Suomen Kuningattaret - ja heidän miekkansa!

Tervehdys kaikille. Olen täältä Länsi-Suomesta ja kiinnostukseni kohdistuu samoihin asioihin joiden kanssa puuhailette. Laitilassa on Suontaka niminen kylä, miekka lienee sieltä. Kalanin, Laitilan, Euran seuduilla lähes joka mäessä on historiaa, loistomiekkoja on löytynyt useita ja nimistö on kallellaan Kalevalaan päin.
Myös paikannimet Ilmarinen ja Lieto (Lemminkäinen) on askarruttaneet. Ennen Turkua asutus on ollut Aurajoen varressa, Liedossa Vanhalinna on Aurajoen vieressä, joidenkin lähteiden mukaan Vanhalinnan kiviä olisi käytetty Turun Linnan rakentamiseen.

Joo, tervetuloa kanssa kerhoon tuimaan. Sinänsähän nuo miekkalöydöt noilta kulmilta eivät hätkäytä, pitkään on epäilty että aluetta on aikanaan asuttaneet soturit, jotka on voineet käydä melskaamassa vaikka missä asti.

Miksi ei olisi ollut myös naissotureita? Puhutaanhan kronikoissa yleisesti pohjanmaan amatsoneista. Tietty on niin, että nainen ei ole kovin synnynnäinen tekijä heiluttamaan raskasta rautamiekkaa ja jousella ampuminen on sekin miehen heiniä enemmän, koska miehellä on avaruusgeomterinen kyky luontainen. mutta onhan noita taisteluataitoja muitakin. Joka kansallahan on oma "tyylinsä" ja aasiassa noita tyylejä on sitten kehitelty lukuisia kaikkia kendoja ja karateita.
Olen kuullut että muinaissuomalaisten tyyli olisi ollut puukonviuhutus, ja puukon kanssa lähitaistelua saatettiin harjoittaa nuoresta saakka, ja niihin sisältyi tekniikoita jotka saattoivat olla yllättävän vaikeita oppia. Kuuleman mukaan niitä opetettiin sotilaille vielä 1600-luvulla, mutta sittemmin ne tiedot ovat kadonneet, eikä varsinaisia puukkomestareita enää ole olemassakaan. Puukko on naisille luontainen ase notkeutensa ja keveytensä takia, ja ei liene vaikea kuvitella että jos nykypäivän rähjääjä menisi moralla heilumaan entisaikain naissankarin kanssa, hän tuskin ehtisi edes tajuta kun on saanut puukon omaan pumppuunsa pystyyn.

mutta tuosta Sammosta, että Kalevalaahan on osattava kuoria kuin sipulia, ja sellainen eksegeettinen lähestymistapa lienee paras. Mitä on vuosisatojen aikana poistunut, mitä tullut lisää, ja mitä runonlaulaja muuttanut aikalaistensa henkeen paremmin istuvaksi. Itse lähden siitä, että maanviljely tuli vasta pronssikaudella ja Sampo olisi ideana tuhansia vuosia vanhempi, joten vilja ainakin on myöhäisempi lisäys. Sekä tietenkin raha jota se myös jauhoi, ja joka on saattanut tulla lisänä vasta historiallisella ajalla.

Itse lähden näistä Hamlet`s mill –teorioista eli että Sampo on taivaallinen mylly, ja taivaannaulan ympärillä tähdet ja tähtikuviot ”jauhavat” omaa ikuista kiertoaan. Tämä mun näkemys perustuu ihan puhtaaseen päättelyyn; cosmic mill –myytti on lähes kaikilla kansoilla ja olisi enemmän kuin kummallista, jos muinaissuomalaiset eivät olisi myös pitäneet aiheesta omaa myyttiään. Sampo on vain ainoa myytti, joka vastaa tätä globaalia muinaisnäkemystä. Sampo on eräänlainen astrolabi jos näin voidaan sanoa, ja jätinkirkot on nekin tarkoin kohdistettuine porttiaukkoineen nekin astrolabeja, joten ei ole väärin sanoa, että kivirakennelmat on yhdenlaisia sampoja. Siitä pidän kuitenkin ehdottomasti kiinni, että taivaanmekaniikasta vastaus löytyy.

Miekka löytyi Tyrvännön Suontaustan kylästä.

Esihistoria

Vanhimmat merkit asutuksesta ovat kiven työstämisestä kertovia kvartsinsiruja jotka ovat löytyneet Monittulan kylän alueelta. Nykykäsityksen mukaan ihminen on toiminut kivikaudella koko Tyrvännön alueella. Vanhimmat kivikautiset esineet edustavat noin 4200 eaa. päättynyttä Suomusjärven kulttuuria. Kivikautiset löydöt painottuvat alueen itäiseen osaan ja Lusinlanden ympäristöön. Löydetyt esineet ovat olleet luukaapimia ja kivikirveitä. Varhaisimmat asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia.

Vuosina 3000-2500 eaa. vasarakirveskulttuuri levisi Tyrväntöön. Samalla tulivat uudet elinkeinot, karjanhoito ja maanviljelys. Vanhimmat merkit maanviljelystä löytyvät Retulansaaresta. Vasarakirveslöydöt painottuvat nekin alueen itäpuolelle Anomaahan, ja Tyrväntö sijaitsi vasarakirveskulttuurin vaikutusalueen pohjoisrajalla.

Maanviljelyn tiedetään alkaneen laajemmin noin vuonna 1500 eaa. pronssikauden alkuun. Retulansaaren lapinrauniot ovat tätä seuranneilta vuosisadoilta.

Nykyisen kaltaisten kylien ja pysyvän asutuksen katsotaan muotoutuneen noin vuonna 500. Keskeiset kylät ovat ilmeisesti saaneet alkunsa viimeistään viikinkiajalla, noin vuonna 800-900. Vuoden 1000 aikaan Tyrvännössä on ollut todennäköisesti noin 100 asukasta, eli alue on ollut suhteellisen tiheästi asuttu. Tämän jälkeen väkiluvun kehitys taantui mahdollisesti sotien takia.

Tyrvännön alueesta käytettiin aikoinaan nimeä Kulsiala ja tämän epäillään johtuneen palvontamenoissa käytettyä astiaa tarkoittaneesta nimestä.

Vuonna 1968 Suontaan kylästä löytyi yksi Suomen komeimmista rautakautisista miekoista. Miekka on noin vuodelta 1030 ja sen haltijan epäillään olleen naispuolinen. Aikakausi oli erityisen rauhaton, sillä Hämeeseen suuntautui hyökkäyksiä niin Novgorodista kuin Ruotsistakin.
Lähde: Wikipedia

Nyt menee jo pitkälle, mutta samalla lailla kuin sana QUEEN on suomalainen, vaaleatukkainen ja sinisilmäinen kveeninainen, kvinna, on myöskin sana KUNINGAS levinnyt Suomesta maailman kieliin muodossa KING jne. Kts. etymologista sanakirjalinkkiä alla:

Eli samasta linkistä kuin edellä Jukkis mainitsi:
www.etymonline.com/index.php?search=king&searchmode=none

löytyy mielenkiintoinen huomio sanasta KUNINGAS/KING:
"Applied in nature to species deemed remarkably big or dominant (e.g. king crab, 1698)," Eli King-etuliite tarkoittaa suurikokoista tai hallitsevaa! Esim. Kuningas-rapu.

Tämä taas viittaa siihen että suomalaiset miehet olisivat olleet erityisen suurikokoisia!!!

Frank lisäsi että:
"Skottien gaelinkielessä fionn tarkoittaa 'valkoista', 'ihoa' ja 'vaaleaa'. Gaelin sukulaiskielessä iirissä finne puolestaan viittaa 'parhaaseen' mieheen tai 'silminnäkijään'."

KING & QUEEN = pitkiä, vaaleatukkaisia, sinisilmäisiä ihmisiä Pohjanlahden molemmilta puolilta - alkuperäisiä asukkaitamme! Keitä todella olivat nämä täällä alunperin asuneet suurikokoiset ihmiset ja miten he levisivät mm. EURAn [juura] seudulta EUROOpan [juurop] kuningashuoneisiin vaimoiksi ja henkivartija-sotureiksi??????

Narian kirjoitti:

Tuule kirjoitti:

Quen, Qven, Kveeni, kvinna, Kvenni, Venni, Fenni, Finni
Mistä tässä oikein on kysymys?

Kyllä Kveeni = kvinna = Kvenni = Quen = Qven = Queen. Mutta Fenni ja Finni ovat jo eri asiaa. Sanan aloittava äänne on merkitsevä.

Englannin Queen-käsitteen periytymisreitti on siis Englanti ← Skotlanti ← Norja ← Kainuu.

Norjassahan asuu edelleen noin 30 000 kveeniä . Wikipedian mukaan kuitenkin vain noin 12 000 heistä puhuu enää suomea.

Kansa ei kuitenkaan voi koostua yksinomaan naisista, ainakin mikäli ymmärsin asian koulun biologian tunnilla oikein. Tämä tekee kveeni-käsitteen feminiinisyydestä mielenkiintoisen seikan. Kyse on voinut olla siitä, että kylän miehet olivat suurimman osan ajasta matkoilla, jolloin naiset joutuivat itsepuolustustarkoituksessa opettelemaan sotataitoja, mikä teki heistä sankarittaria.

Näin siis tuo klassinen soturinaisen arkkityyppi juontaisi juurensa nykyisin lähinnä somaliasujaimistostaan tunnettuun Kajaaniin!

Tacitus jättää tilaa suorastaan hallitsijanaisille "svionien" (=svealaisten) itäpuolelle mainitessaan "sithoneista":

"Svionien (=svealaisten) naapureina ovat sithonien heimot. Muissa suhteissa he muistuttavat svioneja paitsi yksistään siinä, että heitä hallitsee nainen. Siinä määrin he ovat alentuneet ei vain vapaudesta, vaan vieläpä orjuudestakin." (Tacitus: Germania, v. 98 jKr., Edwin Linkomiehen suomennos, Helsinki 1955 jKr., s.45)

"Sithonien maantieteellisestä sijainnista ei voi olla mitään epäselvyyttä. Tacitus sijoittaa heidät svionien avulla kuvattuaan sveebiläismeren oikealta rannalta (siis Itämeren itäpuolelta. K.Julku) aestien heimot. Jäljelle jää vain se mahdollisuus, että sithonit tarkoittavat jotakin Suomessa asunutta ryhmää." (Kyösti Julku: "Kvenland -Kainuunmaa", Pohjoinen, Oulu 1986, s.51)

Jos nainen aseissa haudataan kuin yhteisön johtaja... niin eikö Kveenland-Cajania ole siis
Terra Feminarum , amatsonien maa??

Kysymys, "kumpi oli ennen -kveeni--kvinna -väärinkäsitys vai Terra Feminarum", rinnastuu siis klassiseen "kumpi oli ennen -muna vai kana" ikuisuuspohdintaan. Emme näe tarpeelliseksi jatkaa sitä tässä, mutta pohtimisen taustaksi Kwen-kvinna-Kainuu -sanasto:

kwinna nainen, islanti (J.R.Forster v.1781)
kwen nainen, pohjoismaat (J.R.Forster v.1781)
qwens, qwnio nainen (Wulfila)
kwen nainen, anglosaksi
qwena nainen, alemanni (germaaninen kieli)
kvaener Pohjois-Norjan suomalaisasukas, kveeni
Kvaenland, Kvenland Kainuu norjan kielellä
Qwenland, Cajaneland Kainuun nimi Messeniuksella: "Scondia Illustrata I-XI, v.1700-05
kainulaiset, kveenit Olaus Magnus v.1555
Kvenland = Cajania = Kainuu Michael Wexionius v.1650
Quenlandia (=Kainuu) Johannis Ihre v.1716
Queen kuningatar, englanti
"Marian maa" Vatikaanin Suomeen ja Viroon (Liivinmaalle) 1200-luvulla suunnitteleman kirkkoprovinssin nimi
Qwensae (Kainuunmeri) Engl. kuningas Alfredin maantieteestä v.890
Cwen Sea =Vienameri,
Cwen Land =Pohjois-Suomi Johann Reinhold Forster v.1772
Kajano More (=Kajaanin meri) Pohjanlahti, venäläinen lähde v.1323
Kainw Mare Pohjanlahti kartassa v.1504
Kainuun-, Kainu-, Kaino-, Kainua- suomalaisten paikannimien alkuosia
Kainuu, Kainasto, Kainanen kokonaisia suom. paikannimiä
kvän-, kalix- (nimen alussa), Kalix nykyruotsalaisissa paikannimissä kveeniä tai Kainuuta tarkoittaen


Kainuu-kveeni-Queen sanueelle on erilaisia selityksiä, joista mikään ei näytä olevan toisia vakuuttavampi. Karkeasti tarkastellen näyttää siltä, että kajana- muodot olisivat kehittyneet venäläisvaikutteisessa ympäristössä suomalaisista kainu-, kainuu- muodoista, ja läntiset Cwen-, Qwen-, kvän- muodot eläisivät omaa elämäänsä, mutta ovatko ne kopioitu suomalaisesta Kainuusta, vai onko alkuperäinen sana sittenkin kwen / kvinna, sen jätämme kielimiesten ratkaistavaksi.

Skandinavian etelä- ja länsiosissa indoeurooppalainen vaikutus on ollut varhaisempaa ja vahvempaa kuin Suomessa. Mikäli siis Itämeren itäpuolella on pitäydytty matriarkaalisessa elämäntavassa pidempään kuin lännempänä, mille permiläinen myöhäinen jumalatar-keskeinen uskonto olisi rinnakkaisilmiö, on hyvin mahdollista, että ko. piirre on antanut aiheen lännestä käsin muodostuneelle heimonimelle ja alueelliselle nimitykselle: Naisten maa, -Kvinnornas land, Kwenland?

Tacituksen tallentama tiedonjyvänen ei siis jää yksinään osoittamaan naisvaltaa Itämeren itäpuolelle, seudulle jonka kansallisuus tunnettiin 1000-luvulla jKr. kuningatarta tarkoittavan sanan synonyymillä, eikä Bremenin Adam ole ensimmäinen, joka "erehtyy" samaistamaan kveenit ja kvinnat.

Tacituksella esiintyvistä Fennoskandian heimonimistä fennit yhdistetään nykyisin joko saamelaisiin tai Sisä-Suomessa olleeseen asbestikeraamiseen väestöön, joka ei suoranaisesti ole nykyisten saamelaisten edeltäjiä, mutta joka poikkesi silloisista "lantalais"-suomalaisista pitäytymisellä metsästys-keräily -elinkeinoon maanviljelyn ollessa jo perustoimintona muulla Suomen väestöllä.

Svionit ovat saaneet nimensä siasta (ruotsi: svin, saksa: schwein), joka esiintyy skandinaavisessa mytologiassa mm. Freyan seuralaisena, ja arkeologisesti Wendellin kulttuurin kypäränkoristeissa. Sika näyttää esiintyvän kultti- ja toteemieläimenä myös Virossa, mutta svionien ja silloisten ruotsalaisten yhteyttä pidetään melko selvänä asiana.

Sithonit eivät olleet svioneja, kirjoittaa Tacitus, joka sijoittaa heidät näistä itään. Suomen hiisi -sanan taustalta löytyvä yhteys saameen siedde - siida - siita sanaan on ollut ongelmallinen hiiden merkityksen (kulttipaikka) ja siidan eli lapinkylä-sanan tarkoittaman käsitteen näennäisen yhteensovittamattomuuden takia. Valtiollisia rakenteita edeltäneenä aikana ihmiset organisoituivat "talousmaantieteellisten" eli käytännön elämästä seuraavien vaikuttimien määräämiin alueellisiin kokonaisuuksiin, joiden koossapitävänä tekijänä oli ko. yhteisön yhdessä järjestämät uskonnolliset menot. Ne, jotka olivat riippuvaisia toisistaan, käyttivät myös yhteistä kulttipaikkaa, hiittä. Näin sama sana saattoi tarkoittaa sekä yhteisöä (erottautuen muista) että tämän ihmisjoukon käyttämää lehtoa, pyhäkköä tms.. "Hiisi"-sanan Tacituksen aikainen asu lienee ollut hiito, shiito-kuuloinen, joten silloisia suomalaisia näyttää kutsutun siitä johdetulla nimellä. Olimme siis Tacituksen sithoneja.

Tuule kirjoitti:

Nyt menee jo pitkälle, mutta samalla lailla kuin sana QUEEN on suomalainen, vaaleatukkainen ja sinisilmäinen kveeninainen, kvinna, on myöskin sana KUNINGAS levinnyt Suomesta maailman kieliin muodossa KING jne. Kts. etymologista sanakirjalinkkiä alla...

Yleensä selitetään 'kuningas' varhaisgermaaniseksi lainaksi suomessa, mutta selitys ontuu. Kun po. sanaa ei ole tuossa äänneasussa missään germaanisessa kielessä, se on rekonstruoitu l. kuviteltu varhaisgermaaniin sellaisena, että se kuulustaisi 'kuninkaalta' suomeen lainattuna. Itse uskon että sana on laina molemmissa kieliympäristöissä.

Sanue 'kaupangr, kauppa, kaupunki' on voinut lainautua samasta lähteestä, kuin 'kuningas. köning, kung, king', joka on voinut olla Juutinrauman seuduilla, Pohjois-Saksassa tai Puolassa puhuttu kieli?

Arkeologiset kulttuurit ovat pronssi- ja rautakausien taitteessa näillä seuduilla mielenkiintoisia. Lausitzin kulttuuri Puolassa mm. imi vaikutteita välimerellisistä urbaanikulttuureista l. etruskeilta ja levitti niitä pohjoisiin oloihin. Juutinraumalla tapahtui myös kaikkea jännää. Ruotsalainen Claes-Christian Elert on huomannut seikkoja, joiden perusteella hän on päätellyt "skandinaavisen pronssikulttuurin" keskuksen Juutinrauman alueen olleen monikielinen. Elert olettaa ainakin itämerensuomalaisen kielen olleen puhuttuna po. kulttuurikeskiössä.

Kuningas ym. voisi luontevasti liittyä ennen indoeurooppalaisia kieliä puhuttuun kieleen, josta se olisi lainattu sekä suomeen että varhaisgermaaniin. Eurooppalaisen maanviljelyskulttuurin (LBK:sta alkaen) kieli ei ollut indoeuroopan sukua eikä suomalais-ugrilainenkaan. Itse liittäisin sen etruskeihin vokaaliensa takia (katso Petri Kallio/"neljän vokaalin kieli").