Isojako -divide et impera

Lisää
3 vuotta 10 kuukautta sitten #43104 : Minävain
Tervehdys!

Tuli tässä lueskeltua Isojako -toimituksesta, ja en itse mitenkään ymmärrä kuinka tämä on käytännössä tapahtunut?
Eikö kyseinen toimeenpano aiheuttanut sotaa tai kapinaa, en ainakaan itse löytänyt merkintöjä mutta luulisihan että tuosta kaikki riidat johtuu... Minusta ei ole jaosta ollut tietoakaan, puhuisin mielummin IsostaRiistosta.
Laitettiin porukat hajalleen ja tekemään töitä kovalla kädellä.. Olisin kiinnostunut tietämään jos joku enemmän aiheeseen perehtynyt tietäisi milloin länsisuomen kunnat on laitettu jakoon tarkalleen ja myös muut kunnat. Voisi saada selvyyttä missä viimeiset vastaanlaittajat on ollut ;)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
3 vuotta 10 kuukautta sitten #43105 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Isojako -divide et impera
Eikös Isojako alkanut aikanaan Kustaa III määräyksestä joskus 1775. Nimityshän oli pitkään voimassa ja karjalaisten evakkojen asuttamistakin 1945 nimitettiin vielä Isojaoksi.

Aivan selvää että Kustaan aikana jako aiheutti napinaa. Maathan kuuluivat lähtökohtaisesti kartanoille, aatelisille jotka kontrolloivat elintarpeita ja se tavallinen kansa asusti pienissä hökkelikylissä pienine olemattomine tilkkuineen ja suoritti verot kuuliaisesti paremmilleen. Aivan samalla tavalla kun metsästäessä kruunun mettissä - jonka edustajia aateliset oli, piti muistaa antaa kreiville ne parhaat turkikset.
Sitten tuli Kustaa III ja alkoi lahjoitella maita ja mantuja ohitse näiden paronien kenelle tahansa talonpojalle. Samassa syssyssä luotiin ekonomiaa antamalla kaupunkioikeuksia joillekin kyläkunnille ja luotiin uusiakin kaupunkeja. Aiemminhan oli vaan muutaman kerran vuodessa markkinat joita aatelisto tottakai koordinoi.
Mainita voisi senkin että Kustaan määräyksestä luotiin torpparilaitos niille joille ei maita piisannut, eli vuokraviljely. Se oli aikanansa suurikin sosiaalinen uudistus mutta venäjänvallan aikana siitä tuli sitten venäläisen maaorjuuden yksi tunnetuin muoto ja maine sen mukaan.

Reformit ovat aina hyviä juttuja. Saisi olla sellainen nykypäivänäkin jossain muodossa jossa talonpoikaisväestöä nostetaan porvarissäätyyn.

Varsinainen esoteria on siinä että koska Kustaa III arvasi etteivät aateliset hyvällä rupea maitaan jakeleen turhakkeille hän hyödynsi silloista vapaamuurariverkostoa hoitamaan asioiden käytännölliset puolet. Esim kaikki tapulikaupunkien pormestarit valittiin vapaamuurareista joilla silloin piisasi valistusihanteita uudistamaan maa keskiaikaisesta kaavustaan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
3 vuotta 10 kuukautta sitten #43106 : Minävain
Vastaus käyttäjältä Minävain aiheessa Isojako -divide et impera
Itse näen asian hieman eri kantilta.
On pidemmällä tähtäimellä varmasti hyvä, mutta mietin mikä oikeus alkujaankaan ruotsilla on määrätä ja isojakohan poisti viimeisetkin vastarinnan tekijät, koska erillään olevat talonpojat on helpompi taittaa vallan alle. Tasa-arvoisuus kyllä on upea ajatuksena, mutta maat minusta on Suomelle ja suomen kansalaisille kuuluvia. Ruotsalaiset saivat osansa maista ja suomalaisille annettiin enemmän syrjäseutuja raivattavaksi maatalouskäyttöön. Tämä johtaa automaattisesti jatkuvaan työntekoon joka jatkuu tänäpäivänä ja poistaa yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
3 vuotta 10 kuukautta sitten #43107 : Minävain
Vastaus käyttäjältä Minävain aiheessa Isojako -divide et impera
Ruotsi ja Tanska miehitti kristinuskon nimeen suomen törkeästi ja tämän jälkeen oli pitkää epävakautta ja historia kirjoitettu ja ymmärrytetään meille niin että annamme ruotsille oikeuden hallita.
Pitkään oli suomessa toinenpuoli joka ei tätä sallinut, ja heille tämä oli huono juttu. Jo valmiiksi heitä vainottiin,vietiin Lepra saarille ,ajettiin yhä erilleen toisistaan. Vähän kuin intiaanien kohtelu, olemme aika samanlaisen kohtelun saaneet....

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
3 vuotta 10 kuukautta sitten #43108 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Isojako -divide et impera
No se homma meni kaiketi niin että Kustaa Vaasa sillon 1500-luvulla otti maat ja mannut haltuunsa. Jos oli omistamatonta metsää se siityi kruunun haltuun ja talolliset pantiin veroluetteloon. Luonnollisesti sen ajan veromäärät oli niin korkeet, että maantiellehän monet sillon ajautu. Mut ei se sillain ollu henkilökohtaista, samalla tavalla se Kustaa Vaasa sorti ruotsalaisiakin talonpoikia.
Kustaa III teoriassa palautti maat suomalaisille talonpojille.

Tsaari Aleksanterien jälkeen niistä tuli pysyvä osa venäläistä maaorjuutta. Silloin kai jengi alko kaihota takas ruotsalaisten valtapiiriin jolloin tsaarit keksi luoda suomalaisen kulttuurin ja lyödä näin kiilaa suomalaisten ja ruotsalaisten väliin.

Sotien jälkeen on kai nähty se viimeisin vaihe kun luotiin liuta kannattamattomia pientiloja jossa elää kituutettiin valtiovallan jaellessa ukaasejaan aina metsänhoidosta lähtien.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
3 vuotta 9 kuukautta sitten - 3 vuotta 9 kuukautta sitten #43110 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Isojako -divide et impera
Ilmajoki ja Etelä-Pohjanmaa oli ensimmäisiä jossa aloitettiin isojako 1755 paikkeilla. Syynä oli nuijasodan jälkeen 1597 muinaisen Kainuun liittäminen viimeisenä Suomen ja Ruotsin valtakuntaan ja näiden alaisuuteen. Pohjanmaalle yritettiin luoda samanlainen kartano- ja aatelisjärjestelmä kuin muualla Suomea oli. Perustettiin kreivikunta mutta niistä ei paska piitattu ja alueelle ei syntynyt aateliskartanoita. Säätyläistaloja kyllä oli, mutta nekin oli köyhempiä kuin talonpoikien asumukset.

Ennen isojakoa maat ja metsät olivat kyläyhteisön yhteismetsiä ja -maita, metsistä oli määrätyt alueet mistä kukin sai hakea poltto-ja rakennuspuunsa.

Isojaon jälkeen maat jaettiin joen kummankin puolin olevien kantatalojen maiksi ja vasta silloin tuli sarkajako, joka myös katkaisi hyvinkin pitkän maa-alueen ulkorajaksi ns. niskalinjaan.

Isojaon toimituksen suoritti Ruotsista tulleet maamittarit, jotka merkitsi kylät, talojen paikat, maan ja metsien tuotto, vesimyllyt ja mitä lajikkeita viljeltiin sekä oliko humalapalstoja. Pohjana oli vuonna 1722 tehty kartta, jonka pintaan liimattiin talon sarkalinjat. Sama kartta oli pohjana vielä 1900-luvulla kun Suupohjan rautatien linjaa piirrettiin.

Munakassa on edelleen Isonkyrön, Ilmajoen ja Ylistaron kuntien alueella vähäkyröläisillä metsäomistusta. Tämä saattaa hyvinkin johtua siitä, että heillä on luonnostaan vähän metsää, mutta taitaapi syy olla paremmin siitä, kun yksi isäntä kysyi mittarilla aikooko tämä tehdä isojaon ja myönteisen vastauksen kuultuaan ampui mittarin siihen paikkaan. Ainakin sillä kertaa jako jäi suorittamatta.

Ilmajoella Alajoen maat raivattiin 1780 alkaen sotamiesten tonkiessa syvät "sotaojat", jolloin tulvien kastelema hallanarka ja suoperäinen maa saatiin kuivattua. Tulviahan tämä ei pitkään aikaan poistanut mutta nopeutti maaperän kuivatusta.

Könnit olivat ensimmäisiä Alajoen hyödyntäjiä, suorautaa saatiin maaperästä ja sitä mukaa karjan määrää kasvatettiin maa-alan kasvaessa. Tämä siksi että karjan lannalla ja talvisin savea ajamalla parannettiin hapanta maaperää. Jo alkujaan ennen Suomen ja Ruotsin aikaa Pohjanmaa oli viljan suhteen tuonnin varassa ja tämän saamiseksi, maakauppaa teki yks jos toinenkin talonpoika. Tuotteet olivat karjan kasvatuksesta saadut elintarvikkeet, hevoset, sysi, terva ja erilaiset käsityöt sekä laivat.

Laaja maan raivaus sai aikaan tarinoita könnin kuokkamiehistä, tuulikuokista ym. mekaanista koneista, sillä miten muuten laajan Alajoki alueen raivaamisesta olisi selvitty... Todellisuus on tarua ihmeellisempää, Könnikin oli palstoitettu useilla torpilla, joilla oli jopa 50 vuoden kontrahti ja jota jatkettiin joko jälkeläisille tai uusille tulijoille. Moni torppa kuitenkin palautui aikanaan päätilaan. Munakka esim. asutettiin torpilla eri kantatalojen palstoilla. Ilmajoen silloinen kirkkoherra Salomon Hannelius kannusti monia muuttamaan ja asuttamaan kantatalojen ulkosarkoja. Könnin ja Ylistaron puolivälissä oli Vittinki, josta alkoi Kuffeentie tai paremmin polku Ylistaron Halkosaareen Kyrönjoen varteen. Siellä oli lossi ja vastarannalta matka jatkui Seinäjoen vartta eteenpäin.

Ensimmäinen asukas oli kuuluisa kirkonrakentaja Sameli Kolström joka muutti Ujaistenmäkeen. Hänen jälkeläisiä, myös Sameleita, asui 90 vuotta samassa torpassa ennen uusia asukkaita.

Ala-Könnissä oli puutyöverstas jossa valmistettiin hevosajokaluja ja sieltä niiden valmistus laajeni alueen torppiin kuten Kolströmin plassille. Kolströmi myös rakensi lisää uusia torppia alueelle muuttaville. Lisää seppiä ja puutyön tekijöitä saapui muualtakin kuten Kälviältä, Alavudelta ja Isostakyröstä. Tiestökin parani ja leveni hevoskärryjen vaatimiin mittoihin.

Könnillä töiden päätyttyä 1865 jälkeen ja jatkajien ollessa liian nuoria, valmistus siirtyi oppipoikien ja sällien mukana 1869 Ilmajoen toiselle laidalle Noppaan ja Kurikan larvakylien torppiin.

Ajan myötä ja sivuelinkeinojen ansiosta moni torppa saattoi olla varakkaampi kuin itse päätalo ja ajan myötä moni myös lunasti torpan maat "höylän suihkeella" itselleen. Kotiteollisuus kasvoi ja yhteisöllisyys säilyi pitkään työn jakaantuessa ja verkostoituessa talosta toiseen. Yhdessä talossa valmistettiin kärrynpyöriä, toisessa korin osia, kolmannessa seppä rauroitti, neljännessä maalari maalasi, viidennessä toppari pehmusti ja kuudennessa oli markkinoita ja taloista toiseen kiertävä kauppamies.

Mielestäni yhteisöllisyys hävisi koneellistumisen ja ihmisten kaupunkeihin keskittämisen myötä. Asutaan vieri vieressä mutta ei olla millään tavalla naapurien kanssa tekemisissä ja miksi olla, talotekniikan hoitaa ulkoistus rahalla ja höylän suihke vie tilaa teeveeltä ja sohvalta, joita täälläkin aikoinaan valmistettiin ja topattiin jopa lumella, kun pehmusteista oli kysynnän takia pulaa.

Kökkätyö eli talkoot on kylissä vähentynyt mutta ei aivan kokonaan loppunut. Teeveen ja Internetin myötä ihmisistä on kuitenkin tullut enemmän mettäpöyröötä omaan taloon lukkiutuneita erakoita.

Jos muuraripojilta kysyy oliko isojaosta hyötyä, nämä on sitä mieltä että yksityisomaisuuden myötä tuottavuus parani...
Viimeksi muokattu: 3 vuotta 10 kuukautta sitten Antero. Syy: Tekstin fiilausta

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.361 sekuntia