Suomen rautakausi.

Lisää
11 vuotta 8 kuukautta sitten #8171 : Kuu-ukko
Tervehdys kaikille! Näin juuri rekisteröityneenä käyttäjänä laitan tämmöisen kysymys-/kommentointiryöpyn noin niinkuin esittelyviestin sijaan:

-Uusimmat kielitieteelliset ajoitukset ajoittavat uralilaisten kielten saapumisen itämeren tuntumaan 1500 eKr., ja myöhäiskantasuomen rantautumisen Suomenniemelle n 500 jKr. (samoihin aikoihin kantasaame levittäytyi Etelä-Suomen alueelta suunnilleen nykyisille alueilleen).
-Merovingiaika sijoittuu aikavälille n.500-800 jKr.

Teoriani: Kantasuomalaiset ja kantasaamelaiset heimopäälliköt näkivät mahdollisuutensa tulleen kansainvaellusaikana, jolloin Eurooppa oli kaaoksessa johtuen Rooman tuhoutumisesta. Molemmat heimot levittäytyivät pohjoiseen kontrolloidakseen turkiskauppaa. Näiden heimopäälliköiden täytyi olla mahtavia, sillä vielä 800-luvulla viikingit joutuivat etsimään valloitettavia maita heikommista keskieurooppalaisista ruhtinaskunnista Suomenniemen sijaan.

Ensinnäkin, onko teoriassa paljonkin kehitettävää/korjattavaa? Lähinnä mietityttä, että onko mitenkään pääteltävissä tämän merovinkiaikaisen valtakunnan keskustaa? Rapo-ketjussa puhutaan muinaisen Hämeen kuningaskunnasta, joten jos oletetaan keskuksen olleen Sääksmäen/Nokian välisellä alueella, mitä väkeä Etelä-Pohjanmaan alueella oli? Löydöt tyrehtyvät viikinkiaikana, joten mitä kävi? Oliko täällä saamen jo(i)tain muoto(j)a vai esiuralilaisen kielikunnan viimeisiä edustajia vai kolmas(, neljäs, viides yms.) vaihtoehto?

Terveisin,

Kuu-ukko
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Sumu

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 8 kuukautta sitten #8174 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: Suomen rautakausi.
No mun hataran teoriani mukaan, suomessa on ollut kaksikin merkittävää kuningaskuntaa. Toinen syntyi kansainvaellusten aikaan 400-500 luvuilla, ilmeisesti pohjanmaalle siihen Vaasan ympäristöön. Muu Eurooppa oli silloin sekasorrossa, paitsi Rooman romahtamisen, myös hunnien vuoksi, ja tämä saattoi olla harvoja järjestäytyneitä yhteisöjä. Se oli nimeltään muinais-Kainuu, hyvin maineikas ja omasi paljon ulkopoliittista valtaa. Ilmeisesti siksi että se ponkaistiin pystyyn merovingien kultarahoilla, ja kontakteilla. Tanskalaiset ilmeisesti hävittivät sen 700-luvulla.

Sen raunoille syntyi sitten toinen kuningaskunta Tavastia. Nykyiseen Hämeeseen kuitenkin, ja se ammensi siitä know-howsta jota muinais-Kainuu jätti jälkeensä. Tämä oli oma eristynyt yhteisönsä jolla ilmeisesti ei ollut ollenkaan ulkopoliittista valtaa, vaan se eleli omissa oloissaan. Jossain muodossa se sinnitteli aina keskiajalle saakka, ja sen näivetti vasta Kustaa Vaasa 1500-luvulla.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 8 kuukautta sitten - 11 vuotta 8 kuukautta sitten #8175 : Kuu-ukko
Vastaus käyttäjältä Kuu-ukko aiheessa Vs: Suomen rautakausi.
Tuli muuten ahaa-elämys bussissa vähän aikaa sitten.

JanneK kirjoitti Birger Jarl-ketjussa Pyhän Yrjön lohikäärmeestä liittyen Pyhän Henrikin sarkofagiin. Mieleeni juolahti ajatus myös Kolmen pallon lipusta:

Lipussa on Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän tunnus. Pyhä Nikolaos on kreikkalaiskatolisen kirkon tärkein pyhimys, heti Neitsyt Maarian jälkeen. Pyhän Nikolaoksen tunnus, kolme kultapalloa, liittyy hänen legendaansa. Legendan mukaan Nikolaos auttoi kolmen neidon köyhää isää, jolla ei ollut varaa maksaa tyttäriensä myötäjäisiä. Nikolaos auttoi heitä tiputtamalla heidän ikkunastaan kolme kultasäkkiä yöllä, pysyen näin nimettömänä. Ohessa Bicci di Lorenzon maalaama kuva Pyhän Nikolauksen legendasta.

Yhteys Hämeeseen tulee siinä, että perimätiedon mukaan Matti Kurki rukoili Pyhää Nikolausta ennen kuuluisaa kaksintaisteluaan Pohdon (Potkon) kanssa: www.narva.sci.fi/historia/mattikurki/index.html Näinollen on Kolmen kultapallon lippu yhdistettävissä ainakin Kurjen sukuun.

Tässä vaiheessa kiinnostaisi tietää, mitä Kurki-Svärd-suvun vaakunan kolme tähteä tarkoittavat. Siinä nimittäin saattaa olla yhteys, sillä Pyhän Henrikin sarkofagissa Kolmen kultapallon lipun mukana on Yhden pallon lippu. Jos Kurki-Svärdien kolme tähteä liittyvät Kolmeen palloon, liittyykö Särkilahtien yksi tähti Yhteen palloon?

Terveisin,

Kuu-ukko
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 11 vuotta 8 kuukautta sitten Kuu-ukko.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: frank, Pellonpekkoaikamiespoika

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 8 kuukautta sitten #8181 : Aragorn
Vastaus käyttäjältä Aragorn aiheessa Vs: Suomen rautakausi.

Yhteys Hämeeseen tulee siinä, että perimätiedon mukaan Matti Kurki rukoili Pyhää Nikolausta ennen kuuluisaa kaksintaisteluaan Pohdon (Potkon) kanssa: www.narva.sci.fi/historia/mattikurki/index.html Näinollen on Kolmen kultapallon lippu yhdistettävissä ainakin Kurjen sukuun.


Hyvin tehty. Hienoa että tuo kolmen pallon salaisuus selvisi.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 8 kuukautta sitten #8182 : frank
Vastaus käyttäjältä frank aiheessa Vs: Suomen rautakausi.

Kuu-ukko kirjoitti: ja myöhäiskantasuomen rantautumisen Suomenniemelle n 500 jKr.

Onko pohjolan kielitilanne muuttunut todistetusti kertaakaan kivikauden jälkeen jos sovellamme Occamin partaveistä tähän kysymykseen? Jätetään huomioimatta 1200- ja 1800-lukujen geopoliittiset muutokset.

Kuu-ukko kirjoitti: Eurooppa oli kaaoksessa johtuen Rooman tuhoutumisesta.

Jotkut näkevät asian siten, että Länsi-Rooman loppu 400-luvulla rauhoitti Euroopan. Merkittäviä taistelurintamia olivat tuon jälkeen taistelut Euroopan kaukaisilla rajoilla sekä Brittein saarten sisäiset sodat. Vasta kolme sataa vuotta myöhemmin 700-luvun lopulla Kaarle Suuri aloitti saksilaissodat minkä seurauksena skandinaavit puolestaan aloittivat viikinkiajan. Nämä olivat mittakaavaltaan pieniä tapahtumia verrattuna niihin sotiin mitä oli käyty vielä 400-luvulla .

Kuu-ukko kirjoitti: Näiden heimopäälliköiden täytyi olla mahtavia, sillä vielä 800-luvulla viikingit joutuivat etsimään valloitettavia maita heikommista keskieurooppalaisista ruhtinaskunnista Suomenniemen sijaan.

Rautakauden Suomi ei ollut karolinkien valtakuntaa geopoliittisesti voimakkaampi. Sen vuoksi viikingit eivät hyökänneet tänne kuin joitakin kertoja.

Kuu-ukko kirjoitti: onko mitenkään pääteltävissä tämän merovinkiaikaisen valtakunnan keskustaa?

Vihjeitä on olemassa. Suomen eri paikkakunnilta tunnetaan jonkinlainen päällikköhahmo tai paikalliskuningas: Faravid Kainuussa, Matti Kurjen isoisä Satakunnassa, Cuningas de Rapalum Lounais-Suomessa, Buggo jossain päin Suomea,
Kalevanpojat ympäri Suomea ja niin edelleen. Johtopäätös: meillä on ollut esikristillisellä ajalla samanlainen maakuntajako kuin Virossa . Ehdotankin, että merovinkiajan keskuspaikka on ollut sama paikka kuin mistä käsin vanha hyvä suurkuningas Fornjótr hallitsi meitä 100-luvulla.

Kuu-ukko kirjoitti: mitä väkeä Etelä-Pohjanmaan alueella oli? Löydöt tyrehtyvät viikinkiaikana, joten mitä kävi? Oliko täällä saamen jo(i)tain muoto(j)a vai esiuralilaisen kielikunnan viimeisiä edustajia vai kolmas(, neljäs, viides yms.) vaihtoehto?

Onko meillä mitään syytä olettaa, että Pohjanmaan väki olisi vaihtunut kertaakaan esikristillisellä ajalla? (Kristilliseltä ajalta on olemassa tarkka tieto siitä, että vuosisatana x Pohjanmaalle on muuttanut Ruotsista y-määrä perheitä z-paikkakunnille, mutta en nyt valitettevasti löytänyt lähdettä.)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 8 kuukautta sitten #8185 : Kuu-ukko
Vastaus käyttäjältä Kuu-ukko aiheessa Vs: Suomen rautakausi.

frank kirjoitti: Onko pohjolan kielitilanne muuttunut todistetusti kertaakaan kivikauden jälkeen jos sovellamme Occamin partaveistä tähän kysymykseen? Jätetään huomioimatta 1200- ja 1800-lukujen geopoliittiset muutokset.


No jos vertailevaan kielitieteeseen on uskomista, niin jo se, että germaanisia kieliä puhutaan missä puhutaankin, ja kantaindoeurooppaa teoretisoidaan puhutun Mustanmeren rannalla, on yksi todistettu muutos. Tarkempia vastauksia voivat antaa mm. Petri Kallion, Jaakko Häkkisen, Ante Aikion, Janne Saarikiven ym. tulokset. Occamin partaveitsi näyttäisi olevan juuri se periaate, jonka mukaan kyseinen uusien kielitieteilijöiden sukupolvi olisi päätynyt pitämään uralilaisten kielten saapumista Länsimeren ( ;) ) alueelle varhaisempana, kuin mitä aiemmin on oltu mieltä.

frank kirjoitti: Jotkut näkevät asian siten, että Länsi-Rooman loppu 400-luvulla rauhoitti Euroopan. Merkittäviä taistelurintamia olivat tuon jälkeen taistelut Euroopan kaukaisilla rajoilla sekä Brittein saarten sisäiset sodat. Vasta kolme sataa vuotta myöhemmin 700-luvun lopulla Kaarle Suuri aloitti saksilaissodat minkä seurauksena skandinaavit puolestaan aloittivat viikinkiajan. Nämä olivat mittakaavaltaan pieniä tapahtumia verrattuna niihin sotiin mitä oli käyty vielä 400-luvulla .


Jaahas, täytyy pureskella tätä. Olisiko jotain hyvää materiaalia luettavana?

frank kirjoitti: Rautakauden Suomi ei ollut karolinkien valtakuntaa geopoliittisesti voimakkaampi. Sen vuoksi viikingit eivät hyökänneet tänne kuin joitakin kertoja.


Ei ei, ilmaisin itseni huonosti. Tarkoitin mahtavalla sitä, että hämäläiset ym. olivat sen verran keskitetyn vallan alla, ettei viikingeillä ollut jalansijaa valloittaa täältä päin maata, toisin kuin Brittein saarilta, joissa oli pienkuningaskuntia taistelemassa keskenään. (Liekö kansallinen konsensus-hakuisuutemme perua jo rautakaudelta :D ?)

frank kirjoitti: Vihjeitä on olemassa. Suomen eri paikkakunnilta tunnetaan jonkinlainen päällikköhahmo tai paikalliskuningas: Faravid Kainuussa, Matti Kurjen isoisä Satakunnassa, Cuningas de Rapalum Lounais-Suomessa, Buggo jossain päin Suomea,
Kalevanpojat ympäri Suomea ja niin edelleen. Johtopäätös: meillä on ollut esikristillisellä ajalla samanlainen maakuntajako kuin Virossa . Ehdotankin, että merovinkiajan keskuspaikka on ollut sama paikka kuin mistä käsin vanha hyvä suurkuningas Fornjótr hallitsi meitä 100-luvulla.


Ja Fornjótr on ilmeisesti tunnettu myös nimillä Kaleva Kaukomieli?

frank kirjoitti: Onko meillä mitään syytä olettaa, että Pohjanmaan väki olisi vaihtunut kertaakaan esikristillisellä ajalla? (Kristilliseltä ajalta on olemassa tarkka tieto siitä, että vuosisatana x Pohjanmaalle on muuttanut Ruotsista y-määrä perheitä z-paikkakunnille, mutta en nyt valitettevasti löytänyt lähdettä.)


Ilmaisin taas itseni vähän ristiriitaisesti. Väki ei varmaankaan, en ole perehtynyt tarkemmin genetiikkaan (työn alla). Kielitieteellisistä teorioista yms. osaavat yllä mainitut kirjoittaa ammattitaitoisemmin kuin minä, joten ohjaan lukemaan heidän teoksiaan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.228 sekuntia