava tähtisikermä Riian- eli Rianseula, joka
Kalevalan miekan rinnalla on tunnetuimpia kansanomaisista taivaan-
kappalten nimityksistä.

Kaikesta päättäen sanoilla Reko eli Riiko, kuningas, pajari ja
Kaleva on samantapainen merkitys. Sankarillisen ylimyksen merki-
tystä edellyttääkin Kaleva-nimon käytäntö sekä runo- että puhe-
kielessä.

Julius Krohn on huomauttanut virolaisen kalev sanan merkityk-
sestä verka ja yhdistänyt siihen punaisen värin merki-
tyksen, joka ilmenee tulirokon nimityksessä Kalevi löbi, 'Kalevin
tauti'. Väristä riippumattakin on verka käsitetty herrasmaiseksi



Sankarit. 303

vaatteeksi ja talonpoikaisen saran vastakohdaksi, esim. suomalai-
sessa sananlaskussa:

Sarka verka köyhän miehen, vaski vaivaisen hopea.
Virolaisessa runossa rinnastetaan verkaan pukeutuminen ja pitkän
miekan pitäminen ylimykselle kuuluvina etuoikeuksina.
Oleksin minä Olevi, peaksin ('pitäisin') minä

kannaksin minä kalevi, pitkä mööka.

Miekasta eli kalvasta Kalevan poian tai kärjestä Kalevan miekan
kuvaillaan suomalaisessa loitsussa käärmeen kieli luoduksi. Kul-
lervorunoihin kuuluu Miekantaonta Kalevanpa jalle.

Virolaisissa lauluissa Kalev esitetään vielä hevosmiehenä
(tako = ori) ja saa mainesanan kannusjalka.

A. Olevil hea hobune, B. Kalevine poisikene,

Kalevil oli kallis tako. Kalevine kannusjalga.

Kannusjalkainen Kalevin poika esiintyy tulipalossa, jonka
kulta loisteellaan on aiheuttanut ja jonka Kalevin mukanansa tuoma
pilvi sammuttaa. Kullan yhteydessä Kalevan poika tavataan
useamminkin. Kultaneidon taonnassa, joka edellyttää melkoisia
kultavaroja takojalla ja hänen omaisillaan, toimii itä-Virossa Kuller
Kalevi poega ja länsi- Inkerissä Kalervikko poissikkainen. Inkerin-
maalla myös lauletaan, mitenkä:

Kullervo Kalervon poika, selvälle meren selälle,

Siterran ^ sininen viitta, lakealle lainehelle,

kumahutti kultiahan, Muru kultaa putosi,

helähytti helmiähän. siru saarelle sipaisi.

Pirsahtivat kullan pirsat Tuohon kasvoi kaunis saari.

Untamon veteen viskauttama Kalervon poika tavataan soute-
levana kulla-airol tai kultainen mela kädessä; samoin tuleen heitet-
tynä hiiliä kohentelemassa kultakoukkusella sekä hirsipuussa kir-
joittelevana kuttapiiukkonen kädessä.

Kalevinpojaii nimen Kullervo on Julius Krohn johtanut sanasta
kulta. - Setälä on sen yhdistänyt islantilaiseen kollr, joka merkitsee:
»pyöristettyä huippua, ihmisen pään nuppua, kerittyä (orjan) päätä

^ Toisin: Sillervoii s. f. tai Hellervo heLeäviitta eli hopeaviitta, Sillervoon on
verrattava Säinpsä poika Sillervoinen ilomantsilaisessa Puunsynnyssä. Virossa
on Kalevi poegin kertosanana Sulevi poeg. Suomen puolella tavataan keskipoh-
janmaalaisessa Käärmeensynnyssä KaleviUi sijalla kerran Sulava: »Sulavan mie-
kan terästä» (kieli). Aunukselaisessa runossa mereen pudonneesta suasta ilmaan-
tuu harjaajana I sähköinen Sullervoinen.

2 Sama nimi liittyy joskus kuninkaan poikaan eli /cw/im/caasee/i, jolla yleensä
kultainen on tavallisin mainesana: »Kulleri kuninga noorem poega»; »Kulleroi-
Hfii mies kuningas».

archive.org/stream/suomalaistenruno00kro...o00krohuoft_djvu.txt
archive.org/stream/ThePhoenicianOriginOf...924#page/n3/mode/2up
www.lib.utexas.edu/maps/historical/history_europe.html
www.worldology.com/Europe/ancient_europe.htm

Pahoittelen rönsyjä ja sekamelskaa.. Siis Pohjolan Leijona, vaakuna-aihe. Minusta sylttytehdas on Foinikia-Israel.

גברי (בן מלחמתי) יוחָנָן חסיד משיח אִי אגם - Gav'riy (ben milchamtiy) yochanan hasid masiach iy agam
Viimeksi muokattu: 8 vuotta 4 kuukautta sitten rcislandlake.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
8 vuotta 4 kuukautta sitten #24085 : juppe
Vastaus käyttäjältä juppe aiheessa Suomen vaakuna

Jukkis kirjoitti: Profetian mukaan kun pohjolan leijona tulee tallaamaan jalkoihinsa habsburgien kotkan, joka kuvassa on siis miekankahvassa.


Paitsi että Habsburgien kotkalla on kaksi päätä.

Täytyy löytää joku muu ehdokas.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
8 vuotta 4 kuukautta sitten #24086 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Suomen vaakuna

Paitsi että Habsburgien kotkalla on kaksi päätä.
Täytyy löytää joku muu ehdokas.


Ei ny välttämättä sillä aikalaisteksteissä tää on sanottu ihan suoraan ja kiertelemättä mitä ne ajatteli pohjolan leijonan roolista. Ja kyllä se oli tässä kuosissaan jo ennen 30-vuotisen sodan syntyäkin, käytännössä kai jo uskonpuhdistuksen alkuhetkistä jolloin tätä leijona-teemaa leijui ilmassa, ja josta Kustaa Vaasakin sen pölli.

mutta onhan sitä viittaa sovitettu monen muunkin päälle kun Kustaa II Adolfin. Norjan prinssi Hakon, Skotlannin Stuartit jne on kukin ollut vuorollaan potentiaalisena kandidaattina. Kuten muinaiskunkussa sanoinkin, ja sanon vieläkin, sen alkuperäinen idea nojasi tiettyyn tarkoin määrättyyn verilinjaan joka sitoisi nää hovit ja hallitsijat toimiin yksimielisesti paavillista hapatusta vastaan. ja periaatteessa ainoa mahdollinen verilinjan alku on kuningas-saagojen alkuhetki. Kun nyt näitä hoveja kattelee tarkemmin niin niitten yhdistävä tekijä on et ne on järjestään kainuun kuninkaiden perillisiä - ja tämä on mainittu kaikkien näitten maitten kronikoissa. ja mulla on edelleen vahva tunne että nämä kainuun kuninkaat tulkittiin pohjolan leijonaksi ts. verisuvuksi joka yhdisti kaikkia uskonpuhdistukseen hurahtaneita kuninkaita.
Sen takia ne kai sanokin ideaa alleviivatakseen että muinaisaikoina oli kristillisyys vielä puhtaimmassa muodossaan joka kai tulee siitä että kaikkien kansojen nähtiin pohjaavan israelin kadonneista heimoista. Tää on mun tulkintani tähän juttuun mutta luulen ettei se kovin kaukaa ole todellisuudesta.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.276 sekuntia