Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27494 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta
Nämä Salon rautakautiset haudat Uskelanjoen länsi-luoteispuolella noudattavat varsin yleistä käytäntöä, jossa vainajat haudattiin veden (joki, järvi, lampi, merenlahti) auringonlaskun puolelle. Yleensä hautaukset tehtiin lähelle vesirajaa, joten siitä saa käsityksen silloisesta vedenkorkeudesta. Nämä Salon Moisiosta Isokylään ulottuvat hautaukset ovat 25 metrin korkeuskäyrällä tai korkeammalla, joten silloinen Halikonlahti (vielä 1500-luvulla tunnettiin nimellä Tavastkymi) ulottui varsin syvälle sisämaahan ja Uskelanjokea pääsi pitkälle yläjuoksua purjehtimaan/soutamaan..

Palaan vielä Rikalaan, sillä toki useamman vuosisadan kuluessa kaupungin paikka on muuttunut ja merenlahden vetäytyessä on sataman ja kauppapaikankin seurattava. Siten Rikalan kaupunki on ehkä myöhäisempi. Alueella on perimätieto kulkenut "Rikalan kaalikaupungista", joten sen olemassa olo lienee kiistaton. Kerrotaan, että Rikalassa pidettiin 1440-luvulla jumalanpalveluksia, kun Halikon kirkkoa rakennettiin. Rikalassa on oletettavasti jo 1100-luvulta sijainnut alueen varhaiskirkko tai kappeli. Tuolta ajalta on kuuluisa ”Rikalan aarre”, joka käsittää krusifiksiriipuksen ketjuineen sekä rukoushelmet. Niiden omistajan on arveltu olleen korkea-arvoinen kirkon mies, ellei itse piispa. Krusifiksin taakse on kaiverrettu sanat:

IN CRUCE MORTE SVA SIBI VINDICAT OMNIA CHRISTUS
Ristillä Kristus kuolemallaan lunasti kaiken itselleen




Rikalan mäellä on ollut myös lähde, kenties rautakautinen uhrilähde. Lähteen viereltä löydettiin kivisiä reikäkirveitä sekä tasa- ja onsitalttoja ja 13 pientä rikottua hopearahaa. Nämä rahat ja esineet viittaisivat lähteeseen annettuihin uhrilahjoihin. Myös paljon arvoesineitä mm. hopeakoristeinen keihäs sekä kulta- ja hopeakoristeinen juomasarvi, on Rikalasta löytynyt. Rikalan rikkauksista on monta tarinaa, jotka osaltaan kertovat tämän silloisen suurkaupungin vauraudesta ja merkityksestä.

Tuosta Al Idrisistä vielä, että hän mainitsee Geografia-kirjassaan kolme kaupunkia Suomesta, joista Kalanti ja Turku lienevät ne kaksi muuta, mutta se kolmas on saattanut sijaita myös Kokemäenjoen suulla. Ainakin Porin suunnalla ollaan kovasti tätä mieltä..

”Ragvalda on suuri kukoistava kaupunki meren äyräällä ja kuuluu Tabastin maahan”

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten Super-Electric.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27495 : Mik
Vastaus käyttäjältä Mik aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Super-Electric kirjoitti: Nämä Salon rautakautiset haudat Uskelanjoen länsi-luoteispuolella noudattavat varsin yleistä käytäntöä, jossa vainajat haudattiin veden (joki, järvi, lampi, merenlahti) auringonlaskun puolelle. Yleensä hautaukset tehtiin lähelle vesirajaa, joten siitä saa käsityksen silloisesta vedenkorkeudesta. Nämä Salon Moisiosta Isokylään ulottuvat hautaukset ovat 25 metrin korkeuskäyrällä tai korkeammalla, joten silloinen Halikonlahti (vielä 1500-luvulla tunnettiin nimellä Tavastkymi) ulottui varsin syvälle sisämaahan ja Uskelanjokea pääsi pitkälle yläjuoksua purjehtimaan/soutamaan..

Palaan vielä Rikalaan, sillä toki useamman vuosisadan kuluessa kaupungin paikka on muuttunut ja merenlahden vetäytyessä on sataman ja kauppapaikankin seurattava. Siten Rikalan kaupunki on ehkä myöhäisempi. Alueella on perimätieto kulkenut "Rikalan kaalikaupungista", joten sen olemassa olo lienee kiistaton. Kerrotaan, että Rikalassa pidettiin 1440-luvulla jumalanpalveluksia, kun Halikon kirkkoa rakennettiin. Rikalassa on oletettavasti jo 1100-luvulta sijainnut alueen varhaiskirkko tai kappeli. Tuolta ajalta on kuuluisa ”Rikalan aarre”, joka käsittää krusifiksiriipuksen ketjuineen sekä rukoushelmet. Niiden omistajan on arveltu olleen korkea-arvoinen kirkon mies, ellei itse piispa. Krusifiksin taakse on kaiverrettu sanat:

IN CRUCE MORTE SVA SIBI VINDICAT OMNIA CHRISTUS
Ristillä Kristus kuolemallaan lunasti kaiken itselleen




Rikalan mäellä on ollut myös lähde, kenties rautakautinen uhrilähde. Lähteen viereltä löydettiin kivisiä reikäkirveitä sekä tasa- ja onsitalttoja ja 13 pientä rikottua hopearahaa. Nämä rahat ja esineet viittaisivat lähteeseen annettuihin uhrilahjoihin. Myös paljon arvoesineitä mm. hopeakoristeinen keihäs sekä kulta- ja hopeakoristeinen juomasarvi, on Rikalasta löytynyt. Rikalan rikkauksista on monta tarinaa, jotka osaltaan kertovat tämän silloisen suurkaupungin vauraudesta ja merkityksestä.

Tuosta Al Idrisistä vielä, että hän mainitsee Geografia-kirjassaan kolme kaupunkia Suomesta, joista Kalanti ja Turku lienevät ne kaksi muuta, mutta se kolmas on saattanut sijaita myös Kokemäenjoen suulla. Ainakin Porin suunnalla ollaan kovasti tätä mieltä..

”Ragvalda on suuri kukoistava kaupunki meren äyräällä ja kuuluu Tabastin maahan”


Rautakautisia hautauksia on 15 metrin käyrästä ylöspäin, samoin myös asutuksen jäännöksiä isokylä ja joen välistä, paljon on tutkimattta vielä mutta tänä keväänä kerkesin kahlaamaan muutaman hehtaarin. Luin myös jostain 1900 luvun alun julkaisusta suomennoksen jossa kalmari oli yksi suomen suurimmista kaupungeista, olisiko kirja ollut suomalais-ugrilaisia julkaisuja nimeltään.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27496 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Mik kirjoitti:
Rautakautisia hautauksia on 15 metrin käyrästä ylöspäin, samoin myös asutuksen jäännöksiä isokylä ja joen välistä, paljon on tutkimattta vielä mutta tänä keväänä kerkesin kahlaamaan muutaman hehtaarin. Luin myös jostain 1900 luvun alun julkaisusta suomennoksen jossa kalmari oli yksi suomen suurimmista kaupungeista, olisiko kirja ollut suomalais-ugrilaisia julkaisuja nimeltään.





Niin nämä roomalais- ja kansainvaellusajan röykkiöt, kuten Ketohaka, ovat tietty korkeammalla kuin viikinki ja ristiretkiajan hautaukset.. Täällä on asuttu ajanlaskun alusta alkaen ja asuinkeskittymät hyvinkin siirtyvät aikojen saatossa..

Veitakkalan kartanon vieressä on mielenkiintoinen tutkimaton viikinkiajan kalmisto, joka löytyi 2012 tuulenkaadon juurelta. Paljon on vielä kaivamatta ja löytämättä Uskelanjoen varrelta..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten Super-Electric.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27497 : Mik
Vastaus käyttäjältä Mik aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Super-Electric kirjoitti:

Mik kirjoitti:
Rautakautisia hautauksia on 15 metrin käyrästä ylöspäin, samoin myös asutuksen jäännöksiä isokylä ja joen välistä, paljon on tutkimattta vielä mutta tänä keväänä kerkesin kahlaamaan muutaman hehtaarin. Luin myös jostain 1900 luvun alun julkaisusta suomennoksen jossa kalmari oli yksi suomen suurimmista kaupungeista, olisiko kirja ollut suomalais-ugrilaisia julkaisuja nimeltään.





Niin nämä roomalais- ja kansainvaellusajan röykkiöt, kuten Ketohaka, ovat tietty korkeammalla kuin viikinki ja ristiretkiajan hautaukset.. Täällä on asuttu ajanlaskun alusta alkaen ja asuinkeskittymät hyvinkin siirtyvät aikojen saatossa..


En tiedä milloin nuo on tutkittu,mutta kuitenkin lusikka-ja rikkalapion aikoihin eli suurinpiirtein sudittu siitä missä on röykkiö näkynyt, ei kuitenkaan metallinetsimellä. Noiden suojattujen alueiden ympäriltä ja alapuolelta tuskin on koskaan tutkittu omien havaintojeni mukaan. Osa kivi,pii tai kvartsilöydöistä on ns. potkulöytöjä eli hyppäävät silmille pelloilla kävellessä,metallia,pronssia, tiilen,keramiikan ym. palasia paikoin isoinakin keskittyminä, annoin esineitä museoon kourallisia,josko jonakin vuosisatana joku jaksaa vaivautua muuttamaan käsitystämme asutuksen laajuudesta,kaupankäynnistä ja muinaishistoriasta.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten - 7 vuotta 7 kuukautta sitten #27498 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta
Tuo Uskelanjoen rantamaisema on kyllä piipparin taivas.. Mielenkiintoista esineistöä varmasti löytyy, kun aikansa tonkii. Itselläni Garretin "ase" lojuu varastossa. Ajattelin kohta alkavalla kesälomalla käydä testaamassa teoriaa, jonka mukaan rikkaimmat päällikön haudat löytyvät järjestäen parhaimmilta paikoilta. Uskelanjoella hakisin sellaista juuri tuolta Veitakkalasta sen kaatuneen puun lähistöltä.. mäkeä ylöspäin.

Miksikö? Jokisuu oli vauraana merovingiaikana näillä main ja täällä jossain sijaitsi myös se varhaiskirkko, joka oli sitä ennen pakanallinen uhrilehto kenties.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 7 kuukautta sitten Super-Electric.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 7 kuukautta sitten #27499 : Mik
Vastaus käyttäjältä Mik aiheessa Tabula Rogeriana, mainintoja Suomesta

Super-Electric kirjoitti: Tuo Uskelanjoen rantamaisema on kyllä piipparin taivas.. Mielenkiintoista esineistöä varmasti löytyy, kun aikansa tonkii. Itselläni Garretin "ase" lojuu varastossa. Ajattelin kohta alkavalla kesälomalla käydä testaamassa teoriaa, jonka mukaan rikkaimmat päällikön haudat löytyvät järjestäen parhaimmilta paikoilta. Uskelanjoella hakisin sellaista juuri tuolta Veitakkalasta sen kaatuneen puun lähistöltä.. mäkeä ylöspäin.

Miksikö? Jokisuu oli vauraana merovingiaikana näillä main ja täällä jossain sijaitsi myös se varhaiskirkko, joka oli sitä ennen pakanallinen uhrilehto kenties.


Siellä vaan on kylvöt tehtynä, pelloille ei pääse ennen syksyä. Metsiin pääsee ja sänkipelloille. Abc.n ymåäristöä kannattaa haravoida, siinä on mukavan kokoinen mäki ja löydöstäni päätellen sieltä löytyy paljon enemmänkin.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.285 sekuntia