finno-ugrien kulta-aarre

Joo, näen tässä volganmutkassa sen pahan ongelman, ettei ole juurikaan mitään konkreettista josta asian voisi tarkistaa. Sen takia pidänkin erityisesti arkeologiaa tärkeänä kielitieteen kannalta, koska se sentään tarjoaa jotain kouriintuntuvaa faktaa. Meillähän ei kielitieteen pohjalta ole muuta faktaa kuin että suomessa puhutaan suomea, ja loppu pitääkin selvittää teorialla. Vaan millaisella teorialla?
Volganmutkahan ei ole muuta kuin valistunut arvaus. Teoria. Päätelmä. Jonkinlainen herraseurassa palloteltu ideanpoikanen. Valitettavasti vieläpä aivan tyhjän päälle rakennettu, täysin ilmassa oleva rakennelma. Se että puhdasta arvausta on sitten kehitelty eteenpäin, luotu monenmoisia päättelyketjuja, joita vuorostaan on taas yhdistelty ja haaroitettu, ei poista sitä kiusallista faktaa, että mitään ankkuria ei ole missään jonka varaan se voisi rakentua. Se on kuin rakentaisi taloa ilmaan. Sitten kun jostain kohtaa pettää, kaikki tulee alas. Ei se pohjimmiltaan ole sen kummempaa fantasiaa josta minuakin tunnutaan syytettävän. Volganmutka on jonkinsortin filosofiaa. Eikä ole mitään väliä millaisen hämähäkinverkon sen ympärille kielitieteilijä rakentaa, ja kuinka mutkikkain päätelmien ympärille. Tyhjä ei nojaa kuin tyhjään.

Sen vuoksi en ole edes halunnut tutustua näihin kirjoituksiin, joita on käsketty lukea. Niissä rakennetaan päättelyketjuja päättelyketjuista ja kun faktat puuttuvat alkujaankin, ei lopputuloksena voi olla kuin kehän pyöriminen kun sitä kerii taaksepäin. Lopussa huomaa päättyneensä takaisin alkuun, ja siinä välissä olevat päätelmät on sitä minkä niiden arvaa olevankin – tieteelliseltä kuulostavaa retoriikkaa. Sillä retoriikasta tässä onkin kysymys, taidosta perustella asia jonka jokainen perehtynyt tietää olevan täyttä puppua.
Epäilykset kyllä heräsi jo siinä vaiheessa kun kielitieteellinen teoria koettaa pikemmin vähätellä arkeologiaa kuin luoda siitä perustavan faktapohjan. Jos ja kun arkeologinen evidenssi on ristiriidassa kielitieteellisen teorian kanssa, on siinä vastakkain fakta ja päätelmä, joten taiteen sääntöjen mukaan päätelmä on silloin väärässä – sehän ei voi muutenkaan todistaa oikeassaoloaan kuin toisella päätelmällä. Ole edelleen sitä mieltä että kielitiede on pseudotiedettä joka muuttuu oikeaksi tieteeksi vasta sitten, kun se yhdistyy jonkun kovan tieteen aputieteeksi.

Tässä mielessä jatkuvuusteoria on sentään synteesi näistä kahdesta ja huomattavasti perustellumpi, ja sen takia vissiin edelleen valtavirtaa vaikka tämä äänekäs yhden miehen vähemmistömme koettaakin muuta tuputtaa totena. Tietenkin siinäkin on aukkoja joista ajaa vaikka kuormurilla läpi, sillä sekin on pohjimmiltaan teoria, mutta se sentään yrittää rakentaa itseään tosiseikkojen pohjalle. Nuppuvaiheessaan tietenkin altis kritiikille. kovakaan kritiikki ei silti poista sitä asiaa, että se on silti perustellumpi kuin sellainen teoria joka vuorostaan ei nojaa ensimmäisellekään tarkistettavissa olevalle asialle. Itse asiassa pidän kritiikkiä sellaista kohtaan joka sentään yrittää rakentua jollekin, älyllisesti epärehellisenä.

Amonin kobra kirjoitti:

Jaska kirjoitti: Ainoastaan Amonin kobra on toistaiseksi tunnustanut, ettei hän ole kiinnostunut tieteellisestä tiedosta vaan mielikuvituksellisista jutuista (pisteet hänelle rehellisyydestä ja itsetuntemuksesta)

Jos et osaa vääristelemättä mua mainita jutuissasi, niin jätä väliin. Se on totta, että luen Aku Ankkaa mieluummin kun saivarteluasi, mutta onpahan tuota Akuakin jo tutkittu yliopistotasolla asti...

En suinkaan ole vääristellyt sanojasi, vaan sinä itse kirjoitit:
”Jos haluaisin asioihin yleisesti hyväksytyn tieteellisen näkemyksen, niin enköhän olisi kirjautunut jäseneksi jonnekin muulle sivustolle.”

Jukkis kirjoitti: Joo, näen tässä volganmutkassa sen pahan ongelman, ettei ole juurikaan mitään konkreettista josta asian voisi tarkistaa. Sen takia pidänkin erityisesti arkeologiaa tärkeänä kielitieteen kannalta, koska se sentään tarjoaa jotain kouriintuntuvaa faktaa. Meillähän ei kielitieteen pohjalta ole muuta faktaa kuin että suomessa puhutaan suomea, ja loppu pitääkin selvittää teorialla. Vaan millaisella teorialla?
Volganmutkahan ei ole muuta kuin valistunut arvaus. Teoria. Päätelmä. Jonkinlainen herraseurassa palloteltu ideanpoikanen. Valitettavasti vieläpä aivan tyhjän päälle rakennettu, täysin ilmassa oleva rakennelma. Se että puhdasta arvausta on sitten kehitelty eteenpäin, luotu monenmoisia päättelyketjuja, joita vuorostaan on taas yhdistelty ja haaroitettu, ei poista sitä kiusallista faktaa, että mitään ankkuria ei ole missään jonka varaan se voisi rakentua.

Edelleen jaksan ihmetellä, miten kehtaat julkisesti omalla nimelläsi esittää tietämättömyytesi tietona. Sinä et tiedä yhtään mitään Volgan mutka -näkemyksen perusteista, vaikka annoin sinulle linkin suomenkieliseen tieteelliseen artikkeliin jossa se perustellaan. Mikset lukenut sitä? Jokainen joka on vähänkin tutustunut asiaan näkee hämäyksesi läpi kuinka tietämätön asiasta olet. Mikset tutustuisi aiheeseen ja hankkisi oikeaa tietoa kuvitelmiesi tilalle? Annan linkin uudestaan, ole hyvä vain – tarkoitus on pelastaa sinut enemmiltä noloilta tilanteilta:
[url] www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf [/url]

Sitten kun olet lukenut tuon muutamaan kertaan ja varmistanut että olet ymmärtänyt asian, voit alkaa etsiä perusteluista heikkouksia. Keskustelen mielelläni kanssasi sitten kun olet ymmärtänyt mihin näkemys perustuu.

Arkeologia todella tarjoaa kouriintuntuvaa materiaalia, mutta kielestä se ei valitettavasti voi todistaa mitään. Arkeologisia vaikutusaaltoja on tullut tänne jatkuvasti eri suunnilta, joten jokaiselle kielelliselle aallolle löytyy vastine. Arkeologia sopii siis aivan yhtä hyvin kaikkiin eri kielellisiin näkemyksiin, oletettiinpa uralilaisen kielen levinneen tänne sitten mesoliittisella, neoliittisella tai pronssikaudella. Ei ole mitään keinoa kertoa arkeologian tulosten perusteella, mikä kieli liittyy mihinkin kulttuuriaaltoon – sen voi selvittää vain kielitieteen menetelmin.

Jukkis kirjoitti: Sen vuoksi en ole edes halunnut tutustua näihin kirjoituksiin, joita on käsketty lukea. Niissä rakennetaan päättelyketjuja päättelyketjuista ja kun faktat puuttuvat alkujaankin, ei lopputuloksena voi olla kuin kehän pyöriminen kun sitä kerii taaksepäin.

Typeryys on hankittua tyhmyyttä, ja tämä kommentti kyllä jo hipoo sitä erittäin läheltä! :laugh: Tunnustat ettet ole lukenut mitään, mutta silti kuvittelet tietäväsi mihin näkemys perustuu? :blink: Profeetta hyvä, olet nyt pahasti yliarvioinut yliaistillisen kapasiteettisi – mielikuvituksesi ei valitettavasti voi siirtää päähäsi oikeaa tietoa ilman että luet sen silmilläsi tai kuuntelet korvillasi.

Mitä jos lakkaisit leikkimästä selvännäkijää ja tutkisit ennen kuin hutkit? Nyt nimittäin menee niin pahasti ohi, että oikein hävettää puolestasi. Olet kuin pahimmanlaatuinen kreationisti, syvällä poterossasi silmät ja korvat tukittuina.

Jukkis kirjoitti: Epäilykset kyllä heräsi jo siinä vaiheessa kun kielitieteellinen teoria koettaa pikemmin vähätellä arkeologiaa kuin luoda siitä perustavan faktapohjan. Jos ja kun arkeologinen evidenssi on ristiriidassa kielitieteellisen teorian kanssa, on siinä vastakkain fakta ja päätelmä, joten taiteen sääntöjen mukaan päätelmä on silloin väärässä – sehän ei voi muutenkaan todistaa oikeassaoloaan kuin toisella päätelmällä. Ole edelleen sitä mieltä että kielitiede on pseudotiedettä joka muuttuu oikeaksi tieteeksi vasta sitten, kun se yhdistyy jonkun kovan tieteen aputieteeksi.

Jos olisit käyttänyt edes yhden tunnin kaikista tuhansista kuvittelemiseen käyttämistäsi tunneista tieteelliseen tietoon tutustumiseen, olisit välttynyt tältäkin noloudelta. Arkeologinen evidenssi ei voi olla ristiriidassa kielitieteen tulosten kanssa, koska arkeologia ei tutki kieltä vaan kulttuurijäänteitä ja koska arkeologisesta aineistosta löytyy sopiva vastine aivan jokaiselle kielitieteelliselle näkemykselle.

Onko tässä vielä jotain mitä et ymmärrä?

Jukkis kirjoitti: Tässä mielessä jatkuvuusteoria on sentään synteesi näistä kahdesta ja huomattavasti perustellumpi, ja sen takia vissiin edelleen valtavirtaa vaikka tämä äänekäs yhden miehen vähemmistömme koettaakin muuta tuputtaa totena. Tietenkin siinäkin on aukkoja joista ajaa vaikka kuormurilla läpi, sillä sekin on pohjimmiltaan teoria, mutta se sentään yrittää rakentaa itseään tosiseikkojen pohjalle. Nuppuvaiheessaan tietenkin altis kritiikille. kovakaan kritiikki ei silti poista sitä asiaa, että se on silti perustellumpi kuin sellainen teoria joka vuorostaan ei nojaa ensimmäisellekään tarkistettavissa olevalle asialle. Itse asiassa pidän kritiikkiä sellaista kohtaan joka sentään yrittää rakentua jollekin, älyllisesti epärehellisenä.

Olet edellä juuri tunnustanut ettet ole lukenut mitään tieteellisiä kirjoituksia aiheesta, joten miten kuvittelet että kukaan enää ottaisi kuvitelmiasi tosissaan? Usko minua, Jukkis hyvä, mitä pikemmin tutustut antamiini linkkeihin, sitä vähemmän ehdit enää nolata itseäsi. Miksi pelkäät tieteen tuloksia? Totta kai joutuisit muuttamaan näkemyksiäsi tutustuttuasi tieteellisiin näkemyksiin ja perusteluihin, mutta se on ihan jokapäiväistä touhua tiedemiehillekin, joten ei kai näkemyksen muuttaminen voi sinullekaan olla kuolemaksi? Vai voiko...?

Jatkuvuusteoria ei suinkaan ole synteesi kielitieteen ja arkeologian tuloksista, vaikka se näytti sellaiselta vielä 30 vuotta sitten. Nykyisellään jatkuvuusteoria on arvontamenetelmällä saavutettu näkemys, joka ohittaa lähes kaikki kielitieteen viimeisten vuosikymmenien tulokset yrittämättäkään kumota niitä. Tämän kaiken sinäkin tietäisit, jos olisit käyttänyt edes tunnin antamieni linkkien lukemiseen. Printtaa PDF tai kanna kannettavasi vaikka vessalukemiseksi.

Onhan se hauskaa, että olet noin rakastunut tietämättömyyteen, mutta surullista siinä on se, ettet itse tajua tietämättömyyttäsi vaan kuvittelet sitä tiedoksi jonka olet yliaistillisilla kyvyilläsi saavuttanut, lukematta yhtäkään tieteellistä artikkelia.

Joo, ei se tarkoita sitä etten voisi tieteellisiä artikkeleita lukea jos ovat mielenkiintoisia. Mutta jos mä tahdon Tieteen Kuvalehden vastauksen johonkin niin etsin sitä sieltä.Jos haluan Hermeetikon vastauksen asiaan niin etsin sitä täältä. Eli ikävää että tännekin pesiytyy tusinatavaraa. Sille en voi mitään jos ei maisteri sitä ymmärrä, vaan takertuu epäolennaiseen.

Amonin Kobra kirjoitti: Joo, ei se tarkoita sitä etten voisi tieteellisiä artikkeleita lukea jos ovat mielenkiintoisia. Mutta jos mä tahdon Tieteen Kuvalehden vastauksen johonkin niin etsin sitä sieltä.Jos haluan Hermeetikon vastauksen asiaan niin etsin sitä täältä. Eli ikävää että tännekin pesiytyy tusinatavaraa. Sille en voi mitään jos ei maisteri sitä ymmärrä, vaan takertuu epäolennaiseen.

Hyvä että tarkensit.

Mitähän tarkoitat tusinatavaralla? Ilmeisesti tieteellisiä näkemyksiä. Ovatko sinusta arvokkaita vain ne näkemykset joita kannattaa vain yksi ihminen, vai mihin tällä viittaat?

Tusinatavaraksi luokittelen sellaisen jutun, joka ei tuo mitään uutta asiaan, vaan löytyy lähes kaikista aiheeseen liittyvistä kirjoista ja lehdistä jos jaksaa plärätä. Sana ei ole mitenkään kytkettynä pelkästään tieteeseen vaan sopii muuallekin. Katsopa vaikka noita Tangomarkkinoita, samaa tavaraa vuodesta toiseen ja kansa jaksaa huutaa huraatansa. Yhden ihmisen kannattamia näkemyksiä en tiedä maailmassa yhtään, kerro sinä paremmin jos sellaisen tiedät esittää. Joka alalla joutuu joku tekemään pioneerityön, se on maailman laki. Johannes Kastajakin teki pioneerityön ja palkaksi sai päänsä vadille. Miinaan en jaksa astua...

Jaskan kantsis kirjoitella vaikka Tiede-palstalle, josta löytyy paljon aitoja svekomaaneja hengenheimolaisia. Itse kirjoittelin Tiede-palstoille pitkään, kunnes automaattinen palsta-sensuuri poisti postaukset, joissa mainittiin esim. sanat "arjalainen", "pakkoruotsi", "svekomaani" ja vieläpä "suomenruotsalainen".

Jotkut uhmaavat moista sensuuria ja yrittävät kiertää sanoja esim. suomenruåttalainen, paccoruåtti jne. Minä kyllästyin moiseen ja heitin koko palstan mäkkylään.

Niin. Tiede-lehtihän on ruotsalaisen Bonnierin omistuksessa, joten....