Hakunilassa on paljon siirtolohkareita ja merkillisiä kiviä!

Lisää
6 vuotta 1 päivä sitten #35996 : juppe
Näsinmäessä on kiinnostavaa se, että sillä on suomalainen nimi. Se ei oo Porvoossa turhan yleistä, niin että siellä varmaan on ollu jotain ennen ruottinkielisiä.

Näsi on sanana näköjään tuntematon ja joku on veikkaillu, että Näsijärven tapauksessa se vois tulla ruottalaisien niemeä tarkottavasta sanasta, mutta Porvoossa ei oo niemiä vaan on Näsinkivi ja Näsinmäki ja sana on ruottinnettu kömpelösti näseksi. Elikkä se siitä teoriasta.

www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-ja-mita-...-tampereen-nasijarvi

Jotain se on selkeesti tarkottanu kun sitä on käytetty paikan nimissä ainakin kahella paikkakunnalla.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 1 päivä sitten #35997 : juppe
Tää vois johtua siitä, että näsiän marjat on sen verran myrkyllisiä, että niistä vois varmaan tehä jotain, mihkä tökätty nuoli tappaa varmasti.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 1 päivä sitten - 6 vuotta 1 päivä sitten #36004 : tarja
Voihan näsi / näsiä olla suomalainen sana, mistä sen tiedän... Sen verran kuitenkin korjaan, että ruotsin kielessä sana näs ei tarkoita niemeä vaan kannasta. Esimerkiksi Krjalan kannas on Karelska näset. Löytyisikö sieltäpäin mitään kannakseen viittaavaa ? Toinen mahdollisuus voi olla, että mäki ja kivi on saanut nimensä Näs-nimisestä henkilöstä. Oletko katsonut vanhoja karttoja ? Minkä niminen tämä mäki on niissä ?

Muoks: Näkyy mäen eteläpuolella olevan Näsi, ruotsiksi Näse niminen kaupunginosa. Liekö vanhakin kylä...

Näsijärven tapauksessa voitais ajatella, että Pyynikinharju olisi tämä kannas mistä järvi on saanut nimensä.
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 1 päivä sitten tarja.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 1 päivä sitten - 6 vuotta 1 päivä sitten #36005 : Antero
Nääs pitkin talavea siton tarvinnut nästyykiä ku räkä on nenännokasta nokkunu...

Vaikuttais siltä että nimi on tullut näsiänmarjasta, joka ennenvanhaan on ollut myrkyllisyydestään huolimatta melkoinen rohtokasvi, kun se on käyny mukuloolle riisitautiin ja vähän vanhemmille antapuksesta viinan vierotukseen.

Kymenlaakson sekä Varsinais- ja Pohjois-Suomen murteissa näsiä on riisimarja. Koko kasvi marjoineen kaikkineen on hyvin myrkyllinen, mikä ei kuitenkaan ole estänyt ihmisiä hakemasta marjoista apua erinäisiin vaivoihin. Siitä kertoo nimi riidenmarjakin.

Riisitauti on D-vitamiinin puutteesta johtuva lähinnä lapsia vaivannut luustoa pehmentävä aineenvaihduntahäiriö. Entisaikaan riisitaudiksi tai riideksi saatettiin kuitenkin kutsua melkein mitä lastentautia tahansa, eivätkä kaikki aikuisetkaan siltä säästyneet. (Tämä venäjän kielestä lainattu riisi on toista alkuperää kuin Euroopan kieliin idästä kotiutuneen ruokakasvin nimi riisi.) Riittä lääkittiin riidenmarjoilla, joita voitiin sekoittaa maitoon tai leipoa leipään. Monta marjaa ei saanut kerralla antaa. Voitiinpa marjoja jauhaa myös tärpättiin, spriihin tai sylkeen, ja näin saadulla voiteella parannettiin hammassärkyä. Parasta on kuitenkin jättää kasvi rauhaan, sillä jopa sen koskettelu voi nostaa iholle rakkuloita.

Riittä on yritetty häätää myös kuivatuilla, hienonnetuilla ja esimerkiksi maitoon sekoitetuilla riisiheiniksi ja riisiruohoiksikin kutsutuilla ketun-, katin- ja riidenlieoilla. Nummisuutarin Eskon pitkäksi venähtäneen ja epäonnistuneen kosiomatkan jälkeen Martta-äidilleen lepytykseksi keräämä riisi lienee ollut ketunliekoa, josta Martta valmisti ryypiskelemään haksahtaneelle miehelleen riisivettä. Moinen lääkekuuri vieroitti joksikin aikaa tehokkaasti viinasta.

Kirjakieleen tämän keväistä kulkijaa ilahduttavan kasvin nimeksi on vakiintunut kuitenkin näsiä, joka monine muunnoksineen (näsinä, näsiäinen, nasia, nasiainen) on vanhastaan ollut Länsi- ja Pohjois-Suomessa käytössä



www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(...marjoja_riisitautiin

Minä tapaan kerätä sudenmarjoja kun sitä kerran markilla kasvaa. Myös myrkyllisyydestään huolimatta vanhakansa käytti sitä silmätippoina.
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 1 päivä sitten Antero.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 vuotta 1 päivä sitten - 6 vuotta 1 päivä sitten #36007 : Super-Electric

juppe kirjoitti: Näsinmäessä on kiinnostavaa se, että sillä on suomalainen nimi. Se ei oo Porvoossa turhan yleistä, niin että siellä varmaan on ollu jotain ennen ruottinkielisiä.

Näsi on sanana näköjään tuntematon ja joku on veikkaillu, että Näsijärven tapauksessa se vois tulla ruottalaisien niemeä tarkottavasta sanasta, mutta Porvoossa ei oo niemiä vaan on Näsinkivi ja Näsinmäki ja sana on ruottinnettu kömpelösti näseksi. Elikkä se siitä teoriasta.

www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-ja-mita-...-tampereen-nasijarvi

Jotain se on selkeesti tarkottanu kun sitä on käytetty paikan nimissä ainakin kahella paikkakunnalla.


1000 vuotta kun mennään taakseppäin ja merenpinta 10 m korkeammalla niin tuo Näset oli niemi..
Mutta Hornhattula on ainakin puoliksi suomalainen nimi..

Mutta Hakunilassa saa mennä jo 2000 vuotta ajassa taakseppäin ja merenpinta 20 m korkeammalle ennen kuin se on meren rannalla..

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 6 vuotta 1 päivä sitten Super-Electric.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

  • h3pe
  • Poissa
  • Konkari
  • Konkari
  • To boldly go where Appelgren has never gone before
Lisää
6 vuotta 1 päivä sitten #36009 : h3pe
Ruotsin näs, joka lausuttaisiin nees, olisi lainautut järven nimeksi Neesijärvenä x).
Näsiänmarja kuulostaa paljon todennäköisemmältä, kun vielä vertaa sen nimeä ruotsinkieliseen nimeensä, joka on tibast, josta juontuu sitten varmaan Tabast ja Tavastia...

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.239 sekuntia