Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27486 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta
Rikalahan on kauan tiedetty muinaiskaupungiksi - tai pikemmin kauppalaksi. Sitä on jopa epäilty po. hämäläisten satamaksi vaikka oikea lieneekin Lieto.
Al-Idrisin kirjoituksessa ei ole mitään epäselvää sillä Regdala koostuu määräävistä konsonanteista R G. Välissä oleva vokaali e on seemiläisittäin joko e tai i ja joskus harvoin a. Eli RI ja koska arabialainen G äännetään kuten sanassa "general" se on eräänlainen pehmeä K. Eli tähän mennessä RIK. D-kirjain on kiistatta ongelma suomalaislukijalle ellei tiedä että vokaali yleensä koristellaan D:llä oikean ääntämisasun mukaisesti. Eli DA mutta oikea äänneasu on silti pelkkä A. Eli nyt ollaan RIKA ja loppu onkin sitten helppo LA -päätteineen. Hyvin on Idriksen korva kuullut paikannimen sillä etymologisestihan se juontaa sanasta RIKAS.

Näkisin aika selvästi että Idrisin matka on käsittänyt matkan Trondheimiin, Juutinrauman ruotsinpuoleiseen osaan josta suomen etelärannikon kautta Viroon. Siitä ilmeisesti Daugava-joen kautta venäjän aroille ja kotitanhuille arabian kulmille. eli jotakuinkin näin.

Sinänsä en epäile ollenkaan etteikö puhuttaisi nimenomaan Rikalasta. Se on loogisesti oikeassa paikassa kertomuksessa vaikken itsekään tiedä missä kirjoituksessa mainittu Qutulu-joki sijaitsee.
Liitetiedostot:

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27487 : Mik
Vastaus käyttäjältä Mik aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Jukkis kirjoitti: Rikalahan on kauan tiedetty muinaiskaupungiksi - tai pikemmin kauppalaksi. Sitä on jopa epäilty po. hämäläisten satamaksi vaikka oikea lieneekin Lieto.
Al-Idrisin kirjoituksessa ei ole mitään epäselvää sillä Regdala koostuu määräävistä konsonanteista R G. Välissä oleva vokaali e on seemiläisittäin joko e tai i ja joskus harvoin a. Eli RI ja koska arabialainen G äännetään kuten sanassa "general" se on eräänlainen pehmeä K. Eli tähän mennessä RIK. D-kirjain on kiistatta ongelma suomalaislukijalle ellei tiedä että vokaali yleensä koristellaan D:llä oikean ääntämisasun mukaisesti. Eli DA mutta oikea äänneasu on silti pelkkä A. Eli nyt ollaan RIKA ja loppu onkin sitten helppo LA -päätteineen. Hyvin on Idriksen korva kuullut paikannimen sillä etymologisestihan se juontaa sanasta RIKAS.

Näkisin aika selvästi että Idrisin matka on käsittänyt matkan Trondheimiin, Juutinrauman ruotsinpuoleiseen osaan josta suomen etelärannikon kautta Viroon. Siitä ilmeisesti Daugava-joen kautta venäjän aroille ja kotitanhuille arabian kulmille. eli jotakuinkin näin.

Rikala varmasti on kyseessä, mutta onko nyky-rikala juuri se kauppapaikka vai onko se sijainnut 4km länteen eli isokylässä jossa emäkirkko ja kauppapaikka, vai 4km kaakkoon jossa Uskelan kirkko. Nyktinen rikala vain tuntuu pieneltä verrattuna isokylän alueeseen jossa kulki hiidentie,joka yhtyi somerolla härkätiehen, ja siksi sioisi paremmi kauppapaikaksi kuin rikala. Aluetta piipanneena löytöpaikkojen laajuus on tosiaan loppumaton, ajoitus kansainvaellusajalta 1800 luvulle, tietyissä paikoissa esinekeskittymiä jotka sormustisten yms. persusteella kauppa-ja toripaikkoja. Isokylä nimeltään jo antaa viitteitä isosta kylästä, uskelanmäki taasen korkkea kohta mereltä tullessa joen alkupäässä. No, arvailua ja oletusta, sataman paikkaa ei rikalasta löydy, mutta laivojen kiinnitysrenkaita löytyy kärkänmäestä ja tampaltan alapuolelta.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27489 : kirjatoukka
Vastaus käyttäjältä kirjatoukka aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta
Minusta vaikuttaisi siltä, että nyk. Salossa on ollut useampiakin isoja kyliä, joista siis Rikala olisi ollut kaupung-statuksella. Rikalan lisäksi ainakin Uskela moisioineen sekä Isokylä, jossa mielenkiintoisesti on kauppapaikkaan viittaavat talonnimet Kupila (vrt. Kupets-Kupittaa -yhteys aiemmin ketjussa!) ja Puonti, ovat olleet alueen keskuksia.
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten kirjatoukka.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27490 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta
Nuo paikat Rikalan ympärillä on niin lähellä toisiaan että tulee mieleen esim. Lontoo tai Brysseli jossa kokonaisuus muodostuu kaupunginosista. Saman voi sanoa olleen vielä 1500-luvulla Nenättömänkylän, jossa Magnussenin Carta Marinaan on merkitty sille kohtaa "paljo kyliä".

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27491 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta
Uskelahan on emäseurakunta johon Halikko, Pertteli, Perniö, Salo ja Marttila ovat kuuluneet, tosin Halikon rooli on hieman epäselvä, kun se näyttäisi olleen Horn-suvun oma kirkko. Kansantarinan mukaan Henrik Horn syntiensä sovitukseksi rakennutti Halikon ohella myös Salon ja Perttelin kirkot, mutta vain Halikkoon Joensuun kartanon omistajilla säilyi patronaattioikeus.

Nyt kun Salon seudun vanhin seurakunta on ollut Uskela niin oletettavsti varhaiskirkko on perustettu sen aikaiseen asutuskeskukseen. Mutta missä sijaitsi Uskelan ensimmäinen kirkko? Emäkirkon paikkahan on sortuneella joentörmällä, mutta tuhat vuotta sitten tämä epävakaa vetinen vesijättömaa tuskin on ollut kovin houkutteleva kirkon paikka. Uskelanjokea pääsi ristiretkiaikaan nousemaan 10-15 m korkeuskäyrälle asti, joka tarkoittaisi, että Veitakkalaan pääsi isollakin laivalla. Siten satama, kauppapaikka ja asutuksen keskus lienee sijainnut Veitakkalan linnamäen tuntumassa.

www.doria.fi/bitstream/handle/10024/8087...df001.pdf?sequence=1



Hyvän johtolangan muinaisuuteen antaa Unto Kallio, joka kertoo, että Veitakkalan kartanon lähellä on Temppelmetsä, joka tarinain mukaan on paikkakunnan vanhin kirkonpaikka, minne ”pyhä mies tuli laivalla ja saarnasi”. Temppelmäessä on vielä epäselvät kivirappuset, joiden kerrotaan olevan jäännöksiä ikivanhasta 1200-luvun kirkosta. Ensimmäiset kirkot rakennettiin Suomessa yleisesti pakanallisten uhripaikkojen läheisyyteen. Veitakkalassa tällainen pitäisi tiettävästi olla, tästä vihjeenä tieto, että H.A. Reinholm sai kuulla 1867 paikkakuntalaisilta, että Veitakkalan lähistöllä on jossain irtokivien varaan rakennettu alttaripöytä.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten Super-Electric.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27492 : Mik
Vastaus käyttäjältä Mik aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Super-Electric kirjoitti: Uskelahan on emäseurakunta johon Halikko, Pertteli, Perniö, Salo ja Marttila ovat kuuluneet, tosin Halikon rooli on hieman epäselvä, kun se näyttäisi olleen Horn-suvun oma kirkko. Kansantarinan mukaan Henrik Horn syntiensä sovitukseksi rakennutti Halikon ohella myös Salon ja Perttelin kirkot, mutta vain Halikkoon Joensuun kartanon omistajilla säilyi patronaattioikeus.

Nyt kun Salon seudun vanhin seurakunta on ollut Uskela niin oletettavsti varhaiskirkko on perustettu sen aikaiseen asutuskeskukseen. Mutta missä sijaitsi Uskelan ensimmäinen kirkko? Emäkirkon paikkahan on sortuneella joentörmällä, mutta tuhat vuotta sitten tämä epävakaa vetinen vesijättömaa tuskin on ollut kovin houkutteleva kirkon paikka. Uskelanjokea pääsi ristiretkiaikaan nousemaan 10-15 m korkeuskäyrälle asti, joka tarkoittaisi, että Veitakkalaan pääsi isollakin laivalla. Siten satama, kauppapaikka ja asutuksen keskus lienee sijainnut Veitakkalan linnamäen tuntumassa.

Hyvän johtolangan muinaisuuteen antaa Unto Kallio, joka kertoo, että Veitakkalan kartanon lähellä on Temppelmetsä, joka tarinain mukaan on paikkakunnan vanhin kirkonpaikka, minne ”pyhä mies tuli laivalla ja saarnasi”. Temppelmäessä on vielä epäselvät kivirappuset, joiden kerrotaan olevan jäännöksiä ikivanhasta 1200-luvun kirkosta. Ensimmäiset kirkot rakennettiin Suomessa yleisesti pakanallisten uhripaikkojen läheisyyteen. Veitakkalassa tällainen pitäisi tiettävästi olla, tästä vihjeenä tieto, että H.A. Reinholm sai kuulla 1867 paikkakuntalaisilta, että Veitakkalan lähistöllä on jossain irtokivien varaan rakennettu alttaripöytä



Veitakkalassa on linnanvuori,somerontien vasemmalla puolella. Linnanvuoresta etelään vanhoja asuin-ja hautapaikkoja 4km matkalta. Emäkirkon korkeudelta,pelloilta on löytynyt esineistöä jopa 1500 vuoden takaa. Horneilla on ollut maita ympäri seutua,ainakin tarinoiden mukaan. Rikalaa on mainittu hämäläisten kauppapaikaksi, Salon keskustasta kaakkoon n.2km on Hämmäisten kartano jonka alueella myös rautakautista asutusta, nyt paikalle rakennetaan itäistä ohitustietä. www.hannala.fi/index.php/historia
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten Mik. Syy: lisäys

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.281 sekuntia