Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä

Nyt on mahdollisuus lukea wikipedia artikkeleita, näillä vähälukuisilla itämeren-suomalaisilla kielillä. Nämä srtikkelit ovat wiki-hautomossa, ehkäpä joskus myös omina wikipedioinaan.

itämerensuomalaiset kielet:
inkeroinen: incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/izh/P%C3%A4%C3%A4lehti
karjala: incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/krl/Pi%C3%A4lehyt
liivi: incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/liv/Kuodl%C4%93%E1%B8%91
vatja: incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/vot/Esic%C3%BClci
vepsä: incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/vep/P%C3%A4lehtpol%E2%80%99

ulkosuomalaiset kielet:
meänkieli: incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Alkusivu
kainu: incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fkv/Main_Page

runivers.ru/lib/atlas/atlas4294/43118/

Tässä tasapainon vuoksi hieman tieteellisempiä pointteja ketjussa käsiteltyihin aiheisiin:

Väitteitä siitä, että riimukivissä olisi suomea, ei ole tieteellisesti voitu todentaa. Ne tekstit jotka ovat selviä, selittyvät skandinaavisen kielen pohjalta, ja ne jotka ovat epäselviä, voidaan "selittää" vaikka hottentotin pohjalta.

Myöskään Ruotsista ei ole toistaiseksi esitetty ikivanhoja (itämeren)suomalaisia paikannimiä. Anderssonin sepustukset tyyliin Laxå <-- Laakso ovat täysin naurettavia, ottaen huomioon että Laxå <-- lax 'lohi' + å 'joki'. Sama kuin joku väittäisi, että suomalainen paikannimi Kuusijärvi juontuisi ruotsin sanoista kos 'lehmän' + järv 'ahma'!

Jotta mahdollinen suomalaisperäinen nimiselitys voitaisiin ottaa vakavasti, nimen pitäisi täyttää seuraavat kriteerit:
1. sitä ei pitäisi voida selittää ruotsin pohjalta.
2. sen merkitys pitäisi olla jotenkin todennettavissa maastosta (mäki, joki, järvi tms.).
3. sen pitäisi noudattaa ikivanhojen kielentasojen välisiä lainasuhteita.

Kakkoskohdasta esimerkkejä löytyy Suomen saamelaisperäisestä paikannimistöstä:
[url] mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf [/url]

Kolmoskohdasta löytyy esimerkkejä Ahvenanmaa-nimen käsittelystä:
[url] elektra.helsinki.fi/se/s/0558-4639/50/ahuenmaa.pdf [/url]

Uralilaisia kieliä ei ole milloinkaan puhuttu Länsi-Euroopassa asti; pikemminkin näyttää siltä, että kieli levisi Volgalta Fennobaltiaan myöhemmin kuin on oletettu, vasta pronssikaudella. Kampakeramiikkaan ei siis näyttäisikään liittyvän uralilainen kieli.
[url] www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf [/url]

Samoin saamen kielen leviäminen Lappiin ja Skandinaviaan näyttää tapahtuneen vasta alle 2 000 vuotta sitten eteläisestä Suomesta ja Karjalasta:
[url] www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf [/url]

Linkkejä ei saa auki ihan meikäläisen kotikoneelta.

Sumu kirjoitti: Linkkejä ei saa auki ihan meikäläisen kotikoneelta.

"maalaa" ja kopioi linkki osoiteriville. Jostain syystä linkitykset ovat menneet väärin, ehkä kopioliitetty jostain toiselta sivustolta.

Linkit on nyt korjattu; jostain syystä käytettäessä foorumin linkkitoimintoa hakasulkeisiin tulee "url=hooteeteepeekauttaviivakauttaviiva" (piti kirjoittaa sanoin koska muuten se ei näytä vaan tekee siitä linkin), mikä johtaa siihen etteivät linkit toimi. Otin loppuosan pois ja jätin vain "url", niin nyt toimii.

Myöskään Ruotsista ei ole toistaiseksi esitetty ikivanhoja (itämeren)suomalaisia paikannimiä. Anderssonin sepustukset tyyliin Laxå <-- Laakso ovat täysin naurettavia, ottaen huomioon että Laxå <-- lax 'lohi' + å 'joki'. Sama kuin joku väittäisi, että suomalainen paikannimi Kuusijärvi juontuisi ruotsin sanoista kos 'lehmän' + järv 'ahma'!

Laxå laskee muistaakseni Laxsjöhön. En kyööä jaksa olla leikkimättä idealla, etteikö esim. Motala voisi olla jotain muuta kuin ruotsia. Tai vanha kunnon Kivik.

Uralilaisia kieliä ei ole milloinkaan puhuttu Länsi-Euroopassa asti; pikemminkin näyttää siltä, että kieli levisi Volgalta Fennobaltiaan myöhemmin kuin on oletettu, vasta pronssikaudella. Kampakeramiikkaan ei siis näyttäisikään liittyvän uralilainen kieli.
www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf

Miten, mistä ja milloin uralilaiset kielet muodostuivat Volgalle?