Pohjoismaiden rajat historian saatossa?

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten - 6 vuotta 6 kuukautta sitten #32695 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Yli-Laurooselan talonpoikaismuseo Ilmajoella:




Toinen Komia:




Muistan hevoosenpään kokoosena sen ajan, kun Hämes-Havuunen oli lähes päreinä. Setäni meni reisimettähän Havuuselaan ja silloin harvoin siellä kyläiltäessä, myös Hämes-Havuuselan markilla pyörittiin. Rakennusta oli jo silloin paikkapaikoin purettu ja hirsiä kuljetettu muualle. Perikunnasta ei enää kukaan asettunut suuren talon talonpitoon ja rakennukset jäivät huoltamatta. Monikaan ei tiedä sitä, että Hämes-Havuuselan kantatalo oli Nenättömänkylässä, eli nykyisellä Koskenkorvalla oleva Havusela. Täältä löytyi kokilta karttoja, missä päätalon sarkalinjat ulottuivat aina Kauhajoelle Hämes-Havuusen markille.

Hämes-Havunen on yksi Kauhajoen vanhimmista, ja se oli pitkään myös yksi Kauhajoen varakkaimmista taloista. Havusten hallintaan talo tuli vuonna 1627, kun Tyni Hannunpoika saapui Kauhajoelle Hauholta. Sitä ennen taloa olivat asuttaneet Satakunnasta Kauhajoen suuntaan eräretkiä tehneet tahot. Nykyisten talojen rakentaminen alkoi 1800-luvun alkupuolella. Esimerkiksi päärakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1827. Kaikkiaan noin kahdestakymmenestä rakennetusta talosta suurin osa on tähän päivään mennessä ehditty purkaa tai ne ovat tuhoutuneet. Hämes-Havusen rakennukset ovat olleet Havusen suvun hallinnassa 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen ne olivat asumattomina vuoteen 1974 saakka, jolloin Kauhajoen kunta osti kyseisen alueen.


mapio.net/o/4767016/
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 6 kuukautta sitten Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten - 6 vuotta 6 kuukautta sitten #32699 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?

Myös Pohjanmaalla löytyy nimiyheyksiä Viroon ja Saarenmaalle. Löysin yhden blogisivun jossa näitä paikannimiä on käsitelty. Laihianimiä

Samaan suuntaan osoittaisi myös aiemmat postaukseni Kyrö-paikannimen yhteydestä kuurilaisiin ja kainulaisten eli kveenien yhteydestä vendeihin.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 6 kuukautta sitten tarja.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32703 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Löysinpä viimein sen, mitä olen vuosia etsinyt väärällä nimikkeellä. Marja-Liisa Kriikku kirjoitti parikymmentä vuotta takaperin Ilikkaan jutun Karvialla olevasta vanhasta linnakkeesta, jota on käytetty vielä 1700-luvun puolella tullipaikkana, estämään etelän kartanoista pakenevia renkiä ja piikoja karkaamasta leveämmän leivän pöytiin Pohjanmaalle, jossa tervanpoltto ja laivanrakennus antoi vaurautta ja menestymisen mahdollisuuden köyhällekkin väestönosalle.

Karvialta noin 8 km päässä olevassa Kantin kylässä, entisen ”Kyrönjoen”, nykyisen Karvianjoen ylittävän sillan kupeessa on Kyrön skanssi niminen linnoituspaikka. Itse linnoituksesta ei juurikaan ole mitään näkyvää enää jäljellä, mutta paikalla on sentään säilynyt aitta vuodelta 1760, jonka yksi seinä on täynnä luodinreikiä. Kyrön skanssin määräsi rakennettavaksi v.1597 Ruotsin ja varsinaisen eli tynkä-Suomen kuningas Sigismund ja työn toteutti hänen uskollinen palvelija Klaus Fleming. Syynä linnoituksen rakentamiselle oli ketkäs muut, kuin Kainuulaiset. Heidän pelättiin sitä kautta hyökkäävän Suomeen ja valtaavan sen. Paikalle rakennettiin multapenkereet ampumapaikoiksi ja viisisakarainen hirsikehikko, johon laitettiin asemiin kaksi tykkiä. Sotilaita paikalle sijoitettiin 150 miestä odottamaan kainuulaisten nuijamiesten marssia Hämeenkankaan tietä pitkin Turkuun. Karviassa on tästä vieläkin muistuttavia paikannimiä: Suomijärvi, Suomikoski ja Suomilammi.

Hyökkäystä ei kuitenkaan tullut tätä kautta, vaan se tapahtui Ilmajoen laajan pitäjän eteläisessä päässä Nokialla, halki Ikaalisen ja hämäläisen Kyröön ja samaa reittiä pitkin, mitä kuljettiin katollisena aikana Kurikassa ja Peräseinäjoella olevan perimätiedon mukaan Karkun kirkkotietä pitkin Sastamalassa olevalle Pyhän Marian kirkolle ja Tyrväälle Pyhän Olavin kirkolle. Samaa reittiä pitkin kulkivat toiseen suuntaan Hämeen Kyröstä väki ja eränkävijät kohti Pohjan suuta ja Pohjan Kyröä.

Linnoituksen ensimmäinen päällikkö oli Ruotsista lähetetty majuri Yrjänä Svinhufvud, joka hallituksen käskystä perusti kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1635 hirsirakenteisen linnakkeen ottamaan kiinni sotaväenottoa pakoilevia miehiä sekä turvaamaan matkantekoa seudulla. Hänen komennossaan linnakkeessa oli enimmillään yli sata miestä. Linnoitus jäi sodan jälkeen luultavasti tyhjilleen, kunnes sen päälliköksi saapui Arvid Mikonpoika Timi 1656 ja vielä saman vuoden syksynä Anders Rundeel. Toiminta päättyi lopullisesti 1660, jolloin skanssi muutettiin hevostaloksi ja sotaväki vedettiin pois linnoituksesta.

Suomen sodan aikana linnaketta kunnostettiin uudelleen venäläisiä vastaan. Skanssissa ei ole enää jäljellä alkuperäisiä rakennuksia, vaan ne ovat tuhoutuneet tulipalossa. Jäljellä on ainoastaan niin kutsuttu Mäki-Kantin aitta vuodelta 1769. Kyrön skanssi on myös Karvian vaakunan aiheena.


Hyvällä ei Nuijasodan tappiota muisteltu pitkiin aikoihin Etelä-Pohjanmaaksi muuttuneessa Kainuussa. Timin Arvee sai Kauhajoella ympäri korvia, kun uskalsi siellä nenäänsä näyttää lähtiessään ajamaan takaa varsinaisen Suomen suunnalta tulleita karkureita sotaväen otolta. Ruotsin joukot tarvitsi tuolloin tykinruokaa 30-vuotiseen sotaansa ja Pohjanmaa oli ainoa suunta välttääkseen sotaväen ja ulkomaan keikan.

Antero trossaa nyt pikkasen, Timin Arveen löylyttäjissä oli mukana myös Anteron esi-isäkin. Filippulan miehet menöö miespolvessa äiteeni isään...

www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/linnake.htm
www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/timi.htm

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32716 : Victoria
Vastaus käyttäjältä Victoria aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Jos intoa on ja painoon menee, niin lupaan ostaa ainakin yhden kappaleen!
Sellainen pieni toivomus Jukkikselle olisi, että jos lähdeviitteet laittaisi mahdolliseen tulevaan teokseen. Jos niitä on, kansanperinteeseen tai legendoihin niitä ei tietenkään voi merkitä. . ?
No mutta kuitenkin, uutta teosta odotellessa.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32717 : Victoria
Vastaus käyttäjältä Victoria aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Tosi hyviä linkkejä, lainauksia ja pohdintoja koko ketju täynnä. Kiitos.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 6 kuukautta sitten #32719 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Pohjoismaiden rajat historian saatossa?
Mun mielestä tää jäi vähän puolitiehen juontuen siitä että aihepiiri on niinkin iso ja kattaa ajallisesti ison alueen. Mut jos tän kaiken koettas vielä läpikäydä typistetysti:

Uusimaa


Uusimaa on aina ollu vähän sellaista rajaseutua. Virolaiset vendit pitivät sitä nautintoalueenaan ja sitä mukaa kun virossa mullistui jotain, myös uudellamaalla mullistui jotain. Nähtävästi Viron alue oli jonkinlainen kuningaskunta joka sortui 800-luvulla. Uusimaa oli pitkään asumaton alue hämäläisten erämaa-alueena.Sen jälkeen uudellemaallekin tuli saksalaisia ristiritareita ja sittemmin hansoja. Ilmeisesti tän saksalaisuhan takia häme liittoutui sitten svealaisten kanssa 1400-luvulla.

Häme

Proto-hämäläiset oli maanviljelijöitä jotka lähti saimaan eteläosista 200-luvulla, saavutti 300-luvulla savonlinnan ja siirtyivät asteittain länteen kunnes saapuivat nykyiseen kantahämeeseen. Aikaa myöten siitä alkoi muodostumaan oma kuningaskuntansa Tavastia, jonka rakenne oli pitkälti novgorodia muistuttava.

Varsinaissuomi

Varsinaissuomeen syntyi ja yleensäkin länsirannikolle monenlaisia siirtokuntia merten takaa. Vakkasuomi kai kliinisenä esimerkkinä. Svealaiset perusti oman alueensa aurajoenlaaksoon jossa ne pysytteli omissa oloissaan aina 1200-luvulle asti. Sit jotenkin koko länsirannikko jäi niille ja pian hämekin 1400-luvulla. mutta varsinainen ruotsin alamaisuus alkoi vasta 1500-luvulla ja päättyi jo 1800-luvulla.

Pohjanmaa

Pohjanmaalla oli se varsinainen kainuu ja se oli ilmeisemmin laajempi liittokunta jolla oli omia liittolaisia itä- ja jäämeren alueella. se tuhoutui täydellisesti 700-luvulla ja pohjanmaan asutus alkoi uudelleen satakuntalaisista.

Jotain tällästä, tätä voi yksityiskohtaistaa loputtomiin ja rukata että se vastaa aina arkeologista evidenssiä. mutta tää on pienten ruthtinaskuntien historiaa jossa rajat liikkuu, liittolaiset vaihtuu ja kansat liikkuu että ei tätä voi esittää ihan tosta vaan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.229 sekuntia