finno-ugrien kulta-aarre

Lisää
11 vuotta 6 kuukautta sitten - 11 vuotta 6 kuukautta sitten #9655 : Narian
Vastaus käyttäjältä Narian aiheessa Vs: Finnien kulta-aarre
Niin, ehkä se olisi sitten paremminkin Kveenien kulta-aarre. Mikä oli myös yksi syy siihen, miksi otin tuon Ämmänkosken patsaanhävittämishankkeen esille tuossa yllä.
Viimeksi muokattu: 11 vuotta 6 kuukautta sitten Narian.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 6 kuukautta sitten #9658 : Trolli
Vastaus käyttäjältä Trolli aiheessa Vs: finno-ugrien kulta-aarre
Winnili. No mutta sehän on myyttinen Väinölä. Ai ei vai.

Alan seuraavaksi tutustumaan kielitieteeseen.

Tämä oli häiriköiden käyttöön tarkoitettu avoin nimimerkki, mutta ei ole enää.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 6 kuukautta sitten - 11 vuotta 6 kuukautta sitten #9659 : Narian
Vastaus käyttäjältä Narian aiheessa Vs: finno-ugrien kulta-aarre

Trolli kirjoitti: Winnili. No mutta sehän on myyttinen Väinölä.

Ei hassumpi oivallus. Tuota kannattaa koestaa.

Alan seuraavaksi tutustumaan kielitieteeseen.

Älä hyvä ihminen pilaa aivojasi.
Viimeksi muokattu: 11 vuotta 6 kuukautta sitten Narian.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 6 kuukautta sitten #9716 : Jaska
Vastaus käyttäjältä Jaska aiheessa Vs: finno-ugrien kulta-aarre

Jukkis kirjoitti: ja kyllä, asialla on sillä tavalla salaliitto, että poliittinen johtomme huomasi jo kauan sitten että historiaton ts. juureton kansa on manipuloitavissa. Vanhat kulttuurikansat kuten nuo ranskat ja italiat huonommin, koska ne peilaavat idealistisia hankkeita aina menneisyytensä kautta ”onko tämä hanke ranskalaista” ja jos ei, vastustavat sitä. Tämän takia onkin huomattu että kansa jolla ei ole selvää identiteettiä, on kuin muovailuvahaa ja pahimpien idealistien armoilla. Tämän takia kotimainen historiankirjoitus –kielileikkeineen – onkin pyörinyt pelkkää kehää vuosikymmenestä toiseen, ja jos joku jotain koettaa rakentaa, sen toiset sitten torpedoi jotta pysytään ikuisesti nollapisteessä. Onhan siinä tietenkin se etu, että esim yliopistollisessa kielentutkimuksessa voidaan ylläpitää elinikäisiä työpaikkoja aina kolmanteen polveen asti, koska silloinkin ollaan vielä nollapisteessä kun jutuissa ei päästä ikinä eteenpäin. Oma kantani onkin ollut että koko kielitiede ei ole saanut muuta aikaan kuin jarruttanut historian, arkeologian ja DNA-tutkimuksen saavutuksia. Enemmän ongelma kuin hyötyä. Vai muistaako kukaan kielitieteen tehneen minkäänlaisia saavutuksia vaikkapa nyt viimeisen 40v ajalta?

Tunnen äärettömän syvää myötähäpeää vuoksesi: ei riitä että olet täysin tietämätön aiheista joista puhut – päälle päätteeksi kuvittelet vieläpä tietämättömyyttäsi tiedoksi!

Jos tarkoitat alkuperäkysymyksiä, niin tässä eräitä kielitieteen saavutuksia viime vuosikymmeniltä:

- Sata vuotta vanha uralilainen sukupuu kyseenalaistettiin; osoitettiin että samojedihaara eroaa ugrilaisesta haarasta vain sanastonsa, ei äännetason perusteella.
- Tarkennettiin kantauralin äännerakennetta ja uralilaisten kielihaarojen äännehistorioita.
- Nuorennettiin kantauralia; nuorennettiin Suomen uralilaistumista; nuorennettiin Lapin saamelaistumista.
- Löydettiin lisää perusteluja kantauralin paikantamiseksi Volgan mutkan tienoille.
- Löydettiin entistä vanhempia germaanisia lainasanoja; löydettiin uralilaisten kielten kantaindoeurooppalaiset lainasanakerrostumat; löydettiin esiarjalainen lainasanakerrostuma; tarkennettiin baltoslaavilaisten, balttilaisten ja slaavilaisten lainasanojen kronologiaa.
- Tarkennettiin Pohjois-Venäjältä löytynyttä uralilaista substraattia; löydettiin saamen alle jäänyt paleoeurooppalainen substraattikieli; löydettiin alustavia jälkiä itämerensuomen alle jääneestä paleoeurooppalaisesta substraattikielestä.
- Tarkennettiin itämerensuomalaisen haaran sisäistä jakautumista ja havaittiin eteläviron olevan ensimmäisenä kantasuomalaisesta yhteydestä eriytynyt kielimuoto.
- Löydettiin paljon uusia saamelaisperäisiä paikannimiä kautta Etelä-Suomen; löydettiin eri-ikäisiä germaanisia paikannimiä Suomen eteläisiltä rannikoilta.
- Osoitettiin että arkeologinen tai geneettinen jatkuvuus ei voi todistaa kielellisestä jatkuvuudesta.

Jukkis kirjoitti: Itse asiassa suomi – jos puhumme yhteisestä kieli- ja kulttuurialueesta on ollut lähes nykyisen venäjän kokoinen, joskin melko varmaan myös harvaanasuttu. Tämä lukee kaikissa ulkomaisissa lähteissä tieteellisenä totuutena, jonka voi katsoa allaolevasta kartastakin jonka nyysin ulkomaan wikipediasta, joka onneksi ei ole suomalaisten saastuttama, muutenhan näin kerettiläinen kartta olisi automaattisesti poistettu.
Täydellä syyllä - ulkomaiden tieteeseen nojaten - muinaissuomea voi pitää lingua francana.

Jos puhumme uralilaisesta kielialueesta, se on laaja. Kielikunnan alue ei kuitenkaan ole millään tasolla verrattavissa valtakuntiin: ne ovat aivan eri asioita. Esitäpä jotain tieteellisiä argumentteja viimeisen väitteesi tueksi, jooko?

Narian kirjoitti: Ihmettelen vaan tuota otsikointia. Finno-ugrithan on kielitieteilijöiden luoma täysin keinotekoinen käsite. Ei tuon nimistä kansaa ole ollut olemassa. Joten ei ole voinut olla myöskään mitään heidän kulta-aarrettansa. Muutin tuon nyt tähän vastaukseen "Finnien kulta-aarteeksi".

Se on suomeksi suomalais-ugrilaiset, ja se sisältää kaikki kielikuntaamme kuuluvia kieliä puhuvat kansat. Kyseessä on siis kielellinen, ei geneettinen tai valtiollinen nimilappu.

Trolli kirjoitti: Alan seuraavaksi tutustumaan kielitieteeseen.

Se on laaja kenttä, mutta suosittelen että keskityt historiallis-vertailevaan menetelmään ja uralilaiseen ja indoeurooppalaiseen kielikuntaan, koska niiden avulla selittyy suurin osa kielellisestä menneisyydestämme. Aloita tästä:

Lehtinen, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. (SKS:n tietolipas 215)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 6 kuukautta sitten #9717 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Vs: finno-ugrien kulta-aarre

Jos tarkoitat alkuperäkysymyksiä, niin tässä eräitä kielitieteen saavutuksia viime vuosikymmeniltä:


Joo, tehdäänpä nyt pari juttua selväksi. Kielitieteellä ei voi olla saavutuksia, sillä voi olla vain teorioita. Se on lyhyesti sanoen pseudo-tiede eli ns. näennäistiede josta kuitenkin voi olla hyötyä oikeiden tieteiden aputieteenä. Sanomattakin on selvää että nämä kielitieteelliset teoriat elää tai kaatuu sen mukaan, mitä toiset tieteenalat selvittävät.
Jos nyt katsotaan vaikka tuota saamelaisten nuorentumista niin siinä on kokonaan ohitettu lapin arkeologinen evidenssi joka väittää päinvastaista. Jos vielä aiot sanoa että saamelaiset tuli jostain ihme äänisjärven suunnasta – kai nekin ny jostain tuli kiistatta – niin tajuan kyllä sen kieliteoreetikkojen raivon kun Wiik osoitti DNA-tutkimusten perusteella niitten olevan jostain ihme portugalin suunnasta tai jostain – lännestä kumminkin.

Itse asiassa on ihan mukavaakin seurata tätä kielityyppien sokkona pimeään ampumista ja sitten tarkistaa arkeologiasta, kansanperinteestä tai dna-tutkimuksesta ym, osuiko lähellekään mihinkä piti.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
11 vuotta 6 kuukautta sitten - 11 vuotta 6 kuukautta sitten #9721 : Novgorod
Vastaus käyttäjältä Novgorod aiheessa Vs: finno-ugrien kulta-aarre

- Tarkennettiin itämerensuomalaisen haaran sisäistä jakautumista ja havaittiin eteläviron olevan ensimmäisenä kantasuomalaisesta yhteydestä eriytynyt kielimuoto.


Voiko tästä kuinka varmasti päätellä, että kantasuomalainen kieli olisi tullut etelästä jättäen jälkeensä kantasuomalaisesta yhteydestä eriytyneitä kielimuotoja? Liivi on ilmeisen läheinen kieli etelävirolle, setulle tai võrolle, mutta sen puhuma-alue, jos sellaisesta enää voidaan puhua, sijaitsee vieläkin etelämpänä. Valtioiden rajat ovat alueella kielten leviämiseen verraten melko tuoreita ja jossain kartassa muistelen nähneeni livonians-kansan asuttaneen niin pohjoista Latviaa kuin eteläistä Viroa. Tekisi mieli inttää, että kantasuomalainen kieli on tullut Keski-Euroopasta Itämeren rantoja pitkin ja vetäytynyt hiljalleen tänne pohjoiseen, mutta en intä. Kunhan mietiskelen. Jonkin sortin suomi itäeurooppalaisena yleiskielenä on voinut sikäli olla todellisuutta, että naapuriheimot ovat ymmärtäneet toistensa puhetta.
Viimeksi muokattu: 11 vuotta 6 kuukautta sitten Novgorod.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.293 sekuntia