Ruotsin suomalaismetsät

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27253 : Victoria
Kyselisin tässä näistä suomalaismetsitä.. käsityshän on se että suomalaisia so. savolaisia ja hämäläisiä (muita?)siirrettiin ruotsin korpiin. Mutta onko mahdollista että näillä alueilla olisikin ollut ammoiset ajat suomenkielistä väestöä? Jos nämä finnskogenit ovatkin ikiaikaista? Elikkä onko mahdollista että finn-alkuiset paikat ovat olleet ennen uudisasutusta?

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27268 : Jeppe
Vastaus käyttäjältä Jeppe aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
Pohjan, (botten/botnia) alue oli alkujaan yhtenäinen hallinto alue muistaakseni ilman tuota peräpohjolaa ja nordbottenia joka oli erämaata tätä oli muistaakseni joku historijoitsia perustellut sillä että sillä alueella kuljettiin meren yli säännöllisesti... (Kun nyt keksisi mistä tuon luin.) Mikä viittaisi että alue olisi ollut hyvinkin homogeeninen hallita ja miettien nykyjäänkin sitä asuttaa vahvasti Pohjalaiset ja Meäläiset niin on voinut ollut myös alkuperältäänkin suomenkielistä/peräistä/sukuista.


... Ja onhan myös saagoissa ruotsalaisten mukana taistellut sellasiakin suuria sankareita kuin esim. Keklu-Karl, Arwakki yms...
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten Jeppe.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27279 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
1600-luvulle saakka "Pohjanmaa" oli muinaista Kainuuta käsittäen nykysen Etelä-, Keski-, ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Ruotsin puoleisen Länsipohjan sekä Norjan Ruijan alueet ja Kuolan. Ruotsin puoleisen Kainuun ja Suomen puoleisen Kainuun välissä oli Kainuunmeri, nykyinen Pohjanlahti. Myös Savo oli vielä itsenäinen mutta Häme, Uusimaa, Viipuri sekä Satakunta olivat jo hiljaa hivutettuna liitetty ruotsalaisten hallitsemaan "(varsinais) Suomeen". Täyssinän rauhansopimuksen jälkeen 1595 Suomen alueet Lappia lukuunottamatta olivat Ruotsin hallussa ja Kaarle IX (-herttua) sai hyvillä mielin julistaa 1607 itsensä "Ruotsin ja Kainuun kuninkaaksi". Kainuu oli 1600-luvulta alkaen Korsholman linnalääni ja sitä alettiin kutsua "Pohjanmaaksi", Korsholman linnalääniin ei kuulunut enää Ruotsin puoleinen osa Kainuuta ja yhteydet myös pohjoisiin osiin kuten Ruijaan päättyi. Nuijasota 1596 -1597 oli Kainuun ja myös Savon itsenäisyyden osalta viimeinen taistelu ja sen seurauksena entinen Kainuu, nykyinen Pohjanmaa sai pitää alueensa autonimisena aina vuoteen 1809 Suomen sotaan saakka. Savo ei jostain syystä säilynyt autonomisena.

Yhtenäinen "Suomi" niminen maa ja kansakunta eri heimoineen syntyi 1809 autonomisena osana Venäjän suurruhtinaskuntaan. Hallinto ja virkakunta sekä yliopisto ja korkeakoulut kuitenkin pysyivät pitkään ruotsinkielisten miehittämänä, aina 1930 luvulle saakka. Vasta kansakoulujen yleistyminen avasi tien suomenkielellä etenemiseen eri hallinnon viroissa. Lappi oli osa Suomea vasta 1902 jälkeen ja koko maa oli itsenäinen 1917.


Ruotsin puolella suomenkielinen paikannimistö kertoo, ketkä siellä on asuneet ennen ruotsalaisa. Esim. Tukholman ja Uppsalan ruotsinnos Stokholm ja Upsala on tullut suomenkielestä.

Historiallisesti Ruotsissa on ollut suomenkielistä väestöä Keski-Ruotsin metsäseuduilla, joissa asuneita suomalaisia on sanottu metsäsuomalaisiksi (ruots. skogsfinnar) ja heidän asuttamiaan alueita kutsutaan edelleen suomalaismetsiksi (ruots. finnskogen). Lisäksi puhutaan suomalaismaista (ruots. finnmarken). Myös Norrbottenin läänissä Tornionjoen länsipuolisella alueella on perinteisesti ollut suomenkielistä väestöä. Heidän käyttämäänsä suomen kielen murretta sanotaan joskus meän kieleksi. Suurin osa nykyisistä ruotsinsuomalaisista on kuitenkin muuttanut Ruotsiin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella (Kotus) on nimiarkistossaan Ruotsia koskien yli 11 000 suomenkielistä paikannimeä Länsipohjasta (kuuluu Norrbottenin lääniin), ja Värmlannin metsäsuomalaisalueilta löytyy 3 500 paikannimeä.[1] Ruotsissa toimiva Institutet för språk och folkminnen (merkitys Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos) on myös koonnut suomenkielisiä paikannimiä.


fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_s...4_paikannimist%C3%A4
www.kotus.fi/aineistot/nimiaineistot/paikannimikokoelmat

Etunimistö:

www.genealogia.fi/nimet/nimi15s.htm
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten Antero. Syy: Tekstin fiilausta
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: pethuh

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27290 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
Joo.innostuin kysymyksestä jo takapäivinä että vastasin alustavasti ihan väärään ketjuunkin. :huh: Oikeestaan Ruotsin alueen historia on jopa suomalaistakin monimutkaisempi - monia kulttuureja on nähty eri vuosituhansina. Tiettävästi ruotsissa on aikanaan ollut foinikialaistenkin siirtokunta jonka vahvistaa hautalöydöt joiden asukit on jostain välimeren alueelta. tää siis joskus pronssikaudella. Rautakaudella juttu menee vieläkin monimutkaisemmaksi. On ollu kansaa joka kenties muistuttaa nykyistä latvialaista, alkutanskalaista tietenkin ja sitten on nää keskiruotsin metsäsuomalaiset. Saamelaiset on vissiin olleet siellä aina ja se selittää miksi muuten saamen kielessä on niin paljon heprealaisia sanoja - kieli lienee muodostunut jo foinikialaisten aikaan? Mikään yksinkertainen asia tämä ei ole ymmärtää mutta sen voi sentään ymmärtää jotensakin - kiitos nykyisen DNA-tekniikan.
Omassa kirjassanikin mainitut Jettbölen kannibaalit jotka katkaisi kalliomaalauskulttuurin ruotsin ja suomen väliltä on DNA-löytöjen perusteella olleet ihan omaa merikansaansa.

Pääsääntöisesti ruotsin kansojen historia on yhtä sekainen "jatkuvuusteoria" kuin suomalaistenkin mutta koska tää ny rupes kiinnostaan niin otetaan selvää-

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27291 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Ruotsin suomalaismetsät

Jukkis kirjoitti: Saamelaiset on vissiin olleet siellä aina ja se selittää miksi muuten saamen kielessä on niin paljon heprealaisia sanoja - kieli lienee muodostunut jo foinikialaisten aikaan?


Katsoin joskus jonkun saamenkielisen tyttötrion haastattelua ja he olivat kääntäneet saamenkielisiä lauluja englanniksi. Toimittaja kysyi että kummaksi niitä on helpompi esittää suomeksi vai englanniksi, niin flikat sanoi että englanniksi kun saamenkieliset sanat ja joikaaminen taipuu siihen helpommin... Jostain luin että jo unholaan painunut hepreankieli olisi herätetty uudelleen henkiin englannin kielen avulla.

Englannin kieli on kaukaista sukua hebrealle.

British-sana muodostuu hebrealaisista sanoista: Brith = liitto ja ish = mies siis British = liiton mies. Britain samoin: ain = maa ja Britain = Liiton maa. Britannia: annia = lai-vasto eli Britannia = Liiton laivasto. Raamatun kääntäjien mielestä kääntäminen hebreasta englanniksi on tavallista helpompaa kielten rakenteellisen samanlaisuuden johdosta.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27292 : julsei
Vastaus käyttäjältä julsei aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
...

777 x 12.92 x 777
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten julsei. Syy: syy

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.225 sekuntia