Ruotsin suomalaismetsät

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27297 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
Joo, tämä on sellainen tuntematon ajanjakso muinaishistoriassa. Voidaan kai sanoa että aikanaan foinikialaiset oli laajalle levittäytyneet pohjoiseuroopan ja britannian alueille, ja koska he puhuivat seemiläistä kieltä, se tarttui paikalliskieleen. Lyhyesti sanoen, muinaisheprea oli lingua franca, valtakieli joka kulki merenkävijöiden mukana. Siitä on sittemmin syntynyt virhetulkinta raamatun kadonneista juutalaisheimoista mutta sanojen leviämiselle on paljon loogisempikin polku.

Suomen kielessä ei tiettävästi ole sanoja tältä ajalta samaan tapaan kuin saamelaisilta. Tai siis on, mutta pääosin juurtuneet 1700-luvun papiston välityksellä, jotka tietenkin osasivat hepreaa ja juurruttivat sanoja kirkollisten esineiden ja asioiden kautta. Mikä kai tarkoittaa että foinikialaisten aikaan oltiin vielä kantasuomalaisten muodostumisvaiheessa, kun taas saamelaiset olivat jo vakiintunut kulttuuri. Sikäli mikäli kielitieteestä ylipäätään voidaan päätellä yhtään mitään.

Sen sijaan rupesi kiinnostamaan alkuruotsalaisten historia. Pääpiirteissään se on samanlainen kuin suomenkin. Suomen muinaishistoriassa on nähtävissä että me olemme suurinpiirtein viides kansa joka tätä maata asuttaa sitten pleistoseenikauden. Meillä ei välttämättä ole mitään kielellistä, rodullista tai kulttuurista yhteistä esim kalliomaalausten tekijöiden kanssa.
Myös Ruotsin muinaishistoria tarjoaa hautalöytöjensä perusteella näkökulmia itäbalttien, tanskalaisten ym suhteen ja nämä nykyiset svenssonit on hyvin myöhäisiä tulokkaita.
mutta se mikä itseäni tässä jäi kaivelemaan, on tuo yhteys metsäsuomalaisten ja 600-luvun haudoista löytyneiden dna-jälkien kanssa. Onko kyseessä pidempikin asutushistoria vai onko ollut kaksi erilaista siirtokuntaa eri aikakausina? ja mistä nämä kansainvaellusajan alkusuomalaiset ovat saapuneet ruotsin järville – ovatko muuttoliikkeen seurausta vai sittenkin jo aiempaa perua. Kutina on kumminkin kova, että eteläisimmän ruotsin – jota ruotsin oma muinaishistoria paljolti on – ja saamelaisten välissä on hyvinkin saattanut olla pitkäikäinen suomalaisasutus.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27312 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
Tämä on joka tapauksessa avannut aivopoimuissani sen, että asiaa voidaan katsoa päinvastoinkin kun yleensä tehdään. Eli perinteinen ajattelu lähtee siitä että suomeen muutetaan - ei sitä ketkä muuttavat suomesta ts. nykysuomen maantieteellisen asuinpaikan ulkopuolisia siirtokuntia ei ole kai koskaan ajateltukaan. Olisi kyllä mielenkiintoista selvittää tätäkin, sillä tää on taas näitä päänavauksia.

Tässä tapauksessa olisi tietenkin hyvä katsoa ruotsalaiskuningas Egiliä - siis sitä joka kuoli 550 jaa. - sillä toinen nimihän oli Ongentheow joka joissakin muodoissa on Ongenpie, eli Ongenpää. Poikakin oli nimeltään Onela ts. Onnela. Nimet lienevät alkuperäisiä ennen kuin saagojentekijät ruotsalaistivat tai norjalaistivat nimet. Tämä ohimenevä suomalaisnimistö vallitsi Ruotsissa ja sitä tukee hautojen dna-näytteet jotka yksiselitteisesti antavat viitteitä suomalaisesta habloryhmästä. Itsehän olen vakuuttunut että kaikki ulkosuomalainen asutus - jos näin voi sanoa - on aina koristeltu jatulintarhoilla. Tässä nyt kumminkin olisi ruotsin metsäsuomalaisten vanhin versio mutta onko se suoraa jatkumoa keskiajan vastaavaan on mahdoton sanoa - mutta ei välttämättä.

Jatulintarhat ovat arvokas johtolanka. Niitähän on itä-britanniassa jossa niin ikään hautojen dna:sta on löytynyt selkeitä viitteitä suomalaisjuurista. Jäljellä on vielä Bjarmia, Skotlanti, Finnmark ja Orkney-saaret unohtamatta Vienanmerta millään muotoa - joka tosin saattaa olla nuorempaa kaliberia ja syntyisin vasta pohjanmaan tuhon jälkeen. Samaan yhteisöön on väistämättä kuulunut myös Viron vendit.

Valitettavasti suomalaisia ei juurikaan kiinnosta oma muinaishistoriansa, tai sen tulkinnat ovat ideologisesti värittyneitä aina germaaniteorian vähättelystä hurmahenkiseen paatokseen, joka kuitenkin on tähän saakka tyytynyt vain toistelemaan Messeniuksen kronikoita kehittämättä niiden tausta-ajatusta millään tavalla tai hankkimatta niille todisteita. Jos nyt löytyy joku joka näistä innostuu huomaa äkkiä saaneensa osakseen sen suuren hiljaisuuden. Olen vieläkin sitä mieltä että kansana meissä on jotakin rikki sielun puolella.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27319 : Victoria
Vastaus käyttäjältä Victoria aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
Tuosta Jukkiksen mainitsemasta sielun rikkonaisuudesta olen samaa mieltä, vai olisiko se tyhjyys..? Ei kansalaissodan tai torjuntavoiton perintö riitä rakentamaan suomalaisuuden ja suomalaisen ethosta (termi lainattu Bengt Pohjoselta). Itse toivoisin jonkin virallisen instanssin kiinnostuvan ja innostuvan tutkimaan suomen historiaa uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla. Toivoisin valtion ryhtyvän rahoittamaan 'löytöretkiä'...eli valtio lähettäisi tutkijoita ainakin rajanaapuriemme, itämeren valtioiden, vatikaanin ja saksalaisen ritarikunnan arkistoihin etsimään vielä löytämätöntä tietoa. Helpoin tapa aloittaa historian uudelleenlöytö voisi olla selvittää onko yo. maissa julkaistu graduja, väitöskirjoja tms. jotka sivuavat tai käsittelevät suomalaisten historiaa... nämä julkaisut sitten tietenkin käytäisiin asiantuntevasti läpi.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27320 : Victoria
Vastaus käyttäjältä Victoria aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
Itseasiasa olen lahettänyt sähköpostia Suomalaisuuden liiton puheenjohta Sampo Terholle asian tiimoilta. Saapa nähdä tuleeko posti luettua, tai innostutaanko siitä ollenkaan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27321 : Jeppe
Vastaus käyttäjältä Jeppe aiheessa Ruotsin suomalaismetsät

Jukkis kirjoitti: Valitettavasti suomalaisia ei juurikaan kiinnosta oma muinaishistoriansa, tai sen tulkinnat ovat ideologisesti värittyneitä aina germaaniteorian vähättelystä hurmahenkiseen paatokseen, joka kuitenkin on tähän saakka tyytynyt vain toistelemaan Messeniuksen kronikoita kehittämättä niiden tausta-ajatusta millään tavalla tai hankkimatta niille todisteita. Jos nyt löytyy joku joka näistä innostuu huomaa äkkiä saaneensa osakseen sen suuren hiljaisuuden. Olen vieläkin sitä mieltä että kansana meissä on jotakin rikki sielun puolella.


Tämä on kyllä yksi ärsyttävimmistä piirteistä, esimerkkinä vaikka suomalainen jumaluus Taara/turisas joka on suomalaisen historian tulkinnan ainut laatuinen suomessa jolla ei ole yhteyksiä mihinkään muualle.

Balttian maissa yhteys Muun muassa Thoriin on ja sitä kautta Wodan kulttiin on tunnustettu heidä taaroissa/thara/thaarapita.

Vanhimman säilyneen kuvauksen 1600-luvun lappalaisista mukaan paikalliset palvoivat samoilla menoilla sekä Taara että Thoria.
John Scheffer History of Lappland

Vanha kansa puhui vielä ukkosen aikaan Ukosta joka kovapyöräisellä matkatessa iskee salamaa... vertaa Taranis...

Anteeksi ankara offtopic...

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27322 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Ruotsin suomalaismetsät
Niin, minä en oikeastaan tiedä tarvitseeko tämä asia muuta kuin asenneilmapiirin. Toinen että se vaatii hoksottimia ja kykyä yhdistellä eri asioita. Yksin tästä po. kysymyksestä on ainakin oma näkemykseni syntynyt jatulintarhojen ja muiden muinaismuistojen funktioista, kirjallisesta aineistosta ns. kainuun kuninkaista, asutushistoriasta, silloisesta maailmanhistoriasta, arkeologisesta evidenssistä jotka yhdessä luovat loogisen ja aukottoman kokonaisuuden.
Eikä se oikeestaan tartte muuta kun istua nojatuoliin ja ajatella muutama vuosi jotta asiat yhdistyy.

Tosin on lisättävä että nämä ovat valitettavasti älykkäiden ihmisten juttuja ja ne tuppaa hämmentään tavallista sukankuluttajaa. Mulla on ikävä tapa leijua omissa sfääreissäni mutta silti… ilman mitään itsetehostuksen tarvetta toteen että olen ainakin itse tottunut pitään yhtenä tän maan parhaista kyvyistä ellen peräti parhaimpana. Tyyppinä jolla on kyky ratkoa luonnostaan juuri tämäntyyppisiä asioita. On toisten onni, etten sitten niitä panttaile vaan pusken ne näkyville niin kirjoina kuin loputtomina aihepiireinä tällä palstalla, joten ei pitäisi mistään kiikastaa.

Paitsi siitä että tämä kansa ei vaan ole vielä valmis katsomaan omia juuriaan, valmis rakentamaan omaa identiteettiään ilman vääristynyttä asenneilmastoa ja suhtautuu ikävä kyllä kaikkeen kuin loputon kyynikko, joka lähestyy kaikkea vähätellen ja negatiivisesti. En minä tiedä kenen vika se on.

Tuohon esittämääsi asiaan lähdetutkimuksesta on helppo yhtyä mutta mutta… kirjalliset lähteet eivät meitä vie keskiaikaa kauemmas, ja ongelma on, että kauemmas nimenomaan on päästävä. Mikään yksittäinen metodi ei taas siinä välttämättä auta, vaan tarvitaan eri tiedonkeruun menetelmiä eli yhdistämistä. Jos itse ehdottaisin jollekin Sampo Terholle mitä me oikeasti tarvitsemme, niin emme tarvitse enempää tutkijoita jotka istuvat nenä kirjassa ja sormi perseessä. Me tarvitsemme paleo-antropologeja. Ihmisiä jotka koostavat tietoja ja muovaavat niistä kokonaiskuvia ja ratkovat kulloisenkin aikakauden kulttuurisia erityispiirteitä. Sellaisia ihmisiä meillä ei ole ollut koskaan ensimmäistäkään. Koko termi on sellainen ettei kukaan oikein edes osaa hahmottaa mitä antropologi tekee.

Ainoa mitä en ole koskaan kyennyt saavuttamaan, enkä ilmeisesti kykenekään, olisi päästä edes kerran eläissään sellaisen puheille - tai edes kontaktiin - jolla olisi valtaa vaikuttaa näihin asioihin. Löisin pöytään valmiin suunnitelman mihin suuntaan kotimaista muinaistutkimusta pitäisi kehittää ja millaisin eväin.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.274 sekuntia