Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä

Törmäsin ulkomaalaiseen esittelyyn riimuista ja varsinkin futhark-esimerkit oli vähintäänkin mielenkiintoisia...

Laitan tänne riimutekstit, sopivat paremmin tähän ketjuun. Yhtäkaikki, on ihmeellistä, ettei Suomessa noteerata riimujen suomenkielisyyttä. Nehän vain osoittavat osaltaan sen tosiasian, että kantasuomi ja suomenkieli ylipäänsä oli arjalaisheimojen puhuma kieli eikä heidän tarvinnut lainailla sitä mistään.

Goottien ja tanskalaisten riimut olivat lähempänä suomea kuin norjan. Kuitenkin monet muinaisnorjankin sanat juontuivat finnougrista kuten lanta> landa> land jne. Varsinainen riimukausi oli juuri 1000-luvulla, jolloin Vinlandiin eli nyk. Suomen alueelle hyökättiin paavin toimesta ja Uusimaa tuhottiin, vaikka virallisestihan ns. ristiretki käsitti vain Baltian. Norskilla ja gootinkielellä Venäjä oli Karthum tai Garthum. Karthula (Karttula) liittyy jotenkin Karthumiin? Kartha ja kirja ovat ikivanhoja finno-sanoja, vaikka nekin ilmeisesti ovat yleisen siperialaiskäsityksen mukaan "lainatavaraa". Joillekin kaikki on lainaa kun mitään ei koskaan ole kyetty kehittämään itse.


Kattegat pitää sisällään goottien alkuperäisen, finnoarjalaisen nimen katti. Gothenburgin tienoilla kirjoitettiin goottien varianttia runo-riimuista.

Riimuissa ylipäänsä on sanoja kuten harijazleugaz eli leukasoturit tms. Leuka liittyi maanmittaamiseen, josta roomalaiset väänsivät leguan. Harja ja leukakin varmaan esitetään lainasanoina. Suomessa kuitenkin asui katteja yhtälailla, eikä olekaan mielekästä ajatella, että olisivat vaan tulleet lainaamaan sanoja (siihen aikaan) olemattomille siperialaisille. Järjetöntä potaskaa.

Eräässä goottien riimussa lukee "haukotus". Riimutieteilijä on tulkinnut sen hawk- sanaksi. Haukotus on viroksi haigutama eikä yawn ja muut indokielten sanat vastaa sitä, joten mutiaisilla on nyt kova työ selittää se lainasanana. Haetaankin englannista "vastaava" hawk.

Naisen haudassa lukee jotain widugastista ja riimutieteilijä on tulkinnut widun wood- sanaksi. Vittu muuten sekin esitetään "skandinaaviseksi" lainasanaksi, vaikka se esiintyy kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä ja sen esiintyvyys on siten huomattavasti laajempi kuin indokielissä kuten muinasnorjassa. Vidusta tai vitusta on ilmeisesti juontunut latinaan vida eli elämä. Widulla oli eri merkitys (elämä) aiemmin. Tuskin kukaan kirjoitti kuolleen vaimonsa riimukiveen, että vittukasti jne. sen nykyisessä siperialaissuomalaisessa merkityksessä.

books.google.fi/books?id=-edm1fMPbXwC&pg=PA334&lpg=PA334&dq=...=onepage&q=bohusl%C3%A4n%20runic&f=false

Laiva tulkitaan haudaksi ja kyllähän laivahautaksia oli ainakin viikinkiajalla, mutta tarkoittiko laiva hautaa?

hadulaikaz
ekha gusta daz
hlaaiwid oma guminino

on tulkittu seuraavasti:
Hadulaikaz I Hagusta daz buried my son.

Kuitenkin se menee mieluummin näin:

Hattulaika
eka kusta täs
laivit/ läävit/ haudata? oma kuminino.


kuminino- kammio?


Riimuissa esiintyvät myös (alkuperäisen) marien heimon nimen eri variaatiot kuten mairlingu, marings, skati marika etc., jotka onkin yhdistetty oikein heimon nimeen. Skati marika oli sakat mari jne. Marit olivat siis alunperin finnoarjalaisia R1a- ihmisiä, joiden ei tarvinnut lainailla kieltään, kulttuuriaan tai sanojaan mistään, Suomenkaan alueella.


G 114[edit]

Runestone G 114, side C
This runestone refers to a man who was in a place called karþum. One view holds that the place name is Garðar, i.e. Garðaríki (Russia), and another view is that the name refers to Garda Parish not far from the stone.[59] Omeljan Pritsak holds the first view to be the correct one, since having been to a neighbouring parish hardly merits a mention on a runestone.[59] It is probably from the first half of the 11th century.[26]

Latin transliteration:

A : syniʀ : likna(t)(a)- ... ...(a)rua : merki : kut : ebtir : ailikni : kunu : koþa : moþur :
B ...(s) : auk : kaiʀuataʀ : auk : liknuiaʀ :
C : kuþ a-... ... ...(n) : heni : auk : kieruantum : merki : m-... ...ua : aʀ : men : sin :
D ...(ʀ) : i : karþum : aʀ : uaʀ : ui(u)(e) meʀ :: (h)...

Old Norse transcription:

A Syniʀ Liknhvata[ʀ] ... [g]ærva mærki gott æftiʀ Æilikni, konu goða, moður
B ... ok Gæiʀhvataʀ ok Liknviaʀ.
C Guð o[k](?) ... [naði]n(?) hænni ok gærvandum mærki ... ... eʀ mænn sen
D ... i Garðum/Garde, eʀ vaʀ Vivi(?) meðr ...

"Synir Liknhvatar karvamerki (tsi) gott aftir Eilikni, konu gotha, mothur ok Kairhvatar ok Liknviar" . Tar- päätteet olivat ainakin Karjalassa yleisiä, kuten luonnotar.

naði]n= nätin, näthin
gærvandum= karvandun
manna (finnosana)> mænn, man


Tanskalaista:

Tosti resþi sten þænsi æft Tofa, æs warþ døþr østr, broþur sin, smiþr Aswiþaʀ.

Eli: Tosti risti sten thänsi (tän, tämän) Tofalle, ä(e)s warth kuoli idässä...

English translation:
"Tosti, Ásviðr's smith, raised this stone in memory of Tófi, his brother, who died in the east

en.wikipedia.org/wiki/Gardarike_runestones#.C3.96g_8

---

Gootteja asui Suomessakin, tosin he nimittivät itseään ves-/ vesikansaksi. West ja Welsh on saanut nimensä ves-heimon mukaan. Veshit olivat yksi ns. merikansoista, jotka liikkuivat Välimeren seudulla 1200-luvulta eaa. lähtien. Karjalassa asui ves-heimoa, samoin pitkin eteläistä Suomea muiden aryan- heimojen muassa. On täyttä paskapuhetta väittää, että vesit olisivat olleet alunperinkin IE-kielisiä. Kielenvaihto kyllä tapahtui, mutta sitä ennen gootit puhuivat finnougri- kieltä muiden aryan- heimojen lailla. Miksiköhän tämä selvä asia on niin vaikea ymmärtää?

Suomesta pitäisi löytyä riimumerkkejä ja kattila-, vesi- ym. paikannimistöä. Vesilahti oli kenties goottien nimeämä paikka. Vesikansa- ja Vesijärvi- paikkoja on ainakin, samoin Kattilaakin esim. Pöytyällä, mistä Maria63 on esitellyt hienoja kuvia.


Gootit jakautuivat kahteen pääryhmään. Yksi ryhmä kutsui itseään nimellä ostrogothi. Toinen ryhmä käytti nimeä vesi.
fi.wikipedia.org/wiki/Gootit

"Itämerensuomalaiset" heimot olivat juuri originaaleja aryan-heimoja, joiden alkuperäinen kieli säilyi indovaikutuksen ollessa vähäisempi Virossa ja Suomessa.Muu on kristinuskon ja paavin/ tsaarinvallanaikaista invaasiota.


Baltian "ristiretken" aikoihin, jolloin lähteiden mukaan eteläinen Vinland eli Suomi tuhottiin ja massamurhattiin, finnougrilaisten magyarien skyyttiriimut määrättiin käyttökieltoon tappotuomion uhalla. :S

András I., son of Vazul (also known as Vászoly), 10 issued an edict in 1047, which, under penalty of loss of wealth and head, forbade the use of the “ancient Scythian national religion” and the pagan writing. Béla, the younger brother of András I., eradicated the old Székely (Sicul) Hungarian names expressing rank. He had the old names of families, castles and towns changed to the names of saints and had the ancient family libraries burnt.

Ja magyarien inkvisitio keskiajalla.

Vielä viime aikoina magyarien riimuja on määrätty tuhottaviksi Unkarin tiedeakatemian toimeenpanemana.

Bálint Gábor Szentkatolnai (1844-1913) was a Hungarian scholar who spoke more than thirty languages. His collection of runic writings was ordered to be burnt by Pál Hunfalvy (formerly Hunsdorfer), the chief librarian of the Hungarian Academy of Sciences, in order to prove his thesis that the Magyars did not have their own writing prior to the adoption of Christianity. Researchers of the 20th century, János Jerney, Károly Antal Fischer and Károly Szabó looked in vain for these writings of the Hungarian ancestors in the manuscript department, where they were originally registered.
vieilleeurope.wordpress.com/2011/01/14/t...rdered-by-the-popes/

Unkarilaiset, jotka ovat suurelta osin alkuperäistä finno-arjalaisporukkaa muutenkin kuin vain kielen osalta, ovat tehneet suuren työn elvyttääkseen esi-isiensä kulttuuriperintöä. Jopa joidenkin kylien tienviitat on kirjoitettu muinaisella skyyttiriimulla. Suomessa sen sijaan aryan- kulttuuriperintö lojuu pitkin metsiä.

Magyaarien pyhiä miehiä tai pappeja kutsuttiin nimellä "taltos". Juontuisiko tuosta taltta? Taltot kaiversivat poralla tms., jota kutsuttiin talton mukaan sitten taltaksi. Kajaanin liepeillä Hiitolan lähellä on jokin Talttajärvi, varhaista metallikulttuuria jo ilmeisesti. Taltosta muuntui alto latinaan, tarkoittaen pitkää tai korkeaa. Uusfinnougrit selittävät varmaan senkin germaaniseksi lainasanaksi.

Jutlandista löydetyssä riimussa lukee " wakakastit / kusikijats aithalatats". Wakakasti on väännetty "wave-guest" ja "wihgu sikijaz:aiþalataz" eli wihku sikijäts aithalatats on näiden mukaan "wave/flame guest".

An example of a longer early inscription is on a 4th-century axe-handle found in Nydam, Jutland: wagagastiz / alu:??hgusikijaz:aiþalataz (wagagastiz "wave-guest" could be a personal name, the rest has been read as alu:wihgu sikijaz:aiþalataz with a putative meaning "wave/flame-guest, from a bog, alu, I, oath-sayer consecrate/fight". The obscurity even of emended readings is typical for runic inscriptions that go beyond simple personal names)

en.wikipedia.org/wiki/Elder_Futhark


Harja esiintyy monessa goottiriimussa. Har on finnougrilainen sana, josta esim. harju. Sitten siperialaissuomalaiset, jotka polveutuvat turkinsukuisia kieliä puhuneista mongolideista- todistettavasti- selittävät lainanneensa sanat finnougrikieleen. Onko tässä kertakaikkiaan enää mitään järkeä? Lukemattomat muinaisten suomalaisten kylät hautautuvat pitkin metsiä sammaleen peitossa ja siperialaiset selittävät tärkeinä, että germaani (kerma)asutusta oli vain rannikkoseudulla.

Storyan kirjoitti: Magyaarien pyhiä miehiä tai pappeja kutsuttiin nimellä "taltos". Juontuisiko tuosta taltta? Taltot kaiversivat poralla tms., jota kutsuttiin talton mukaan sitten taltaksi. Kajaanin liepeillä Hiitolan lähellä on jokin Talttajärvi, varhaista metallikulttuuria jo ilmeisesti. Taltosta muuntui alto latinaan, tarkoittaen pitkää tai korkeaa. Uusfinnougrit selittävät varmaan senkin germaaniseksi lainasanaksi.

Pohojanmaan murteella talttaa kutsutaan "kalapeetiksi" ja "purakseksi". Ruotsin tai paremmin saksankielinen "meisseli" tarkoittaa ruuvitalttaa, ruuvimeisseliä, ristipää- eli myös tähtipäämeisseliä. Kourutaltta on englanniksi curving tool josta tulee mieleen ammattikoulun opettajan lausahdus - "Suomun poika sitä ajaa kurviin melekoosta kylykimyyryä". Puras on mahdollisesti tullut sanana purilaista, joka on myös maailman vanhin hevosajoneuvo eli reki tai paremmin reen esiaste. Muita sanamuotoja on renttuut ja keissut. Hevonen valjastettiin yksinkertaisiin länkivaljaisiin, aisat sidottiin rahkeilla kiinni ja toisiinsa ne yhdistettiin välipuilla, johon kuorma sidottiin kiinni. Purilaisiin saatettiin myös kiinnittää satula eli lesta hihnoilla kiinni. Talvi- ja jatkosodan aikana purilaat otettiin uudelleen käyttöön, sillä ne oli helposti ja nopeasti valmistettavissa metsästä saatavilla olevista värkeistä.



Vanhimmat Suomesta löydetyt ajoneuvojen jäännökset ovat kivikirveellä veistettyjä ns. muinaisjalaksia. Ne ovat voineet olla koiran, poron tai hevosen vetämistä, jalaksen tai jalasten varassa laahatusta ajoneuvosta.

Etelä-Pohjanmaalta kivikautisia muinaisjalaksia on löydetty viisi kappaletta, joista Jalasjärveltä löydetty on kahdella jalaksella oleva reki. Evijärveltä löydetty on kampakeraamisen ajan reki. Ylistarosta löydetyn sembra-mäntyisen jalaksen muoto viittaa Uralille asti. Kuortaneelta on löydetty ohut, kolme metriä pitkä reenjalas ja Lappajärveltä löydetty on esihistoriallinen ajan reenjalas. On mahdollista että jotkut löydetyistä jalaksista ovat samanlaisia, kuin hylkeenpyytäjien veneissä, joita käytettiin vielä 1900-luvulla veneen kölin alla liikuttaessa jäällä. Jalaksella suojattiin veneen köli kulumiselta, kun sitä vedettiin jään pinnalla ja railojen yli. Jalas sidottiin nahkaveneeseen kiinni perästä ja keulasta ja pulikoilla jalas pysyi paikoillaan. Veneen köli asettui pulikoiden väliin.

www.matesla.fi/ajokalut/historia.htm


Jk. Pappa, paappa, papa, ukki, ukko, äijä, äijö, äiji, vaari, taata, taatta, vaija, farfar, faari, faffa, famo, fafa, morfar, mufa, muffa, faateri, tuffa

yle.fi/uutiset/3-6480948

Taltta-sanaa käytettiinkin lähinnä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen alueella. Muualla oli käytössä juuri tuo puras- pora.

Ns. akateemiset tahot selittävät riimujen suomalaiset sanat lainasanoina tai muuna kielivaikutuksena.
Miten voi kuvitella Siperiassa asuneiden, turkinsukuisia kieliä puhuvien, kirjoitustaidottomien metsästäjä- keräilijä mongolidien, joiden kehitystaso oli arjalaisheimoihin verrattuna miinuksen puolella, vaikuttaneen vesien/ kattien/ goottien suomenkielisiin riimuihin, joita on pitkin Eurooppaa?!

Yrittävätkö mongoliditaustaiset suomalaiset varastaa arjalaisheimojen kulttuuriperinnön? Miksi ja miten he kuvittelevat kirjoitustaidottomine esi-isineen "vaikuttaneensa" arjalaisheimojen riimuihin? Puolitoistametrinen siperialaiskukkakeppimongolidi kävi selittämässä gooteille sanoja?

Suomessa ei oikein ymmärretä, että metalli- ja maanviljelysväki ei halunnut sekoittua tai olla kanssakäymisissä metsästäjä-keräilijöiden kanssa. Euroopassakin kesti TUHANSIA vuosia, ennenkuin heimot sekoittuivat. Maanviljelys -naiset eivät missään olosuhteissa naineet mk- miestä ja vain harvoin, erittäin satunnaisesti mv- mies nai mk-naisen. Mk- kulttuurin katsottiin olevan sosiaalisesti, henkisesti ja älyllisesti alempiarvoisempi ja -tasoisempi.

Niin miten hvetissä suomalaiset kuvittelevat turkkilaismongolidien vaikuttaneen eurooppalaisten goottien/vesien suomenkieleen?! Gootit kun eivät pariutuneet edes sveojen, saati mongolidien kanssa.

Ns. tutkijat ja harrastajat osaavat eritellä Ruotsin alueen muinaiset heimot, mutta Suomen alueen heimoista puhutaan vaan "suomalaisina", jostain kumman syystä. Ei Suomessakaan silloin asunut "suomalaisia", vaan R1a- aryan- vesejä (vesi), katteja, jäämejä, vaneja ja jättejä, joiden naiset eivät todellakaan olisi naineet mk -mongolidia, joita siihen aikaan ei edes asunut Suomen alueella, eikä muutenkaan.

Miten jos yrittäisi tulkita riimuja saamenkielen avulla, kun yleisen teorian mukaan varhaiskantasuomi on ollut enemmän saamenkielen kaltaista kuin nykyisen suomenkielen kaltaista?