Hakunilassa on paljon siirtolohkareita ja merkillisiä kiviä!

Mä kävin vielä kattomassa löytyskö sieltä jonkunlaista signeerausta ja olihan se siellä. Nyt ei taas yhtään tiedä mikä se on.

Siinä kiviporatun jäljen vasemmalla puolella on siksakkuviota/ W, täytyy vaan katsoa pää vinossa sivusuunnasta.

Voihan näsi / näsiä olla suomalainen sana, mistä sen tiedän...

Näsi liittyi muistaakseni alkuaan kalastamiseen tai verkkoihin.

Mutta Hornhattula on ainakin puoliksi suomalainen nimi..

Hattu oli muinoin kruunu. Nimi siis tarkoitti Hornkruunula. Horn- en tiedä mitä on mahtanut tarkoittaa. Ja mikä oli hornan tuutti? Viittaisiko sarvikruunuun?

Näsiänmarja kuulostaa paljon todennäköisemmältä, kun vielä vertaa sen nimeä ruotsinkieliseen nimeensä, joka on tibast, josta juontuu sitten varmaan Tabast ja Tavastia.

Tavastia on voinut juontua sanoista Ta- esti tai Ta Vasti. Nykyään ta eli jostakin sanotaan sanan lopussa. Muinoin johtavasta Kemi-Egyptin hallitsijaluokasta sanottiin legendan mukaan, että tulivat "ta- Ur" eli Urista, joka siis oli Sumerian pappishallitsijaluokan kaupunki. Eesti on mahdollisesti ollut Vasti ja finnot ovat tulleet osittain Eestin kautta tai Ta-vasti on ollut Vastin takana. Tai Eesti on ollut Vasta, Ta- Vasta, mistä taasen saunavasta? Mennä Vastaan/ vastaan on kenties alunperin tarkoittanut jonkin paikan nimeä. Vastan etymologiaa ei tiedetä, mutta sen oletetaan olevan (senkin :whistle: ) lainasana ruotsin kvast-sanasta, mutta luultavimmin lainasuunta on ollut toisinpäin. Kun saunomisesta puhutaan, niin kiuas on finnougrilainen sana ja myös sanskritissa on kiua sekä leia löylyn vastineena. Kaikki on ollut finno- aryan-kieltä ja kulttuuria, mutta siperialaiset eivät kykene muuhun kun selittelemään lainasanoilla kaiken. Suoraan sanottuna tympii koko paskalauma.

Piti ihan katsella Viron karttaa ja siellä Lääne-Virumaan rannikkoseudulla on kuin onkin Vasta! Vasta on kenties tarkoittanut muinoin laajempaa aluetta, mutta nykyään on vain yhden paikkakunnan nimi. Siinä lähellä on Kunda, mikä oli jo sumerin sana, tarkoittaen kuntaa, provinssia tms. Kun, kuten jo jossain aiemmassa ketjussa tuli mainittua, tarkoitti kuningasta.

Ta- Vasta> Tavastia oli kenties jo vasarakirveskansan nimeämä paikka, anyway todennäköisesti jo ennen 2000 eaa-lukua, päätellen ta- päätteen paikasta.

Karkaa ehkä aiheesta ja olen luukuttanut aiemminkin, mutta tuo horna ja hattu ja tuutti ja... Katsokaapa itse alkaen kohdasta n. 02:30

Eli ohittakaa tuo muinaisgermaanin harja ja kiinnittäkää huomio kultaiseen tanskalaiseen juomasarveen... Hornan tuutti, jonka haltija??

Täysin irrallaan aiheesta huomiona yleismaailmallinen sarvipäinen figuuri kyseisessä sarvessa jonka voi havaita muinaisgermanian naapureiden periferioista löytyneissä esineissä kuten tanskalainen juomasarvi, vendel/valsgärde kulttuurin kypärä tai saamelainen noitarumpu...

Simeoni I kirjoitti: Karkaa ehkä aiheesta ja olen luukuttanut aiemminkin, mutta tuo horna ja hattu ja tuutti ja... Katsokaapa itse alkaen kohdasta n. 02:30

Eli ohittakaa tuo muinaisgermaanin harja ja kiinnittäkää huomio kultaiseen tanskalaiseen juomasarveen... Hornan tuutti, jonka haltija??

Täysin irrallaan aiheesta huomiona yleismaailmallinen sarvipäinen figuuri kyseisessä sarvessa jonka voi havaita muinaisgermanian naapureiden periferioista löytyneissä esineissä kuten tanskalainen juomasarvi, vendel/valsgärde kulttuurin kypärä tai saamelainen noitarumpu...

Hemmetin hieno oivallus!
EK HLE WAKAASTI HALTIJAZ HORNA TAWADA eli siis ...Olisiko ollut vanien (dan-van) paikka? Jo muinaiset egyptiläiset porasivat kiveä, joten se ei välttämättä ole tuore jälki. Vanit kuten gootitkin olivat alkuaan finno-arjalaisia, mutta kielenvaihto tapahtui ilmeisesti kun kirkko (paavi) teutoneineen ja kannattajineen eli sveoineen tuhosi ja ryösti Uuden- ja Ahvenanmaan, suuren osan aryan - Suomea Baltian ristiretken aikoihin 1050 ja Tanskan viikingikuninkaat omaksuivat kristinuskon. Miltähän ajalta juomasarvi on? Runo, runon oli jo kemi-egyptiläinen sana- rnn- mikä on käännetty virheellisesti renen. Futhark oli "runon" aakkosia. Etruskien kieli on suomen sukulaiskieli ja aakkostossakin on paljon samaa futharkin kanssa.

Kuten jo jossain ketjussa mainitsin, Riihimäen alueen ennen tuntemattoman muinaisalueen kuninkaallisen pääkalmistoalueen eräästä kalmistosta löytyi suhteellisen pinnasta kuninkaan muistolahjaveistos ja siinä on nimikirjaimet SMP ja jotain muuta. Tuo viittaisi Sumpliin. Tiesitkö, että viikinkien juomasarvirituaalia kutsuttiin sumpliksi tai sumbleksi indolaisittain ja sen arvellaan juontuneen Sumplista tai olleen Sumplille omistettu. Lukekaa hemmetissä Me Habirut Mahabharata-kirja, siinä on tarkemmin juuri näistä löydöistä ja muutenkin sellaista asiaa, mitä ns. virallinen historia ei koskaan voi kykkiä esille. Kirjaa saa e-kirjana ja verkkokaupasta, ainakin luultavasti Prisman.




Katsokaapa tätä "signeerausta" sivusta. Siinä on kruunu, mikä sopisi hornhattulaan eli siis hornankruunulaan . Jos taasen katsoo tarkasti kuvaa sen alkuperäisessä asennossa, niin siinä kruunun vieressä vaikuttaisi olevan kaiverrusta. Vaikea uskoa, että olisivat nykyajan muotoilua.

1970 paikkeilla tuli myyntiin Hondan nelisylinterinen 750 kuutioinen moottoripyörä, jonka TM:n silloinen toimittaja Jussi Juurikkala nimesi Hondan tuutiksi, johtuen siitä että pyörässä oli neljä erillistä pakoputkea ja megafoonin muotoista ämyriä sojottaen lievästi taivasta kohti. Täällä meillä päin kun ei osata herrareetä (d), pyörän nimi ääntyi hornan tuutiksi. Tuutti on mitä ilmeisemmin sama kuin sykloni (cyclon). Sykloniin imu tulee keskeltä ja imettävä vedetään yläreunan sivusta. Kartion muotoon tulee hyvin voimakas pyörre joka pudottaa raskaammat aineet suppilon alaosan reijästä. Keskelle tulee ylöspäin oleva imu , joka heikompana taasen vetää kevyemmät hiukkaset ylös imureikään. Eli kyseessä on eräänlainen separaattori. Megafoni toimii samaan tapaan, moottorin pakokaasut laajenevat kartiossa ja äkillinen lyhyt supistus palauttaa tahtien välillä palamatta jääneen polttoaineen takaisin sylinteriin. Harvatahtisissa brittipyörissä tuo aiheutti renkaan muotoisen pakoääni pulssin, joka pamahti vielä sadankin metrin päässä takana tulevan naamalle osuessaan. Mielenkiintoinen ja erikoinen ilmiö.

Minen tierä, juoraanko muualla Suomea sumppia? Kaippa se on ennen ollut muuta mutta pannukahvetta keitettäessä pohjalle jätettiin vanhat sakat ja kahviin lisättiin lusikallisen verran uutta pööniä, joka kiehautettiin kerran. Maultaan sumppi oli kitkerää kahvia johtuen vanhoista pööneistä liuonneesta parkkihaposta. Tätä keitettiin siksi, jos talossa oltiin nuukia, köyhiä tai ei vain viitsitty keittää uutta, vaan vanha kiehautettiin varikuumaksi.

www.borga.fi/nasebacken-som-en-nojesplats

Netistö löyty tollanen kuva vuodelta 1789 ja kivikon kohalla on ollu sillonkin mettää, vaikka muuten on myllätty ja rakennettu melkein joka paikassa.

Muuten mä en oo jaksanu sitä ihmetellä kun ei oo viittiny käydä kirjastossa kattomassa, olisko joku kumminkin ollu ihan huomaavinaan ne kivet, vaikka niitä on selkeesti pidetty hyvänä.

Jos ajatellaan sitä paikkaa maiseman kannalta, niin se on parasta mitä löytyy. Se vois ihan hyvin olla kaupungin kallein tontti.

Se kivikko on mahdollisesti kalmisto. Kannattaisi piippailla alue ja muutenkin tsekkailla ne kivet jos löytyisi muita kaiverruksia ja symboleita. Itse en kyllä ehdi, tai no, järjestelykysymys, mutta jos Hakunilan ukolla on piippari niin... Tai Juppe ehtiessään käy ...

Minen tierä, juoraanko muualla Suomea sumppia?

Sumplista on varmaan juontunut "sumplia".