Tutkijat lukevat suomea Ruotsin riimukivistä

Jukkis kirjoitti: Joo, heitin tuon hunnijutun hänelle syötiksi, että tunteeko kaveri koko juttua entuudestaan, sillä ymmärtääkseni yliopistollinen puoli ei ole asiasta koskaan kuullutkaan.

Tarkoitatko, että jollain salaseuralla on hallussaan jokin hunninkielinen sanalista, jota yksikään tiedemies ei milloinkaan ole nähnyt? :laugh:

Jukkis kirjoitti: Tuntui osuvan ja uppoavan ihan uutena juttuna, mutta puolustuspuhe oli valmiina; jos sana kala on toisella kielellä kala, niin sitä ei ole kuitenkaan tieteellisesti vielä leimattu. Aivan kuin asioiden totuusarvo olisi riippuvainen mitä joku ylimyksen virkaa toimittava tylsimys suvaitsee hyväksyä tai olla hyväksymättä. Tätä siis tarkoitin että kielitiede on lähtökohtaisesti vajavainen tiede, koska siltä tuntuu koko ajan puuttuvan keskeisiä rakennuspalikoita.

Et tainnut ymmärtää mitä kirjoitin? Yritetäänpä rautalangan avulla:
- Jokaisessa maailman kielessä on rajallinen määrä äänteitä (vokaaleja ja konsonantteja).
- Tästä seuraa, että jokaisessa maailman kielessä on samannäköisiä sanoja kuin monessa muussa kielessä (tai jopa kaikissa muissa).
- Tästä seuraa, että jos ohitetaan sanojen merkitykset ja verrataan vain niiden äänneasuja, niin aina löydetään osumia, valittiinpa vertailuun mitkä maailman kielet tahansa.

Oletko kärryillä?

Niinpä ainoa keino saada selvyys siitä, ovatko kahden kielen samannäköiset sanat oikeasti vastineita (joko yhteisestä kantakielestä perittyjä tai naapurikontaktissa lainattuja), on ottaa mukaan sanojen merkitys. Kadonneiden muinaiskielten (kuten hunnin, etruskin ja sumerin) kohdalla voidaan siis vertailuun ottaa vain sanoja, joiden merkitys tiedetään esim. jonkin kaksikielisen kirjoituksen perusteella. Vasta jos tällaisille sanoille löytyy vastine jostain muusta kielestä, on syytä alkaa spekuloida kontakteilla tai kielisukulaisuudella.

Eli kysymyksiä:
Mikä on se salainen hunninkielinen sanalista, josta tiedemiehet eivät ole kuulleetkaan?
Kuka sen on löytänyt ja mistä ja milloin?
Millä perusteella se olisi hunnia?
Millä perusteella tiedetään sanalistan sanojen merkitys?

Jos vastaat näihin, voimme arvioida kyseistä sanalistaa tieteellisessä viitekehyksessä.

Jukkis kirjoitti: Sinänsä tämä ei ole ensimmäinen, eikä varmastikaan viimeinen kerta, kun joku on saanut yliopistolta jonkun präntin, ja kaikessa mahtipontisuudessaan katsoo velvollisuudekseen mennä loistamaan tiedon valoa meidän tyhmien pariin. Täsmälleen samalla asenteella kuin joku lähetyssaarnaaja afrikkalaismajaan jossa heti sisäänkumartuessa tehdään selväksi kanta-astujien primitiivisyys.
mutta olen Kanen kanssa samalla linjalla, että pieni ärhäkkyys on vain hyväksi, mutta aikas nopeasti nämä bulkkaajat alkaa tuntea tervettä alemmuutta hermeetikko-palstan know-hown edessä, saas nähdä miten tällä kertaa? Onnea tietenkin jos on saatu jokin maisterintutkinto kouraan, mutta yleensä täällä opitaan ekaksi se, että pätevyys ja koulutus on kaksi ihan eri asiaa. Joten pelkällä ylimielisyydellä täällä sählääminen takaa sen, että nämä käännyttäjät tapaa olla tähdenlentoja.

Kuten vastasin jo Amonin kobralle, en löydä mielipiteistäni ylemmyydentuntoa. Ilmeisesti te itse arvostatte niin paljon tieteellisyyttä, että koette alemmuudentuntoa siitä, jos luokittelen näkemyksenne epätieteellisiksi?

Ikävää jos sinulle ja joillekuille muille täällä on tullut tyhmä olo, mutta siitä en ole vastuussa minä. Ei ole viestintuojan syy, jos vastaanottaja huomaa tietämättömyytensä. Tietoa kielitieteen menetelmistä ja tuloksista on ollut koko ajan saatavilla, mutta te olette valinneet olla tutustumatta aiheeseen ja mieluummin dissanneet tiedettä silkan tietämättömyyden ja ennakkoluulojen pohjalta.

En suinkaan ole kaikkitietävä, vaan omaa alaani on kielitiede, ja olen tutustunut myös muihin muinaisuuttamme ja alkuperäämme tutkiviin tieteenaloihin. Näiltä osin katson oikeudekseni ja velvollisuudekseni (koska aiheesta kiinnostuneet ulkopuolisetkin löytävät googlettamalla täkäläisiä keskusteluja) oikaista selvästi virheellisiä ja tietämättömyyteen perustuvia näkemyksiä kielitieteestä ja sen tuloksista.

Siitä olen samaa mieltä, että pätevyys ja koulutus ovat kaksi eri asiaa.

Jukkis kirjoitti: Mulle se on ihan yksi ja hailee, mitä jokin tämänpäivän tieteellinen totuus sanoo, koska on enemmän kuin luultavaa että nämä nykyiset kielitieteelliset teoriat on taas päälaellaan kymmenen vuoden päästä, kuten ne on olleet ennenkin. sillä pseudo-tieteen varmin tunnusmerkki on, että jokainen sukupolvi voi esittää vain oman tulkintansa, joka taas vaihtuu seuraavan polven tullessa kehiin. Onkin kysyttävä kriittisesti, miksi tämän päivän kielitieteelliset teoriat olisivat sen kestävämpiä kuin aiemmatkaan? Väitänpä ettei tämä tutkijapolvi tee poikkeusta vaan on rakentanut talonsa höyhenistä kuten aiemmatkin tutkijapolvet.

Ei se ole pseudotieteen tunnusmerkki vaan tieteen. Tieteen määritelmään kuuluu, että se korjaa itseään ja päivittää näkemyksiään jatkuvasti, aina kumuloituvan tietämyksen uusien perustelujen mukaan. Pseudotieteeseen puolestaan kuuluu yleensä se, että pidetään uskonnollisella fanaattisuudella kiinni omista uskomuksista, täysin riippumatta siitä mitä vasta-argumentteja nousee esiin.

Tiede menee eteenpäin ja kehittyy, ja jokainen uusi näkemys on astetta paremmin perusteltu kuin aikaisempi (muutenhan se ei olisi aikaisempaa syrjäyttänytkään). Jos kuvittelet, että tieteenalan eri näkemykset ovat täysin toisistaan irrallisia ja jotenkin vertailukelvottomia, olet jälleen tietämätön todellisesta asiantilasta.

Larmis kirjoitti: Kiitos postaamistasi linkeistä, niiden takaa löytyi paljon mielenkiintoista luettavaa. Mutta siihen perussyyhyn, miksi aikaisemmin sanoin kielitieteessä olevan mielestäni jotain mätää ei löytynyt mitään vastalääkettä noista linkeistä. Mielestäni kileitiede on liian voimakkaasti erilaisten rotuoppien työkalu edelleenkin, ja sen tulokset vaikuttavat liian paljon nationalistisen politiikan tulokseksena syntyviltä.

Mitä tällä tarkoitan? No, eräskin ylempirotuinen herrakansa on perinteisesti käyttänyt tätä kovasti mainostamaasi Volgan mutka -teoriaa todistamaan, että suomalaiset ovat vain jonkinlaisia kuolaavia luola-apinoita, jotka tarvitsevat paremmanrotuisia isäntiä itseään hallitsemaan. En tiedä tiedostatko sitä itse vai et, mutta kun samaan hönkäähn todistelet, että mikään indoeurooppalainen kieli ei ole ikinä koskaan milloinkaan lainannut yhtäkään sanaa mistään suomensukuisesta kielestä, kun samaan aikaan kaikki suomensukuiset kielet ovat imeneet itseensä roppakaupalla indoeurooppalaisia lainasanoja, tämä kyllä hivinkin voimakkaasti vaikuttaa tuon saman rotuopin jatkeelta: Indoeurot ovat niin hienoa ja muita parempaa sakkia, etteivät he ole suostuneet tai haidän ei ole tarvinnut lainata yhtään ainutta sanaa miltään rupusakilta.

Tämä ei liity mitenkään rotuominaisuuksiin vaan kulttuurimaantieteeseen ja sosiolingvistiseen todellisuuteen.

Ensimmäinen merkitsee sitä, että korkeakulttuurit nyt vain ovat syntyneet eteläisillä leveysasteilla, mistä syystä pohjoiset reuna-alueet ovat monilta osin hieman syrjässä kehityksestä – kaikkia keksintöjä ei edes voi suoraan soveltaa tänne (esim. eteläiset viljalajikkeet eivät menesty). Uralilainen kieli on syntynyt ja levinnyt pohjoisempana kuin indoeurooppalainen kieli, joten tästä syystä moni eteläinen keksintö on välitetty meikäläisille indoeurooppalaisten toimesta. Etelämpänä on myös jo varhain siirrytty tuottavampaan maanviljelyyn, minkä seurauksena on ollut väestöylijäämää, joka on purkautunut pohjoisen suuntaan: indoeurooppalaisia on asettunut enemmän uralilaisten alueelle kuin päinvastoin.

Jälkimmäinen seikka liittyy juuri tuohon, että etelämpää on monin paikoin ja monena aikana saapunut indoeurooppalaisia uralilaisten alueelle. Silloin kun nämä ovat tunteneet jonkin eteläisen keksinnön, ovat uralilaiset omaksuneet sen, yhdessä siihen viittaavan sanan kanssa. Tällaiset kulttuurilainasanat ovatkin yleensä indoeuroopasta uraliin lainattuja. Toisaalta indoeurooppalaiset ovat aina ajan mittaan sulautuneet niihin uralilaisiin, joiden alueelle he ovat asettuneet. Tämä voi johtua siitä että tulokkaita oli niin vähän, tai siitä että karummat olosuhteet vaativat opettelemaan elämään maassa maan tavalla. Epäilemättä siis nämä indoeurooppalaiset ovat lainanneet suurin määrin alueen luontoon ja elinkeinoihin liittyvää sanastoa uralilaisilta, mutta koska he itse ovat myöhemmin uralilaistuneet, ei ole enää jäljellä kieltä jossa nuo lainasanat näkyisivät.

Mikäli jollekulle on tärkeää että uralilainen kieli on ollut ”voitokas”, hän voi toki lohduttautua sillä, että uralilaisen taigavyöhykkeen indoeurooppalaiset tulokkaat ovat aina lopulta uralilaistuneet, lukuun ottamatta venäläisiä (toistaiseksi ). Lisäksi uusien tulosten valossa näyttää siltä, että uralilainen kieli on levinnyt Itämeren rannoille vasta indoeurooppalaisen kielen jälkeen: mahdollisesti rikkaiden pronssikauppiaiden uralilainen kieli oli niin hohdokas, että indoeurooppalaiset ”maajussit” ovat omaksuneet sen eli vaihtaneet kieltään (sivut 50–51).
[url] www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf [/url]

Tieteessä pyritään kuitenkin objektiivisuuteen, eli olipa ”oman” kielen historia sitten pelkkää alistumista tai voitokasta leviämistä, sillä ei ole mitään vaikutusta: tulokset kerrotaan niin kuin ne tutkimuksen perusteella näyttävät olevan. Ei kielen ”heikkous” tai ”vahvuus” johdu sen puhujien rotuominaisuuksista vaan aivan muista tekijöistä: kulttuurimaantieteestä ja sosiolingvistisestä tilanteesta.

Larmis kirjoitti: Olet useampaan otteeseen sanonut, että et usko siihen, että suomalaiset olisivat olleet Euroopan alkuperäisasukkaita. Keitä sitten asui Eutoopassa ennen indoeutooppalaisten saapumista? Minkälaista kieltä he puhuivat? Voitko esittää siitä rekonstruktiota? Et, sillä heidänkään kielestään ei ole tarttunut yhtään lainasanaa indoeurooppalaisiin kieliin, onhan kyseessä puhdas yli-ihmisten rotu mikä ei ole tarvinnut senkään rupukansan sanoja omaan kieleensä.
Siis tottakai tuo nyt on kärjistystä, mutta oikeasti tuntuu vähän kummalliselta se, miten sitkeästi puolustetaan sitä näkemystä, että muista kielistä poiketen indoeurooppalaiset kielet kerta kaikkiaan eivät lainaile sanoja.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin esimerkiksi germaanissa on runsaasti ei-indoeurooppalaisia sanoja, jotka on lainattu aikaisemmista paleoeurooppalaisista kielistä. Vieraan sanaston perusteella on pystytty hahmottelemaan useammankin muinaiskielen äännerakennetta. Samoin kreikassa, heetissä ja indoarjassa on runsaasti ei-indoeurooppalaista substraattisanastoa, ja juuri tästä syystä näiden kielten puhuma-alueet on suljettu pois mahdollisten indoeurooppalaisten alkukotien joukosta. Myös kulttuurilainoja on indoeurooppalaisiin kieliin omaksuttu etelän suunnalta (esim. kaukasuslaisia ja seemiläisiä sanoja). Indoeurooppalaiset kielet ovat siis nekin lainanneet paljon sanoja, mutta sattuneesta syystä eivät juurikaan uralilaisista kielistä (ks. edellä) vaan etelästä. Substraattilainoja toki on uralilaisista kielistä: latviassa liivistä ja pohjoisvenäjässä itämerensuomesta ja saamesta.

Indoeurooppalaisiin ei muutenkaan perinteisesti (muualla kuin natsi-Saksassa ja siihen johtaneissa ideologioissa) liitetä mitään erityisen ylevää, vaan esimerkiksi vallitsevan eli parhaiten perustellun näkemyksen mukaan kantaindoeurooppalaiset olivat arojen barbaarisia paimentolaisia, jotka yhtäkkiä alkoivat ryysätä korkeammalla kehitystasolla olevien maanviljelykulttuurien alueille tuhoten ja tappaen. Kaikkialla indoeurooppalaistuminen liittyy aiemman korkeakulttuurin tuhoamiseen (Balkanin ns. Vanha Eurooppa jossa tunnettiin jo viemäröinti!, Kreikan kreetalais-mykeneläinen kulttuuri, Anatolia, Intian Indus-kulttuuri jne.)

Ensimmäisestä virkkeestä vielä:
Olen sanonut ettei uralilainen kieli ole täällä alkuperäinen, kuten ei indoeurooppalainenkaan kieli, ja tuskin baskikaan, jolla on yhtäläisyyksiä Pohjois-Afrikan kieliin. (Vielä 2 000 vuotta sitten Välimeren Euroopan puoleisilla alueilla puhuttiin useita ei-indoeurooppalaisia kieliä, joista on jäänyt jopa kirjoitettuja muistomerkkejä.) Sen sijaan suomalaiset väestönä ovat (kuten kaikki muutkin) monijuurisia: osa geeneistämme periytyy niiltä paleoeurooppalaisilta esivanhemmiltamme, jotka rämpivät tänne heti jäätikön sulamisvesien valuttua pois; osa geeneistämme taas periytyy niiltä esivanhemmiltamme, jotka ovat tulleet tänne myöhemmin eri aikoina eri suunnilta.

Mikään nykyinen väestö ei ole sen vanhempi kuin mikään toinenkaan, vaan monien eri muinaiskansojen perimää on monissa eri nykykansoissa. Tähän tyyliin (1 ja 2 nykykansoja, a ja b muinaiskansoja):

1 2
IXI
a b

Jukkis kirjoitti: Ongelma vaan, että pitkissä viesteissäsi ei tähän asti ole pahemmin tiedettä näkynyt, poislukien muutamaa linkkiä sinne tänne ja tonne. Niitä nyt osaa linkittää kai tyhmempikin? Ei millään pahalla, mutta vielä ei ole tullut esiin yhtään mitään, joka antaisi sinun edes ymmärtää mistä puhut, kunhan vaan kehuskelet tätä tiedettä (ja oletat lähtöarvoisesti, että me olemme sitten vastapainoksi anti-tiedettä?). Sano vaan jos sieltä takaa paljastuukin joku työtön holisti, joka on päättäny vähän esiintyä Mr. tieteenä

Huomaan että olet pahoittanut mielesi jostakin, mutta jospa silti yrittäisit pysyä asia-argumenteissa ja välttää henkilöön käymistä? Henkilöllisyyteni on helppo selvittää, sen kuin klikkaat allekirjoitustani.

Minun viestini ovat näköjään liiankin täynnä tiedettä, koska pointtini menevät sinulta ohi, kuten äskeisestä viestistäni näet. Siinä on rautalankaa, jonka tarkoitus ei ole saada sinua kuvittelemaan itseäsi tyhmäksi vaan saada sinut ymmärtämään mitä yritän sanoa.

Kyllähän jokainen, joka vieroksuu tieteen menetelmiä ja tuloksia silkan tietämättömyyden perusteella, on epätieteellinen. Tuskin sinäkään olet tästä oikeasti eri mieltä? Jotta voisit kritisoida jonkin tieteenalan menetelmiä tai tuloksia tieteellisesti, sinun on ensin tutustuttava niihin. Olen tarjonnut sinulle siihen avaimet selventämällä niitä kohtia, joissa näen näkemyksesi perustuvan tietämättömyyteen, ja antamalla linkkejä jotka selventävät asiaa sinulle entisestään.

Kysy toki jos et jotain tästä viestistä ymmärtänyt, niin selvennän mielelläni.

Jos olet henkisesti valmis ja sisäisesti puhdistettu, niin tottakai valotamme sinulle näitä esoteerisia salaisuuksiamme ja ohjaamme oikeille salaliittosivuille:
www.rmki.kfki.hu/~lukacs/DETREHUN.htm
Kannattaa varmaan suoraan pompata yhdeksänteen lukuun.

Toinen juttu että kun niin itsevarmasti olet sitä mieltä että germaanit eivät ole puhuneet suomensukuista kieltä, eli tämä itämerensuomi olisi mainitsemaasi fantasiaa, niin tiesitkö sitäkään, että muinaiset vandaalit olivat germaaniheimo, ja että kirkkoisä Augustinus kirjasi heidän sanastoaan ylös alkukielellä? Arvaatko mitä kieltä he sattuivat puhumaan? Viiden pisteen vinkki: tästä on väännetty hermeetikon palstalla jo vuosia. Otaksun että tämäkin lienee uusi asia, koska muuten et olisi tölmäyttänyt mitään tuon näköistäkään.

Ymmärrät varmaan pointtini, että ei tee hyvää vaikutusta jos tulet tänne hermeetikkojen pariin pöyhkeilemään ja sitten me joudumme kuitenkin opettamaan perusasioita kuin lapselle. Älä kuitenkaan ota itseesi, ei kukaan voi kaikesta kaikkea tietää (ellei ole Hermeetikon kestotilaaja, mutta se on toinen juttu), mutta tätä tarkoitin kielitieteestä vajavaisena tieteenä. Jos ei omaa kaikkia faktoja ja lähteitä, on lopputulos aina torso. Valitettavasti monet eivät tätä ymmärrä että liikkuvat vain senhetkisen tiedon alustalla.

Voi ei, ehkä luin liian kiireesti, mutta tuli sellanen olo että nyt vakionaamat täällä alkaa oleen vähän liian herkkiä. Antakaa rauhan palata, Jaskalla oli ihan hyvät pointit, kuten toi Kuningaz -läppä tuolla monia sivuja sitten. Hyviä perusteluja myös. Ylimielisyyden sijaan tässä tuntui nyt enemmän olevan hätäinen puolustuspuheenvuoro paisunut älämölöksi.

No jaa, minulle tämä aina poikii tutkimuskierroksen netin ihmeelliseen maailmaan asian tiimoilta, joten siinä mielessä pikkuiset kinat on aina rakentavia. joskaan wikipediasta en tietenkään tutkaile kuin vuosiluvut.

Ihan vaan huvikseni kerron miten kieroa porukkaa nuo wikipedian kelmit oikein on, kun se nyt aiheeseen sopii. Olen tuossa koettanut selvitellä vandaaleille läheisten langobardien puhumaa kieltä. Langobardit, joiden nimi on siis pitkäparta (long beard) oli roomalaislähteiden mukaan kotoisin Skanzan (skandinavian) saarelta. Tätähän on sitten pidetty etelä-Ruotsina ja se on näin kelvannutkin. Kunnes sitten joku tuntematon suomalainen joka päivittää wikipediaa, huomaa kauhukseen että nämä pitkäparrat olivat kotoisin paikasta nimeltä Winnili. Siitähän ei tarvitse kuin muuttaa yksi kirjain ja saadaan Finnili. Hän ymmärtää että huuharipiirit löytävät tämän pian, ja alkavat säveltää että langobardit olivat suomalaisia, joten kiire tulee äkkiä korjata Skanzan alkuperästä. ”Perimätietoa ei kuitenkaan nykyisin pidetä luotettavana” kirjoittaa tämä wikiin hätäpäissään.
fi.wikipedia.org/wiki/Langobardit

Kuka ei pidä sitä luotettavana? Onko tieto korvautunut uudella? Miksi ulkomaan wikit ei mainitse mitään, että joku on Tacituksen jutut rutannut tässä asiassa? Eikö koko roomalainen kronikka ole silloin kokonaisuutena kyseenalainen? On vain tämä mysteerinen lause suomalaisessa wikipediassa, jonka motiivit voi arvata. Ei mitään viitettä siihen, ketkä sitä pitää epäluotettavana ja millä perusteella. Kiinnostavaa vaan, miksi jotkut tyypit näkee hirveesti vaivaa jotta suomalaiset eivät saisi rakentaa yhteyttä omaan menneisyyteensä. Kiinnostavaa olisi tietää näistä oudoista motiiveista joskus enemmänkin, mikä saa ihmisen ajattelemaan näin kieroutuneesti.

Instituutio ei ole olennainen vaan menetelmä. Tieteellisessä menetelmässä otetaan huomioon kaikki mahdollinen todistusaineisto, ja näkemyksiä korjataan kun perusteita ilmenee. Yhtä tärkeää on myös tiedostaa, mikä tieteenala voi todistaa mitäkin: arkeologia, genetiikka tai poikkitieteellisyys ei voi todistaa kielitiedettä vastaan sen enempää kuin kansanmusiikintutkimus voi todistaa Venuksen kaasukehän koostumuksesta. Koska ne eivät tutki kieltä vaan aivan muita kohteita.

Tiede ja salatiede ovat erikseen olemassa juuri siksi, että ne tutkivat eri tavoilla, eivät edes yritä kilpailla keskenään. Meitä sala- ja rajatietoilijoitapa ei ensisijaisesti kiinnosta tieteellisten menetelmien käyttö niihin kohteisiin, joihin niitä voidaan käyttää. Sen sijaan meitä kiinnostavat kohteet itsessään ja käytämme tutkimiseen mitä hyvänsä menetelmiä. Esimerkiksi minua kiinnostaa suomalaisten ja eurooppalaisten menneisyys niin kielen ja muiden kulttuuritekijöiden kuin perintötekijöidenkin osalta. Tiedän, että kielitiede tutkii kieltä, arkeologia muinaisjäänteitä, biologia geenejä ja niin edelleen, mutta minua kiinnostaa kokonaiskuva. Huru-ukoksi helpohkosti leimattu Kalevi Wiik on työelämässään toiminut pitkän jakson Turun yliopiston fonetiikan eli äännetieteen emeritusprofessorina. Hänen fonetiikantuntemustaan pidetään yleisesti arvossa, hän on pätevä omalla alallaan. Mutta kun hän alkoi soveltaa foneetikonkykyjään samoihin tutkimuskohteisiin, joita kielitiede, arkeologia ja biologia tutkivat, hänen ennenkuulumaton menetelmänsä julistettiin huuhaaksi.

Tieteessä kunnioitetaan yksittäisten tieteiden autonomisuutta eli itsenäisyyttä, itsessäänriittävyyttä, mutta minä en kunnioita tieteitä, koska niiden menetelmät ovat institutionalisoitu, ne on asetettu jäykkiin muotteihin, mikä on johtanut eri tieteenalojen keskinäiseen kilpailuun, vaikka tiede edistyisi parhaiten yhteistyöllä. Fysiikka selittää todellisuutta siinä missä filosofia tai jokin uskontokin. Ne eivät sulje pois toisiaan. Ainostaan tiede instituutiona tekee todellisuuden rehellisestä tutkimisesta mahdotonta. Pidän Kalevi Wiikiä keskivertotiedemiestä älykkäämpänä ja asioita paremmin yhdistelevänä, koska olen lukenut hänen kirjoitustaan ja kuunnellut jonkun haastattelun. Keskivertotiedemiehet eivät tee minuun juuri minkäänlaista vaikutusta, mutta Kalevi Wiik tekee. Hänen mukaansa fonetiikka todistaa osaltaan, että germaanit, baltit ja slaavit ovat entisiä suomalais-ugrilaisia, koska

-germaanissa b, d ja g ovat usein vaihtuneet p:ksi, t:ksi ja k:ksi,
-baltissa paino on säilynyt ensimmäisellä tavulla ja
-slaavissa on säilynyt vokaaliharmonia - äänteet a, o ja u eivät esiinny samassa sanassa ä:n, ö:n ja y:n kanssa.

Kun fonetiikan tulokset yhdistää kielitieteen, arkeologian ja biologian tuloksiin, kokonaiskuva näyttäisi siltä, että germaanit, baltit ja slaavit olisivat entisiä suomalais-ugrilaisia. Jos konsensustiede ei tieteenalojen autonomian vuoksi kykene ikinä selvittämään, mistä suomalais-ugrilaiset ovat tulleet, mitä kieltä germaanit, baltit ja slaavit ovat ennen indoeurooppalaistumistaan puhuneet, ja miksi germaanit, baltit ja slaavit näyttävät samalta heimolta kuin suomalais-permiläiset, salatieteet luultavasti ottavat tehtäväkseen selvittää asiaa edelleen. Tietyt asiat eivät selviä tieteessä poliittistenkaan syiden takia. Sen kanssa on elettävä.

Kielet vaikuttavat toisiinsa ihan yleisesti, ilman kielenavihtoakin. Jo kantasuomi on muuttunut suuresti germaanisen naapurikielen vaikutuksesta, muttei silti ole mitään perusteita eikä syytä olettaa itämerensuomalaisten olevan kieltään vaihtaneita germaaneja.

Väitinkin germaanien olevan kieltään vaihtaneita itämerensuomalaisia.

Jotta substraattioletus olisi uskottava, olisi eteläisestä Skandinaviasta löydettävä 1) vanha uralilainen paikannimikerrostuma ja 2) vanha uralilainen lainasanakerrostuma. Kumpaakaan ei löydy. Sen sijaan nämä kriteerit täyttyvät Lapissa (saamen paleoeurooppalainen substraatti) ja Pohjois-Venäjällä (pohjoisvenäläismurteiden uralilainen substraatti).

Sanat vaihtuvat, matkaavat pitkiäkin matkoja. Mitä jos sellaista asiaa kuin uralilainen paikannimikerrostuma ei ole olemassakaan? Uralilaisia kieliä kutsutaan uralilaisiksi lähinnä siksi, että niiden puhuma-alueen nykyinen maantieteellinen keskittymä sijaitsee Uralilla. Mitä jos germaanisissa kielissä on enemmän jäljellä alkuperäistä ns. uralilaista sanastoa kuin nykyisissä uralilaisissa kielissä, jotka ovat saaneet vaikutteita ainakin altailaisista, seemiläisistä, balttilaisista ja slaavilaisista kielistä? Tätä ei taideta voida todistaa suuntaan tai toiseen nykyisten tieteellisten menetelmien avulla, koska menetelmät ovat liian jäykkiä. Luuletteko, että sana "minä" olisi tullut suomeen vieraana lainana, mistä?

-Englannista löytyy vastineita muodoissa: my [mai], mine [main]. Vanhaa englantia muuten lausuttiin foneettisemmin kuin nykyistä. Yksi kirjain saattoi vastata yhtä äännettä.
-Saksasta: mein [main], meine, meinen, meinem, meiner
-Ruotsista: min, mitt, mina, mig [mei]
-Ja jopa venäjästä: minja: (jossa j merkitsee liudentunutta n:ää, lausutaan kieli kiinni alaetuhampaissa ja : merkitsee puolipitkää vokaalia). Venäjässä ei ole ä-äännettä. Arvatkaa, miten venäläinen ääntäisi suomen sanan "minä"!

Sekä germaanisissa kielissä että venäjässä on suomen "minää" muistuttavan minä-sanan lisäksi keskenään samankaltainen minä-sana. Tietääkö joku, onko tämä indoeurooppalais- vai paleoeurooppalaisperäinen vai jotain muuta? Osaako joku kertoa, tuleeko "minä" suomesta vai jostain muusta kielestä?

-englannissa: i [ai]
-hollannissa: ik
-saksassa: ich
-tanskassa: jeg
-ruotsissa: jag
-suomenruotsissa: jag [ja]
-venäjässä: ja

Edelleenkään ei siis ole yhtään perustetta, miksi pitäisi olettaa eteläisessä Skandinaviassa koskaan puhutun uralilaista kieltä (ennen kuin saame levisi lähistölle alle 2 000 vuotta sitten).

Perusteiden laadusta voidaan olla montaa mieltä, mutta arkeologiset perusteet voisi yhdistää suomalaisen tai jonkin muun paleoeurooppalaisen kulttuurin leviämiseen Keski-Euroopasta pohjoiseen jääkauden jälkeen. Ruotsin saamelaiset sanovat kuulemma tulleensa lännestä. Tähän minulla ei valitettavasti ole tieteellistä tai edes epätieteellistä perustetta, vain kuulopuhe. Meänkielinen henkilö tiesi kertoa, että meänkieliset olivat alkuperäisiä suomalaisia ja että nykyiset suomalaiset olisivat tulleet idästä Suomen alueelle. Venäläinen Nestorin kronikka kertoo, että venäläiset olisivat suojelleet suomalaisten kansanvaellusta idästä länteen. Ehkä suomalaiset kuitenkin olivat alkujaan levinneet lännestä itään. Uskooko joku muukin, että "Permjaki" (Permin alueen komien poliittinen heimonimi) olisi vain hieman väännetty versio suomalaisesta sanasta "Perämäki"? Uskooko joku muukin, että Permi, entiseltä nimeltään "Perma" tulisi niinkin yksinkertaisesta sanasta kuin "Perämaa"? Paleoeurooppalaiset ovat aikoinaan hajonneet useiksi heimoiksi saaden vaikutteita eri kulttuureista. Kielitiede ei voi todistaa sanaston levinneisyyden, paikannimikerrostuman tai lainasanakerrostuman perusteella, missä mitäkin kieltä on puhuttu. Kieli on tapa ajatella, kuin käyttöjärjestelmä ja sanat ovat vain ohjelmanpätkiä, jotka eivät ole kielestä riippuvaisia ja joista kieli ei ole riippuvainen.

Presidentti ja kirjailija, edesmennyt Lennart Meri kirjoitti kirjassaan "Hopeanvalkea", että me suomalais-ugrilaiset

-tulimme Uralilta Itämerelle 2500 km matkan, joko pelkkä kieli tai myös ihmiset,
-6000 vuotta sitten puhuimme yhteistä kantakieltä noin 1000 vuoden ajan,
-kielemme, muistimme ja sitä kautta tajuntamme olisi idästä, kasvonpiirteet lännestä
-sekoituimme vasarakirveskulttuurin euripidien kanssa ja ulkonäkömme muuttui täysin ehkä noin kymmenen sukupolven aikana
-säilytimme enintään neljänneksen biologisesta perimästämme, mutta kielemme säilyi - meitä oli vähemmän kuin vasarakirveskulttuurin euripideja, jotka tulivat etelästä ja
-Idästä länteen tultiin useissa aalloissa

Tämä on mielestäni soopaa. Kun indo-eurooppalaiset romanin näköiset kansat viimeksi keskiajalla tulivat idästä länteen Etelä-Eurooppaan, heidän geenistönsä korvasi laajalti eteläeurooppalaista alkuperäistä geenistöä - väestöstä tuli piirteiltään tummempaa. Samoihin aikoihin huhupuheiden mukaan Euroopassa mellasti jokin sellainen kuin Musta surma. Onko todistettavasti selvää, ettei Musta surma ollut indo-eurooppalaisten barbaaristen valloittajapaimentolaisten kansainvaellus vaan jokin tauti kuten paiserutto? Tähänhän sopisi salaliittoteoria siitä, että tuhat vuotta historiankirjoituksessa on tyhjää, esim. 1400 onkin ollut latinalaisittain i 400, kuten vielä nykyäänkin esimerkiksi ruotsiksi sanotaan. Sekä 400- että 1400-luvuilla on tapahtunut kansainvaelluksia ja Eurooppa on ollut sekavassa tilassa. Joka tapauksessa indo-eurooppalainen kulttuuri on korvannut aikaisempia kulttuureja ja väestönvaihtumista on tapahtunut, etelässä enemmän, pohjoisessa vähemmän. Joka tapauksessa geneettisesti puhtaat indoeurooppalaiset näyttävät romaneilta ja pohjoiseurooppalaiset suomalaisilta.

Lennart Meren oletus siitä, että suomalaiset olisivat saaneet vieraalta valloittajalta vaaleat piirteensä, on törttö. En tiedä enkä usko, että koskaan maailman historiassa valloittajakansa olisi antanut valloitetulle kansalle geeninsä, muttei kulttuuriaan. Kaikki Venäjänkin suomalais-permiläiset heimot näyttävät yhtä puhtailta alkueurooppalaisilta vaaleilta ihmisiltä, kuin venäläiset, liettualaiset tai englantilaiset.

Tässä kartat sinisilmäisyyden ja vaaleatukkaisuuden levinneisyydestä:
mapscroll.blogspot.com/2009/02/blue-eyes-map-of-europe.html
eo.wikipedia.org/wiki/Dosiero:Light_hair_coloration_map.png
bigthink.com/ideas/21266

Tässä kuvassa suomalais-permiläistä komi-heimoa:
en.wikipedia.org/wiki/File:Komi_peoples.jpg

Tässä taas komien naapurina asuvaa samojedeihin kuuluvaa nenetsi-heimoa:
en.wikipedia.org/wiki/File:Nenets.jpg

a. Ei kukaan oleta, että kieli periytyisi vain samangeenisten ihmisten kesken. Marcantonio mätkii itse rakentamaansa olkinukkea.

Jotain kautta erigeeniset ihmiset löytävät tiensä samalle alueelle, jolla kielenperiytymistä tapahtuu erigeenisten välillä. Jompi kumpi geneettinen ryhmä on kuitenkin alunperin puhunut sitä kieltä (rakenteeltaan, ei välttämättä sanastoltaan), jonka toinen omaksuu. Kyseessä ei ollut Marcantonion olkinukke, vaan hänen näkemyksensä perinteisestä Uralilaisesta teoriasta.

b. Volgan-Uralin alueelta on levinnyt kasamäärin arkeologisesti havaittavia vaikutusaaltoja länteen. Ja vaikkei olisi, niin maailmassa on kyllä esimerkkejä siitä miten kielet ovat levinneet ilman selvästi havaittavaa arkeologista vastinetta (esim. gaeli Skotlantiin).

Kelttiläinen kieli ei ole levinnyt Irlannista Skotlantiin, vaan toisin päin. Muinoin kelttiläiset heimot asuttivat suurta osaa Keski-Euroopasta ja alkujaan keltit, keitä he silloin olivatkaan, tulivat Eurooppaan Aasiasta, kuten muutkin indoeurooppalaiset heimot. Uusia heimoja syntyi, kun paleoeurooppalaiset heimot vaihtoivat kielensä indoeurooppaan. Kerroin kerran irlantilaiselle kansallistuntoiselle kaverille Kalevi Wiikin teoriasta, jonka mukaan nykyiset keltit olisivat indoeurooppaan vaihtaneita baskeja. En ehtinyt lausettaa loppuun, kun hän totesi, että useidenkin tutkimusten mukaan keltit olisivat entisiä baskeja. Toisella kerralla kerroin toiselle irlantilaiselle kaverille samat jutut Kalevi Wiikiä myöten. Hän, kuten se aiempikin irlantilainen, osasi iiriä, ja kertoi, että iirissä sanotaan: "Helsinki sa", kun tarkoitetaan, että ollaan Helsingissä. Hän oli siis tietoinen siitä, että suomen -ssa/-ssä -pääte muistuttaa ihmeellisesti iirin vastaavaa postpositiota. Onko tämä jokin vanha paleoeurooppalaisuudesta ja suomen ja baskin yhteydestä mahdollisesti osatodistava seikka, vai tuleeko suomenkin paikkaa ilmaiseva sijapääte jostain sivistyneemmästä kielestä? Baskissa on muuten sama agglutinatiivinen eli taivuttava rakenne kuin suomalais-ugrilaisissa kielissä. Jopa jotkin baskin sijapäätteet muistuttavat unkarin vastaavia. Sen sijaan samojedikielet ovat hyvin pelkistettyjä ja erkaantuneita suomalais-ugrilaisista kielistä.

c. Jatkuva asutus ei voi sulkea pois uusia vaikutusaaltoja eikä edes kansainvaelluksia: jonkin piirteen osalta voi vallita jatkuvuus, jonkin toisen osalta vieras tulokasvaikutus. Ei kulttuureja voi käsitellä vain joko-tai-ilmiöinä.
www.tieteessatapahtuu.fi/0106/hakkinen.pdf
www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus1.pdf

Paleoeurooppalaiset heimot ovat ennen kosketusta indoeurooppalaisiin mitä todennäköisimmin kyenneet kommunikoimaan naapuriheimon kanssa, mutteivät välttämättä naapuriheimon naapuriheimon naapuriheimon kanssa, kuten esimerkiksi saamelaiskielten kohdalla on nykyäänkin. Väitän ilman minkäänlaista todistuspohjaa, että paleoeurooppalaiset kielet ovat olleet agglutinoivia ja että suomi on niiden suora perillinen, kunnes toisin todistetaan.

d. Täysin absurdi väite: arkeologisia jäänteitä on niin paljon kuin jaksaa tutkia. Antropologisia jäänteitä on vain silloin, mikäli on säilynyt ja löydetty tuhansia vuosia vanhoja ruumiita. Niiden puute ei muutenkaan voisi millään tavoin todistaa uralilaista kantakieltä vastaan.

Arkeologiset löydöt eivät puhu, niillä ei ole kieltä, ellei niissä ole säilynyt kirjoitusta. Uralilainen sanasto ja uralilaiset arkeologiset löydöt voivat täsmätä, mutta tieteiden autonomiaakin kunnioittaen sanaston ja arkeologian perusteella ei voida todistaa kielen ja sen alkuperäisen puhujakansan alkukodin sijaintia. Minä uskon, että suomalaiset tulevat jostakin Euroopan alueen jääkauden aikaisesta evakkopaikasta, uskokoon kukin mihin haluaa, vaikka Volgan mutkaan ja vain parin tuhannen vuoden historiaan.