Pohjoismaiden rajat historian saatossa?

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32684 : Victoria
Olen internetistä etsiskellyt ja katsellut vanhoja ja nykyisiä entisistä maiden rajoista tehtyjä karttoja sekä raja -alueiden oletuksia. . erityisesti tällä hetkellä olen ollut kiinnostunut pohjanmaan, kainuun , ruotsin ja lapin alueista. Aikajana olisi jotain 1000-luvulta Täyssinän rajankäyntiin asti? Elikkäs onko foorumin käyttäjillä tiedostoja tai linkkejä laittaa tänne? Omia pohdintoja tai itsetehty karttoja rajojen siirtymistä ym.muutoksista ajansaatossa?

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32685 : Victoria
Vastaus käyttäjältä Victoria aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Tämän nykyisen innostuksen taustalla on tällä foorumilla mainittu Bygdeå :n rajakivi, josta en ollut aiemmin tietoinen.
80-luvun historianopetuksen perusteella tiesin kyllä Hanhikiven ( joku kyllä on kirjoittanut että Hanhikivi ei voinut olla merenpinnan yläpuolella 1300 -luvulla? ) ,mutta mitään Bygdeå -kiveä en tiennyt olevan...
Kouluajoista jäi mieleen se että lapsille ja nuorille jäi se käsitys että the Sweden oli alueiltaa jo silloin melkein kuin nykyiset rajat omaava ruotsi. . toki näin ei opetettu, mutta niin paljon jätettiin kertomatta että se vaikutti ainakin minun mielikuviin ja alitajuntaan. Siis mieleeni rakentui kehittynyt sekä ylivoimainen ruotsi ja takapajuinen, historiaton, tyhjiönomainen Suomi.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32688 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Tää on kyl mielenkiintoinen aihe ja mun piti joskus tää ottaa työn alle mut on niin kaikenlaista ja luonteeltaan aikas laiskakin sen jälkeen kun alkuinnostus on sammunut. Muton se kaikki mun päässäni vuodesta 0'aina keskiajalle ja siinä välissä on monenmoista pienoisvaltakuntaa nähty ja rajat liikkuneet. Mut jos aihe kiinnostaa niin ruvetaan tekeen... kenties minäkin vaan oon kyllästyny tekeen kaikkea aina ilman juttukaveria.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten - 6 vuotta 6 kuukautta sitten #32692 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Juu. Aihe on tosi kiinnostava, mutta en tiedä missä vaiheessa oikeastaan voidaan ruveta puhumaan mistään valtakunnista tai niiden rajoista. Svealaisilla on varmasti ollut ekspansiohaluja, mutta historiankirjoitus varmastikin liioittelee niiden merkittävyyttä ja laajuutta esimerkiksi ristiretkien aikaan. Myös Novgorodilla on ollut sanansa sanottavana sekä saksalaisilla kauppiailla ja ritarikunnilla eivätkä tanskalaisetkaan sivusta ole katselleet. Mutta se onkin kinkkisempi kysymys missä näiden osapuolten väliset rajat milloinkin ovat kulkeneet ja sitä ei helpota sekään, että rajan toisella puolen on asiasta saattanut olla ihan toisenlainen käsitys.

Sivulta Hälsinglandin historia löytyi oheinen kartta. En tiedä mistä se on alkujaan peräisin tai mitä ajanjaksoa se kuvaa, mutta sen mukaan suomalaisasutus olisi jatkunut Ruotsin puolella kovin pitkälle. Jutussa mainitaan myös hälsingelagen jota olisi noudatettu myös meidän puolella Pohjanlahtea.

Kuriositeettina mainittakoon, että Hälsinglandissa on myös komeita pohjalaistaloja ja ovat jopa saaneet ne hyväksytetyiksi Unescon maailmanperintöluetteloon. Kertooko jotain yhteisestä kulttuurista Merenkurkun molemmin puolin...


Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 6 kuukautta sitten tarja.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten - 6 vuotta 6 kuukautta sitten #32693 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Ei pelkästään Hälsinglandissa ole pohjalaistaloja, vaan niitä on myös Norjan puolella. Antero oli nuorena ja komeana firman maksamalla ryyppyreissulla Åressa, jonne mentiin ensin laivalla Vaasasta Sundsvalliin ja sieltä matka jatkui autolla Norjan rajan lähellä olevaan laskettelukeskukseen. Päivällä kun pahin hepuli hellitti, autoiltiin kylälle ja kun Antero näki laskettelurinteet, alavan maan miähenä tuumasin, jotta tonne en koipiani mene katkomaan. No ei sinne muutkaan menneet, vaan keskityttiin ennemmän saunomiseen ja viihdepuoleen. Kolmantena päivänä alkoi viihteellä olo kyllästyttää ja katselin karttaa jotta Norjan rajahan on tässä ihan vieres. Ehdotin että mentäiskö kattelemaan miltä vuonojen maa näyttää. Kannatusta oli ja helkkarinmoisessa räntäsateessa istuttiin kalpeana hiljaa autoon. Norjan puolella silimät rävähti selälleen, tullaanko me Kuortaneelle kun kaksfooninkisia oli kukkuloiden päällä siellä täällä. Malliltaan talot oli hyvinkin samanlaisia punamullalla maalattuja valkoisin nurkin ja akkunoin olevia kaksikerroksisia, kuuden ikkunarivin tupia ja joissa oli koristeellinen pääty, vellikello ja mitä Etelä-Pohjanmaalla vieläkin näkee.


Tronheimista päällimmäisenä mieleen jäi sen kivinen kirkko, jossa Norjan kunkut vanhojen perinteiden mukaan kruunataan. Toinen mikä jää mieleen on sen sotilaslentokenttä, joka on poikittain rakennettu moottoritien yli ja sinne laskeutuvat ja nosevat suuret Naton kuljetuskoneet. Kolmas mikä erityisesti jäi mieleen on kaupungin maksullisuus autolla liikkumisessa ja sen liikennevalot, jolla koko kylä seisoo ja ruuhkautuu. Valot kun päästivät vain kolme autoa kerralla ja niitä on joka risteyksessä. Siinä sitten koitellaan kuskin hermoja kun vihreästä aallosta ei ole tietoakaan.


Trondheimin alueella on ollut asutusta tuhansia vuosia. Se oli aikoinaan tärkeä viikinkiasutuksen keskittymä, ja kaupunki sen katsotaan olleen vuodesta 997 lähtien, jolloin viikinkikuningas Olav Tryggvason nimesi sen virallisesti. Trondheimista tuli pian perustamisensa jälkeen Norjan ensimmäinen pääkaupunki, ja siellä muun muassa kruunattiin uudet kuninkaat. Pääkaupunkina se toimi vuoteen 1217 saakka. Olav Tryggvason nimesi kaupungin alun perin Kaupangeniksi (”kauppapaikka, markkinapaikka”), mutta sittemmin sen nimeksi vakiintui Nidaros, jonka nimisenä se säilyi läpi keskiajan, kunnes siitä alettiin käyttää myöhäiskeskiajalla nykyistä nimitystä Trondheim.

Trondheim sijaitsee Nidelva-joen ja Trondheiminvuonon suistossa, minkä ansiosta sinne on aina ollut suhteellisen helppo matkustaa laivoilla ja sen asema kauppasatamana on ollut merkittävä. Trondheim on ollut historiallisesti myös suuri uskonnollisen elämän keskus, ja siellä sijaitsee 1000-luvulta peräisin oleva Nidarosin tuomiokirkko sekä arkkipiispan palatsi.



Niin joo, jos nuoruutta ja opiskeluhaluja riittää, Tronheim voisi olla ihan mukava opiskelukauounki...
fi.m.wikipedia.org/wiki/Trondheim
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 6 kuukautta sitten Antero. Syy: tekstin fiilausta

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32694 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Tää ei ole mikään hirveän helppo aihepiiri ja se täytyy lajitella osiinsa. Minä näen vuodet 0-1000 kolmena eri aikakautena eli ennen kansainvaelluksia, kansainvaellukset ja sit sen jälkeinen muinaisvaltakuntien muodostuminen. Nyrkkisääntö tässä on että nykyiset maakunnat on aikanaan olleet suvereeneja autonomisia alueita: eteläpohjanmaa, häme, satakunta jne.

Joka tapauksessa jos me lähdetään ihan alusta eli vuosista 0-200 jkr. niin etelärannikko on ollut osa silloista Vendi-kulttuuria eli Viroa. Virossa on ilmeisesti asustanut useita eri heimoja jotka on eronneet kulttuurisesti toisistaan. Joka tapauksessa maamme varhaisimmat linnavuoret, joita on kolme etelärannikolla edustavat tätä aikakautta. Porvoon linnamäki yhtenä sillä sen muoto vastaa aikakauden tyyliä pengerrettyine muotoineen. Myös kaikki paikat jossa on ollut nk venehautauksia kuuluvat tähän kulttuuriin ja niitähän oli etelärannikolla vuoden 200 tienoilla. Sit kiinnittäisin huomiota vielä Turun ja Saarenmaan yhtenäiseen nimistöön. Tämä on sellainen lähtökohta josta ainakin itse lähtisin aikalaiskarttaa tekemään. Koetan saada sen teille visuaaliseen muotoonsa jahka seuraavan kerran pääsen paremmin koneen ääreen.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: julsei

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.298 sekuntia