Hyvän ja pahan taistelu Raamatussa

Kiitos Steinerin teksteistä. Helsingin Kalevala-luento oli minulle ennestään tuttu. Vaikeaa tekstiä, joka minusta ei tavoita elämisen olennaisimpia asioita. Pitääpä tutustua tuohon toiseen luentoon. Englanniksi noissa luennoissa on selviä pieniä epätarkkuuksia, mutta saksaksi ne ovat vielä vaikeampia lukea (tarkistan saksaksi vain yksittäisiä termejä).

Vuoden 18 sodassa suomalaisilla oli tarpeetonta murhaamista kummallakin puolella. Valkoiset esim. olisivat voineet vapauttaa Oulun ilman väkivaltaa Yrjö Kallisen ollessa rauhan välittäjänä, mutta Mannerheim ei kuunnellut rauhanpuhetta vaan määräsi punaisten ampumisen.

Varmasti Suomen oli mahdotonta välttää toista maailmansotaa. Kunnia heille, jotka joutuivat turvautumaan sotaan, mutta se ei saisi olla tulevaisuuden ihanne.

Keskityt muuten tietoisesti talvisotaan etkä jatkosotaan, jossa Suomi oli hyökkääjä.

Ymmärrän kristinuskon, Kristuksen ja Antikristuksen aivan eri tavoin kuin sinä.

Veda kirjoitti: Kiitos Steinerin teksteistä. Helsingin Kalevala-luento oli minulle ennestään tuttu. Vaikeaa tekstiä, joka minusta ei tavoita elämisen olennaisimpia asioita. Pitääpä tutustua tuohon toiseen luentoon. Englanniksi noissa luennoissa on selviä pieniä epätarkkuuksia, mutta saksaksi ne ovat vielä vaikeampia lukea (tarkistan saksaksi vain yksittäisiä termejä).

Vuoden 18 sodassa suomalaisilla oli tarpeetonta murhaamista kummallakin puolella. Valkoiset esim. olisivat voineet vapauttaa Oulun ilman väkivaltaa Yrjö Kallisen ollessa rauhan välittäjänä, mutta Mannerheim ei kuunnellut rauhanpuhetta vaan määräsi punaisten ampumisen.

Varmasti Suomen oli mahdotonta välttää toista maailmansotaa. Kunnia heille, jotka joutuivat turvautumaan sotaan, mutta se ei saisi olla tulevaisuuden ihanne.

Keskityt muuten tietoisesti talvisotaan etkä jatkosotaan, jossa Suomi oli hyökkääjä.

Ymmärrän kristinuskon, Kristuksen ja Antikristuksen aivan eri tavoin kuin sinä.

Steinerin tekstit ovat vaikeaselkoisia, erityisesti niille joille esoteeriset käsitteet ovat tuntemattomia. Jos osaat saksaa sinun kannattaa ehdottomasti lukea tekstit alkuperäismuodossa. Kun ne on käännetty englanninkielelle huomaa joka lauseessa, miten saksalainen ajatustapa törmää englantilaiseen ajatustapaan. Aivot menevät miltei nurin teksiä lukeissa

Tietysti pidän rauhaa kaikkein ylhäisimpänä muotona, mutta mitä tehdä jos aggressiivinen valtio hyökkää rauhanomaiseen valtioon?

Kunpa USA ymmärtäisi antaa toisten elää rauhassa. Mutta ei. Ja amerikkalaisten salamainvaasiot tapahtuvat aina samalla tavalla; ensin pommitetaan, asetetaan sanktioita, värvätään 'kapinallisia' maan sisältä kaatamaan hallituksia jne. Kun kaikki on valmista lähtee USA:n sotakoneisto liikkelle, tietäen varsin hyvin ettei sillä ole vastustajia. Tuomaan sitä surullisen kuuluisaa 'demokratiaa', selkokielellä diktatuuria.

Amerikkalaiset ja britit paljastivat todellisen luonteensa nimenomaan jatkosodan aikana. Heti kun olivat lyöttäytyneet yhteen Stalinin kanssa nämä surullisen kuuluista 'demokraattiset' valtiot alkoivat terrorisoimaan Suomea (suomalaiset poliitikot syyttivät silloin amerikkalaista hallitusta siitä, että se terrorisoi Suomea).

Oikean ja väärän ero, pahuuden ja oikeudenmukaisuuden ero, demokratian ja diktatuurin ero --- tässä kohtaa länsivallat jauhoivat käsitteitä, joisen syvemmästä merkityksestä niillä ei ollut mitään tietoa.

Suomen kansa näytti mikä on oikein ja mikä on väärin.

Muistin virkistämiseksi, tässä ensin mitä brittiläinen parlamentti ja amerikkalainen presidentti veisteli Talvisodan päättymisen jälkeen, britit oikein leveilivät 'aseavullaan':

Britannian ministereiden lausunnot.

HC Deb 13 March 1940

§ 4. Mr. Leslie Boyce

kysyi pääministeriltä voiko hän antaa lausunnon Suomen sodan tilanteesta ja voiko hän antaa lisätietoa Britannian tarjoamasta avusta suomalaisille?

§ 7. Mr. G. Strauss
kysyi pääministeriltä voiko hän antaa lisätietoa Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluista?

§ 9. Mr. Arthur Henderson

kysyi pääministeriltä mikä hänen lausuntonsa on koskien Suomen ja Neuvostoliiton rauhanneuvotteluja?
:
§ Pääministeri (Mr. Chamberlain)

Britannian ministeri sai tänä aamuna Helsingissä tiedon Suomen ulkoministeriltä, että Suomi allekirjoitti rauhanehtosopimuksen eilen illalla Moskovassa, ja että se astuu voimaan tänä aamuna klo 11.00.

Koko Suomen sodan ajan on Britannian hallitus, yhdessä Ranskan hallituksen kanssa, toimittanut suomalaisille suuria määriä kaikenlaista sotamateriaalia, joista on tiedotettu julkisuuteen sen verran kun on katsottu olevan tarpeen.

Britannian hallitus oli tehnyt selväksi, että se on valmis antamaan kaiken mahdollisen avun suomalaisille heidän uljaassa taistelussaan hyökkääjää vastaan, olimme tehneet valmisteluja sen jälkeen kun saimme tietää, että se olisi Suomen hallituksen toiveiden mukaista.

On aina ollut selvää, että Suomen hallitus päättää mikä toiminta sopii heille parhaiten.

Suomen kansa voi olla varma siitä, että koko Britannian kansa tuntee myötätuntoa Suomen kansaa kohtaan ja että Britannian kansa ihailee suomalaisten rohkeutta, jota he ovat pitäneet yllä niin pitkään heidän taistellessaan ylivoimaa vastaan.

Tämä elämää suurempi tarina tulee säilymään ikuisesti historian aikakirjoissa, ja se tulee elämään kaikkien ihmisten muistissa.

§ Mr. Attlee

Tässä asiassa tunnustamme kaiken ihailumme suomalaisia kohtaan, ja vaikka olemmekin helpottuneita siitä, että teurastus on loppunut, olemme syvästi pahoillamme hyökkääjän menestyksestä.

Herra pääministeri, aivan kuten meidän valtiomme oli halukas auttamaan suomalaisia puolustamaan itseään vihollista vastaan, eikö meidän myös pitäisi antaa kaiken apumme heille niiden vahinkojen korjaamiseksi, jotka provosoimaton hyökkäys vapaata kansaa vastaan on aiheuttanut?

§ Mr. Hore-Belisha

Minä tunnen myös sympatiaa suomalaisia kohtaan, mutta eikö asia ole niin, että meidän valtiomme on esittänyt toistuvia avuntarjouksia, ei pelkästään materiaalia, vaan myös miehiä, joten on sääli - ottaen huomioon tapahtumien laajuuden ja suomalaisten taisteluluonteen, että me vetoamme tekniseen yksityiskohtaan, jota käytämme tekosyynä passiivisuudellemme?

§ Mr. Ellis Smith

Pitäisikö meidän muka taistella koko maailman puolesta?

§ Pääministeri

Ei ole niin, että Suomen hallitus olisi toistuvasti pyytänyt sotilaita. Suomen hallitus on toistuvasti pyytänyt asetarvikkeita, ja jokaiseen pyyntöön on vastattu.

Suomen hallitukselle kerrottin 25. helmikuuta, että mikäli he esittävät meille pyynnön, silloin olemme valmistautuneet lähettämään Suomeen sekä sotilaita että asetarvikkeita. He ovat päättäneet olla esittämättä pyyntöä, mikä johtuu heidän tilanteestaan.

§ Mr. Hannah

Sitten kun me olemme voittaneet sodan, jätämmekö nämä ehdot voimaan?

§ Sir Archibald Sinclair

Yhdyn pääministerin ja muiden ylistykseen Suomen uljaasta armeijasta ja valtiosta, sekä tuomitsen hyökkäyksen kuten muutkin.

Herra pääministeri, kantaako Britannian hallitus vastuun niistä lausunnoista, koskien suomalaisille annetun aineellisen avun suuruutta, jotka julkaistiin lauantain sanomalehdissä?

Eivätkö ne olleet suuresti liioiteltuja, vai oliko kyseessä arvio siitä määrästä. jonka suomalaiset olivat jo saaneet, vai oliko se vasta matkalla suomalaisille, ja saisimmeko lausunnon todellisesta avun määrästä - aseita, tankkereita, ammuksia jne. - jotka on jo lähetetty Britanniasta?

§ Pääministeri

Ei, hallitus ei ota vastuuta tiedoista sanomalehdissä.

Me emme ole koskaan antanteet mitään virallista ja täydellistä lausuntoa siitä määrästä, minkä olemme antaneet Suomelle.

On todella eroa sen välillä mikä on tosiasiassa saapunut Suomeen ja mikä ei, koska vei huomattavan määrän aikaa lähettää aseapua Suomeen.

Mitä tulee siihen pitäisikö meidän antaa virallinen lausunto todellisesta avun määrästä, joka on lähetetty Suomeen, haluaisin ensin harkita asiaa.

§ Mr. A. Henderson

Aikooko herra pääministeri neutraloida ja oikaista Saksan propagandaa tekemällä selväksi sen, että Britannian hallitus ei missään vaiheessa uhannut loukata Ruotsin ja Norjan puolueettomuutta?

§ Pääministeri

Ei ollut koskaan mitään uhkaa, että puolueettomuutta olisi loukattu.

§ Mr. Hore-Belisha

Voiko pääministeri vahvistaa Ranskan parlamentin M. Daladierin eilistä lausuntoa, missä hän sanoi että 50.000 ranskalaista sotilasta, ja vielä enemmän brittiläisiä joukkoja, olivat itseasiassa jo valmiina; oliko tämä voima luvattu suomalaisten avuksi, vai sisälsikö se tiettyjä rajoituksia siitä, miten sitä käytetään Suomen reviirin puolustamiseksi - rajoituksia, jotka johtivat siihen, etteivät suomalaiset uskoneet niiden riittävän torjumaan venäläinen hyökkäys?

Toistan vielä kysymykseni; aikooko parlamentti keskustella tästä asiasta?

§ Pääministeri

Mitä viimeiseen kysymykseen tulee, en ole saanut virallista pyyntöä aloittaa keskustelut. Mikäli saan pyynnön, silloin minun on harkittava sitä sillä hetkellä.

Mitä tulee ensimmäiseen kysymykseen, olen yrittänyt saada todelliset luvut siitä mitä M. Daladier sanoi, mutta en ole vielä saanut niitä, enkä kommentoi asiaa ennen sitä.

§ Mr. Harold Macmillan

Voisitteko vakavasti harkita, että parlamentti keskustelisi tästä aiheesta suljettujen ovien takana, koska kaikki jäsenet kokisivat keskustelun erittäin vaikeaksi jos keskustellaan vain viimeisistä kuukausista?

§ Pääministeri

En usko että tämä on aihe mistä voisin keskustella parlamentissa.

§ Mr. McGovern

Arvoisat herrat, vaikka suuri määrä ihmisiä ovat nyt onnellisia koska suomalaisten teurastaminen on nyt päättynyt, uskomme että ylivoimainen enemmistö Britannian kansasta on sitä mieltä, että jokainen järkevä kansalainen inhoaa ja halveksii Stalinin ja natsien byrokratiaa.

§ Commander Sir Archibald Southby

Uskotteko, että suomalaisten hyväksymät kovat rauhanehdot ovat takuu siitä, että Neuvostoliitto on oikeasti ottanut ne huomioon ja oliko brittiläisten ja ranskalaisten Suomelle tarjoama apu mahdoton antaa, johtuen Ruotsin ja Norjan hallituksista?

§ Pääministeri

En tietenkään voi antaa mitään takuita ensimmäiseen kysymykseen. Mitä tulee toiseen kysymykseen, kyse oli siitä, ettei Suomen hallitus esittänyt avunpyyntöä.

§ Mr. Gallacher

Eiköhän lähiaikojen tapahtumista ole jo selvinnyt, että Suomen kysymys olisi ratkaistu jo marraskuussa ja ilman mitään verenvuotoa ilman ulkopuolista painostusta?

§ Commander Locker-Lampson

Suuri häviö vapaudelle.

§ 5. Mr. Thorne

Aikooko pääministeri tehdä kyselyjä YK:n ehdotuksesta lähettää delegaatio Suomeen, joka tutkii venäläisten pommittamia kaupunkeja ja suomalaista väestöä, ja aikooko hän kertoa delegaation tuloksista parlamentille?

§ Mr. Butler

YK ei ole lähettänyt, eikä aio lähettää, mitään sellaista delegaatiota Suomeen, uutiset kyseisestä aiheesta perustuvat selkeästi väärinkäsityksiin.

hansard.millbanksystems.com/commons/1940...-ministers-statement

Lordi Halifax ylähuoneelle:


§ LORD SNELL

Te olette kuulleet lausunnon, joka on laadittu ristiriitaisin tuntein.

Ensinnäkin tyytyväisyys siitä, että pienen ja ihmeenomaisen Suomen kansan fyysinen kärsimys on nyt päättynyt. Surua siitä, mitä henkisiä vammoja he ovat saaneet kokea.

Taas kerran oikeus on hävinnyt ja vääryys on voittanut maailmassa.

Ne ovat surullisia aiheita.

Suomen kansa voi lohduttautua sillä, että he ovat saaneet koko vapaan maailman ihmisten sympatiat.

Suomen kansa voi lohduttautua sillä tosiasialla, että he ovat olleet niin rohkeita ja kestäviä kuin mitenkään mahdollista, että he ovat asettaneet uuden vaatimustason uljaalle vastarinnalle ylivoimaa vastaan, ja kuten jalo Viscount sanoi;

"Suomen kansa on kirjoittanut sellaisen sivun historiaan, jota tulevat sukupolvet tulevat lukemaan ihaillen suomalaisia."

Me voimme ainoastaan tunnustaa ja ihailla Suomen kansan peräänantamatonta rohkeutta, ja surra häviötä yhdessä heidän kanssaan - häviötä, joka köyhdytti sekä Suomen kansaa että koko maailmaa.

Neuvostoliitolle tämä on varmaankin ylpeyden päivä. Neuvostoliitolla on kunnia juhlia 180 miljoonan kansalaisten kanssa sen menestyksellistä hyökkäystä toista kansaa vastaan. Kansaa, joka väkiluvultaan on pienempi kuin Lontoon väestö.

Suodaan toki Neuvostoliitolle kaikki seppeleet ja sen saavutetut voitot, annetaan sille kaikki se kunnioitus, jonka rehellinen ihminen pystyy sille antamaan.

En kommentoi Pohjoismaiden kantoja; minun tehtäväni ei ole tuomita.

Siitä olen kuitenkin varma, ettei lähikuukausien tapahtumia tulla unohtamaan, ja että heidän omat oikeudenkäynnit koittavat jonakin päivänä.

Haluan vielä kerran, yhdessä jalojen ystävien kanssani, ilmaista sympatiamme Suomen pienelle kansalle, kaikkien jalojen ystäviemme puolesta meidän kokonaisvaltaisen sympatian siitä tragediasta, minkä rohkea pieni kansa joutui kokemaan.

§ 4.7 p.m.

§ VISCOUNT SAMUEL

Me kaikki tunnemme syvää surua, johtuen kovista ehdoista, jotka Suomen kansa pakotetttiin hyväksymään.

He menettivät arvokkaita alueita ja strategiset tulokset saattavat olla pelottavia: mutta tyytyväisenä totean, ettei NL kyennyt määräämään mitään poliittisia säädöksiä Suomelle.

Väite siitä, että suomalaiset työläiset olisivat innokkaasti toivottaneet Neuvostoliiton hyökkäyksen tervetulleeksi ja hyväksyneet NL:n periaatteet, sen väitteen on itse Suomen uljas kansa todistanut vääräksi, sen yhtenäisellä ja uljaalla voimanponnistuksella venäläisiä joukkoja vastaan.

Sen lisäksi Suomen kansa, tässä elämää suuremmassa taistelussaan, on saanut aikaan sen, että tämän sukupolven suomalaisten nimet kirjoitetaan historiaan. Suomen pienilukuinen kansa on täynnä erittäin suuria sankareita.

Juuri saatujen tietojen mukaan on Suomen ulkoministeri syyttänyt rankasti Ruotsin ja Norjan hallitusten päätöstä olla päästämättä liittoutuneiden joukkojen kauttakulku.

Ei ole meidän asia kritisoida, tai edes kommentoida, heidän päätöstään. Päätöksen myötä brittiläisten tai ranskalaisten joukkojen oli mahdotonta ohittaa päätös. Mikäli olisimme ohittaneet päätöksen, silloin olisimme toimineet vastoin heidän puolueettomuuttaan, ja se olisi selkeä rikos kansainvälistä lakia kohtaan.

Emme olisi päässeet Suomeen toista kautta, sillä Baltian meri on suljettu meidän laivoiltamme - olisi aivan eri asia jos me hallitsisimme Baltian merta, silloin tulokset olisivat olleet toisenlaiset. Oli mahdotonta lähettää mitään tehokasta apua.

Eilisen tapahtumista nousee esiin yksi tosiasia, josta kaikki voivat olla tyytyväisiä;

Suomen kansan hirvittävät ihmismenetykset ja heitä kohdannut kauhistuttava kärsimys on nyt loppunut.

Kunnioitusta ja Arvostusta Suomelle!

March 13, 1940

Yhdysvaltojen Presidentin lehdistötiedote 1.12.1939:

"On surullista nähdä kuinka valtapolitiikka leviää, ja ymmärtää ettei se kunnioita mitään lakeja."

Presidentti julisti, että kaikki rauhaa rakastavat ihmiset koko maailmasta toivovat lain ja järjestyksen palaavan, ja että kaikki tuomitsevat sotilaallisen voiman käytön ratkaisemaan kansainvälisiä eroavaisuuksia.

Presidentti sanoi myös, että Neuvostoliiton pommitukset Suomen maaperällä tuli syvänä shokkina; kuinka nykyinen vallankäyttö saa itsenäiset pienet valtiot tuntemaan olonsa turvattomaksi ja kuinka se vaarantaa ihmiskunnan itsemääräämisoikeutta.

"Suomen kansa - on rohkeuden ja vahvan vastarinnan myötä voittanut moraalisen oikeuden elää ikuisesti rauhassa ja itsenäisyydessä siinä valtiossa, jota he niin rohkeasti ovat puolustaneet."

"Suomen kansa ja Suomen Hallitus on taas lisännyt Yhdysvaltojen kunnioitusta ja lämpöä heitä kohtaan,"


www.presidency.ucsb.edu/ws/index.php?pid=15921&st=&st1=

Muistakaa erityisesti lause: "Suomen kansa - on rohkeuden ja vahvan vastarinnan myötä voittanut moraalisen oikeuden elää ikuisesti rauhassa ja itsenäisyydessä siinä valtiossa, jota he niin rohkeasti ovat puolustaneet."

Pelkkää sanahelinää. Huomaatte sen seuraavista artikkeleista, USA-Britannia-Suomen hallitusten väliset nootit ja kirjeet. Sekä myös Saksan ja Venäjän väliset salaiset muistiot.

Taidan sittenkin kirjoittaa ihan oikeaan osioon, koska kyseessä on mitä suurin konspiraatio ja ehdottomasti taistelu hyvän ja pahan välillä.

Veda, meillä taitaa olla aivan erilaiset näkemykset Jatkosodasta...

Nyt julistettiin sotia ja vaadittiin Suomea vetämään kaikki joukot pois ja palaamaan takaisin niiden rajojen taakse, jotka Morskovan rauhansopimus oli määritellyt vuonna 1940, sekä myöntymään Stalinin uusiin vaatimuksiin.

21.2.1940

Sodasta huolimatta, USA:n asetoimituksia Neuvostoliittoon ei koskaan kyseenalaistetty. Tammikuun loppuun saakka 90 % Neuvostoliiton ostamasta asemateriaalista tuli Yhdysvalloista. Asekauppojen arvo oli noin 35 miljoonaa dollaria.

Myöhemmissä nooteissaan USA on erittäin tiukkasanainen. Jos Suomen joukot koskevat amerikkalaisia aseita kuiljettaviin laivoihin, jotka ovat matkalla Neuvostoliittoon, silloin siitä syntyy välitön selkkaus Suomen ja Yhdysvaltojen välille.

Tässä teille brittiläistä-amerikkalaista-suomalaista diplomatiaa:

Britannian nootti Suomelle syyskuussa 1941:

Jos Suomen hallitus hyökkää venäläiselle maaperälle, silloin Britannia kohtelee avoimesti Suomea vihollisenaan - sekä sodan että rauhan jälkeen.

Suomen pitäisi heti lopettaa sota Venäjää vastaan ja tyhjentää kaikki alueet. Sen jälkeen Britannia on valmis pohtimaan omaa suhtautumistaan Suomea kohtaan.

Suomen vastaus Britannialle:

Vuonna 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman mitään provokaatiota.

14. joulukuuta YK (sekä Britannia) tuomitsi NL:n hyökkääjäksi ja erotti kyseisen valtion YK:sta.

Suomi joutui sotimaan yksin eikä koskaan nostettu esiin kysymystä siitä, että hyökkääjä joutuisi maksamaan invaasiosta.

12. maaliskuuta 1940, Suomi pakotettiin hyväksymään Neuvostoliiton rauhanehdot ja luovuttamaan alueitaan Neuvostoliitolle.

Sen jälkeen NL aloitti armottoman tuhoavan politiikan Suomea vastaan, sotkeutui Suomen politiikkaan jne. Tavoitteena oli Suomen tuhoaminen.

22. kesäkuuta Puna-armeija hyökkäsi uudestaan Suomeen, pommittaen suomalaisia sotalaivoja sekä suomalaisia tukikohtia.

Seuraavana päivänä Pravda kirjoitti, että "suomalaiset tullaan poistamaan maan päältä".

25. kesäkuuta Neuvostoliitto käynnisti laajan ja systemaattisen hyökkäyksen kymmeniin suomalaisiin kohteisiin.

Suomi oli taas kerran aseellisen hyökkäyksen kohteena, mutta ei puolustanut itseään, ennenkuin vasta heinäkuun alussa.

Suomi on ainoastaan puolustanut itseään.

Tärkeät alueet ovat edelleen vihollisen miehittämiä, mistä käsin Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.

Neuvostoliitto on rakentanut kyseiset alueet länteen suunnattuja hyökkäyksiä varten. Se on mahdollista miehitettyjen alueiden avulla.

Jokin aika sitten huomasimme viisi, äskettäin rakennettua junaraidetta, jotka johtivat Murmanskin rautatiehen. Junaraiteet johtavat suoraan kohti Suomen rintamaa.

Niiden lisäksi huomasimme äskettäin rakennettuja valtateitä Karjalassa sekä lukemattomia lentokenttiä hyökkäystä varten, joten ei ole epäilystäkään etteikö Neuvostoliitto suunnittelisi hyökkäystä Suomeen.

Suomen ainoa tapa puolustautua tehokkaasti - oikeus jota kukaan ei voi kieltää - on mahdollista ainoastaan siirtämällä puolustusjoukot miehitetyille alueille.

Sitä paitsi alueet eivät ole 'venäläisiä', yli 90 % asukkaista ovat suomalaisia.

Suomi on kiitollinen siitä, ettei sen tällä kertaa tarvitse taistella yksin.

Suomi ei pysty ymmärtämään, kuinka Britannia kohtelee tällä kertaa Suomea vihollisena, vain siksi ettei Suomi tällä kertaa joudu taistelemaan yksin.

USA:n nootti Suomen presidentille 6.10.1941

USA pelkää oman valtionsa turvallisuuden puolesta ja välittää ensisijaisesti USA:n ja kaikkien muiden rauhanomaisten valtioiden tulevaisuudesta.

Suomi on liittoutuessaan Hitlerin kanssa muodostanut vakavan vaaratilanteen, koska USA on varma siitä, että Hitler aikoo barbaaristen ja iljettävien menetelmien avulla valloittaa koko maailman.

Ministeri Procopén yrityksistä näyttää karttojen avulla, etteivät suomalaiset joukot ole ylittäneet rajoja, on USA sitä mieltä, että he ovat ylittäneet rajat.

Sitä paitsi on täysin hyödytöntä puolustaa rajojaan, koska kaikki riippuu täysin siitä kuka voittaa sodan.

Yhteenvetona USA:n hallitus on sitä mieltä, että suomalaiset joukot ovat edenneet liian pitkälle Neuvostoliiton maaperälle, ja että Suomen on ymmärrettava että amerikkalainen hallitus seisoo lujasti brittiläisen hallituksen rinnalla.

USA:n hallituksen nootti Suomen presidentlille 27.10.1941

Amerikan hallitus pitää Suomen hallitusta vastuullisena siitä, ettei se ole millään tavoin pyrkinyt rauhanomaisesten neuvottelujen avulla selvittämään erimielisyyksiä Neuvostoliiton kanssa.

Suomi on syyllistynyt aggressioon, mikä on täysin amerikkalaisen perustuslain vastaista.

Mikäli Suomen hallitus haluaa säilyttää ystävyyden amerikkalaisen hallituksen kanssa, silloin sen tulee välittömästi lopettaa kaikki operaationsa Neuvostoliiton maaperällä sekä vetää välittömästi pois kaikki suomalaiset joukot vuonna 1939 määrätyn rajan taakse.

Mikäli USA:n Neuvostoliitolle lähettämään asekuljetukseen hyökätään sen ollessa matkalla, se luo välittömän kriisin Suomen ja USA:n välille.

USA:n hallituksen nootti Suomen presidentille 30. lokakuuta

Suomen sotilaalliset operaatiot ovat suora uhka Yhdysvalloille.

Jos Suomi ei välittömästi lopeta toimiaan, loppuu ystävyys amerikkalaisen hallituksen kanssa.

USA lähetti lisää tekopyhiä sähkeitä, painokelvotonta tekstiä, mutta Suomi potkaisee takaisin -- ja lujaa, samalla selviää miten Suomen kansasta on yritetty kaikin tavoin pitää mahdollisimman hyvää huolta ja mahdollisimman turvallisena:

Suomen vastaus USA:n hallitukselle

Hangosta käsin suoritetaan edelleen ilmaiskuja Etelä-Suomen kaupunkehin ja siviiliväestöön.

Heti Moskovan rauhansopimuksen jälkeen NL esitti perusteettomia vaatimuksia, pakottaen Suomen sallimaan junaliikenteen Suomen junaradoilla, kaksi venäläistä junaa joka päivä, eikä Suomen viranomaisille annettu lupaa tarkastaa junia.

NL on myös törkeästi sotkeentunut Suomen sisäisiin asioihin ja yrittänyt järjestää katumielenosoituksia.

NL perusti 150:n henkilöstön lähetystön Helsinkiin, joista suurin osa ovat puhtaasti vakoojia.

NL kielsi Ahvenanmaan linnoitukset ja pakotti Suomen avaamaan 40:n henkilöstön konsulaatin.

Vastaavanlainen konsulaatti pakotettiin avaamaan myös Petsamoon, pelkästään vakoilua varten.

Moskovan rauhansopimuksen ainoa tarkoitus, oli valmistautua lopullista hyökkäystä varten.

Miehitetyillä alueilla on jo rakennettu kuusi rautatietä, lukemattomia lentokenttiä ja useita valtateitä hyökkäystä varten.

Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa itseään.

Mitkään asiakirjat eivät anna todellista kuvaa siitä, miten karmeassa kunnossa miehitetyt alueet ovat.

USA:n lähetystön edustajille ja lukuisille amerikkalaisille toimittajille on yritetty antaa mahdollisuuksia tutustua itse paikalla vallitseviin osolosuhteisiin miehitetyillä alueilla.

Kulttuuri ja maanviljely on laiminlyöty, rakennukset tuhottu, kirkot ja hautausmaat on häpäisty, väestö elää pohjattomassa kurjuudessa, kärsien murhista ja massakarkoituksista.

Se paljastaa mihin surkeaan tilaan suomalaiset olisi tuomittu Neuvostoliiton alaisuudessa, samaan tilaan kuin Eesti ja muut valtiot, jotka bolsevikit miehittivät, missä paikallinen väestö on fyysisesti likvidoitu joko osallisesti tai kokonaan.

Sama kohtalo olisi odottanut myös Suomen kansaa, ellei se olisi pitänyt kunnolla huolta omasta turvallisuudestaan.

Tämän takia suomalaiset miehet kaatuvat mielummin puolustussodassa, kuin passiivisesti odottavat perheittensä ja itsensä teloittamista.

Amerikkalaiset eivät ymmärrä Suomen tilannetta, koska he eivät ole koskaan itse kokeneet bolsevismin vaaroja.

Suomi yrittää nyt miehittää vihollisen hyökkäysasemia.

Sama olisi pitänyt tehdä Talvisodassa, mutta sillä ei ollut vahvuutta siihen vuonna 1939.

Silloin ei olisi ollut mitään epäilyksiä Suomen armeijan operaatioiden oikeutuksesta.

Toki Suomi arvosti USA:n aineellista apua Talvisodan aikana, mutta teidän olisi ymmärrettävä, että se mistä suomalaiset ovat kiitollisia,. on amerikkalaisten antama moraalinen tuki Suomelle bolsevikkien invaasion aikana.

Silloin rikollinen invaasio herätti suurta pahennusta amerikkalaisten keskuudessa.

Suomen hallitus ei ymmärrä, mitkä amerikkalaisen hallituksen n.s. jalot periaatteet ovat, kun se vaatii Suomen armeijaa vetäytymään niiltä alueilta, jotka se on nyt miehittänyt oman turvallisuutensa takia. Jotta Neuvostoliitto ei olisi siinä asemassa, missä se pystyisi tekemään uuden hyökkäyksen Suomeen.

Se mitä amerikkalainen hallitus vaatii oman turvallisuutensa takia Suomelta, se on vahvasti ristiriidassa Suomen turvallisuuden kanssa.

Talvisodan aikana USA:n ehdottamat rauhanneuvottelut eivät estäneet Neuvostoliittoa jatkamasta hyökkäystä Suomeen.

Neuvostoliitto vastasi ehdotuksiin ettei se tarvitse niitä, koska sillä on jo avunanto- ja ystävyyssopimus nukkehallituksen kanssa.

Bolsevikkien hallitus on pelottava esimerkki siitä, miten siviiliväestö ajetaan epätoivoon.

Sitä huolimatta Britannia ja Yhdysvallat väittävät, että Neuvostoliitto pyrkii rauhaan ja järjestykseen.

Suomea vaaditaan laskemaan aseensa, mutta silti länsimaat eivät ole antaneet minkäänlaisia takeita suomalaisten turvallisuudesta.

Yhtäkkiä huhut lähtivät liikkeelle brittiläisessä lehdistössä, missä väitettiin Suomen solmineen rauhan Neuvostoliiton kanssa.

5. marraskuuta BBC kierrätti uutisia rauhanehdoista ja väitti tietojen tulevan Suomen hallitukselta. Mitään tällaisia neuvotteluja ei olla käyty.

USA:n hallitus ilmoitti, että se tuntee turvallisuutensa uhatuksi Suomen sotilaallisen operaation takia.

Suomalaiset joukot eivät voi millään uhata USA:ta, joka on kahden valtameren takana ja jolla on lukuisia tukikohtia, joista muutamat sijaitsevat tuhansien mailien päässä USA:n rajoista.

Sitä paitsi se huoli jota USA tuntee omasta turvallisuudestaan, antaa Suomelle oikeuden odottaa samaa asennetta amerikkalaiselta hallitukselta. Suomen ponnistuksia turvata oma olemassaolonsa ja puolustaa Suomen muinaista demokraattista vapautta, etenkin sen jälkeen, kun Suomi on kahden viimeisen vuoden aikana joutunut kaksi eri kertaa laittomien aseellisten hyökkäysten kohteeks - ja tämä bolsevikkien terroristivaltion toimesta - ilman että USA tai mikään muu valtio olisi kyennyt estämään hyökkäykset tai antaa takeet siitä, etteivät ne toistu uudelleen.

Suomi toivoo, että USA tunnustaa myös pienen valtion oikeutta olla olemassa ja puolustaa itseään.

Suomi on vuosisatojen ajan ollut pakotettu vuodattamaan omaa vertaan puolustussodissa.

Ilmeisesti 140 miljoonan asukkaan valtiolla, joka sijaitsee toisella puolella maailmaa ja jolla on rajattomasti rahaa ja teollisuutta, on vaikeuksia ymmärtää 3.8 miljoonan asukkaan valtion sotilaallista näkökulmaa, valtion, jolla on tuhat kilometriä pitkä raja itänaapuriin ja joka on jatkuvasti hyökkäyksen uhan alla - kun naapurivaltiolla on 200 miljoonaa asukasta ja jonka aikeista ei ole pienintäkään epäilystä.

On käsittämätöntä kuinka amerikkalainen demokratia voi vaatia pientä valtiota - jota 50 kertaa suurempi naapuri on taas uudestaan hyökännyt vastaan, ja joka taistelee olemassaolostaan - vetäytymään hyökkäyksen aikana ja antautua ilman vastarintaa.

Nyt kun Neuvostoliitto vaalmistautuu nopeaan tahtiin valmistamaan asekalustoa, ei ole epäilystäkään uudesta sodasta. Jos Suomen olisi taas kerran seistävä yksin, se olisi Suomen ja koko Pohjolan loppu.

histdoc.net/pdf/British-US-Finnish_diplo...ges,_autumn_1941.pdf

Foreign Relations of the United States Diplomatic Papers, 1941, General, The Soviet Union, Volume I - Office of the Historian

Eli kuka hyökkäsi, Suomi vai Neuvostoliitto?

Suomalaisena saa olla ylpeä siitä, että meidän hallituksemme potki takaisin ja lujaa, edelleen pitäen kiinni oikeudenmukaisuudesta.

Ainoastaan Herbert Hoover, USA:n entinen presidentti, nosti äläkän kun Suomesta tuli yhtäkkiä amerikkalaisten sylkykuppi:

Suomi - Herbert Hooverin lehdistölausunto, 4.11.1941. New York City

PROTESTOIN sitä, että Yhdysvalloissa painostetaan demokraattista Suomea kommunistisen Venäjän puolesta.

Suomen itsenäistyminen kaksikymmentä vuotta sitten oli paljolti amerikkalainen luomus. Woodrow Wilsonin nimi on korkealla Suomen monumenttien joukossa. Me nostimme Suomen jaloilleen.

Suomi on ainoa Euroopan kansa, joka maksoi takaisin lainaamamme rahat.

Vain kaksi vuotta sitten kommunistinen Venäjä hyökkäsi röyhkeästi tämän rauhallisen pienen kansakunnan kimppuun.

Koko meidän maamme piti Suomen kansan puolustusta demokratian sankarillisimpana puolustuksena. sitten Termopylain.

Suomalaiset, pelastaaksen edes jotakin, luovuttivat kolmanneksen maastaan Venäjälle.

Sitten kommunistit ajoivat kuusisataa tuhatta suomalaista miestä, naista ja lasta kodeistaan, jotka olivat olleet heidän 500 vuoden ajan, jopa ilman vuodevaatteita, jotka olisivat suojanneet heitä talvelta.

On totta, että heidän sotaväkensä on mennyt Karjalaan, mutta myös se oli aikaisemmin suomalainen.

Voiko Amerikka nuhdella heitä siitä, että he tarttuivat ensimmäiseen mahdollisuuteen palauttaa kodit entisille suomalaisille?

Onko Amerikka menettänyt kaiken tajun inhimillisyydestä ja moraalisesta oikeudenmukaisuudesta?

www.histdoc.net/historia/1941-11-04_Hoover.html

Jotta konspiraatio-soppa olisi valmis, täytyy liittää mukaan Hitlerin ja Neuvostoliiton väliset salaiset muistiot Talvisodan ajalta ja sen jälkeen, ennen Jatkosotaa: Tietenkään Ruotsia unohtamatta.

Harmittikohan Norjaa kun natsit miehittivät sen alta aikayksikön? lol

Mitenköhän pasifistit olisivat estäneet näiden valtaapitävien julmia suunnitelmia? Pommittanut sydämillä?

150 miljoonaa amerikkalaista natiivia teurastettiin, kun eurooppalaisten piti löytää uusi maa. Vain muutama satatuhat intiaania on jäljellä, ja silti amerikkalaiset vaahtoavat intiaanien 'julmasta väkivallasta'....

Mitäköhän kerrottavaa inkoilla olisi inkojen kehittyneestä kulttuurista ja kastelujärjestelmistä? Ai niin, inkoja ei ole enää olemassa, kaikki kuolivat 'mystisissä olosuhteissa'....

Saksan ulkoministeriön valtiosihteerin (Weizsäckerin) sähkösanomaohje Saksan Neuvostoliiton suurlähettiläälle (Schulenburgille)

Berliini, 6. joulukuuta 1939

Salasähkösanoma

Täydennyksenä sähkösanomaohjeeseen joulukuun 2. päivältä, seuraava täydentävä ohje annettiin tänään kaikille tärkeille lähetystöille:

Suomen-Venäjän konfliktia koskevissa keskusteluissanne tulisi käyttää edelleen seuraavia näkökohtia:

Muutama viikko sitten Suomi oli lähellä päästä yhteisymmärrykseen Venäjän kanssa, mikä Suomen viisaammalla politiikalla olisi voitu saada hyväksytyksi. Suomen hallituksen vetoaminen Kansainliittoon on mitä soveltumattomin keino kriisin ratkaisemiseen.

Ei ole epäilystäkään, että Englannin vaikutus Suomen hallitukseen — osin Skandinavian pääkaupunkien kautta toteutettuna — sai Suomen hallituksen hylkäämään Venäjän ehdotukset ja sai näin aikaan nykyisen konfliktin.

Englannin syyllisyyttä Venäjän-Suomen konfliktissa tulee erityisesti korostaa.

Saksa ei ole näissä tapahtumissa osallisena.

Keskusteluissa tulee ilmaista sympatiaa Venäjän näkökannoille. Kaikista myötätunnon ilmauksista Suomen näkökannoille tulee pidättäytyä.

Sähkösanomaohjeen loppu.

www.histdoc.net/historia/NaSo1939-12-06.html

Saksan talouspolitiikan osaston virkamiehen muistio

Berliini, 4.1.1940.

Saksan ja Suomen taloudellisten sopimusten jatkamista koskevien alustavien keskustelujen yhteydsssä suomalaiset tiedustelivat, olisiko mitenkään mahdollista, että Saksa sallisi Suomeen tarkoitetun sotamateriaalin läpikulun.

Totesin, että emme voi sallia sellaista läpikulkua tulevaisuudessa.

Saksan Neuvostoliiton suurlähettiläs ulkoministeriölleen

salainen
kiireellinen

Moskova, 8.1.1940

Viiden viikon hyökkäyksen jälkeen puna-armeija ei ole Suomessa missään saanut mainittavia voittoja.

Punaisen armeijan hidas eteneminen ja tilapäiset takaiskut, johtuvat suomalaisten taitavasta vastustuksesta, maaston ja ilmaston hankaluuksista ja ennen kaikkea neuvosto-organisoinnin erittäin huomattavista heikkouksista, erityisesti varustuksissa ja muonituksessa.

Kuitenkaan puna-armeijan lopullisesta voitosta tässä taistelussa ei ole mitään epäilystä. Se on vain ajan kysymys, minkä likimääräinen kesto on mahdoton ennustaa.

Tähän tilanteeseen jouduttiin siksi, että neuvostohallitus ei ollut riittävästi varautunut sellaiseen sotaan, koska se odotti Suomen, kuten Baltian maiden, lopulta taipuvan sen vaatimuksiin.

Suomen hallituksen väärä arvio tilanteesta sai neuvostohallituksen käyttämään voimaa välttääkseen arvovaltatappion, sen jälkeen kun se oli tuonut esille tiukan minimiohjelmansa Molotovin puheessa korkeimmassa neuvostossa lokakuun 21:nä päivänä.

Sota Suomea vastaan oli alun alkaen erittäin epäsuosittu Neuvostoliiton väestön keskuudessa.

Sodan pelko, mikä täällä on aina ollut voimakas kansanjoukkojen keskuudessa ja joka oli tilapäisesti vähentynyt Saksan kanssa sovitun hyökkäämättömyyssopimuksen vuoksi, sai uutta käyttövoimaa Suomen konfliktista.

Tätä tunnetta vahvisti voittojen puute Suomen rintamalla, lisääntyvät tavarantoimitusvaikeudet, selostukset välittömistä hinnankorotuksista ja paikalliset sairaalat täyttävät jäsenensä palelluttaneet lukuisat puna-armeijan sotilaat.

Näen vahvistuksen olemassaoleville vaikeuksille Molotovin lausunnossa, jonka kanssa minulla oli eilen keskustelu konferenssi-istunnon aikana. Hän puhui Suomen konfliktin yhteydessä vakavasta tilanteesta, suomalaisten linnoitusten vahvuudesta ja äärimmäisen kylmyyden epäsuotuisista vaikutuksista.

Kun kysyin, kuinka neuvostohallitus suhtautuu kolmansien maiden, erityisesti Ruotsin ja Norjan, tuen mahdollisuuteen, Molotov sanoi, että neuvostohallitus on selvillä vaarasta, joka syntyisi, jos Englanti ja Ranska käyttäisivät Ruotsia ja Norjaa omiin tarkoituksiinsa. Neuvostohallitus on siksi varoittanut noita kahta hallitusta tammikuun 5:nä ja 6:na asiankuuluvilla nooteilla.

Näissä nooteissa neuvostohallitus on paheksunut Ruotsia ja Norjaa siitä, että ne sallivat vihamielisiä, Neuvostoliittoa vastaan kohdistuvia toimenpiteitä, jotka ovat yhteensopimattomia näiden kahden maan puolueettomuuden kanssa, ja on viitannut mahdollisuuteen hankaluuksien esiin nousemisesta.

Norjan hallitus vastasi heti tuoden esille päättäväisyytensä säilyttää tiukka puolueettomuus ja sälytti syyn tietyistä tapahtumista Norjassa yksityisille ryhmille sekä opposition lehdistölle.

Ruotsista ei ole tullut virallista kirjallista vastausta, mutta ottaessaan vastaan nootin Günther antoi suullisesti samanlaisen alustavan vastauksen.

Neuvostohallitus on lisäksi odottanut, että Saksa käyttäisi vaikutusvaltaansa Ruotsissa sopivalla tavalla.

Kun huomautin, että suomalaiset eivät aivan asian luonnosta johtuen voi odottaa lopullista voittoa ja ovat siksi ehkä valmiita ryhtymään neuvotteluihin neuvostohallituksen kanssa, Molotov ei, mielenkiintoista kyllä, antanut täysin kielteistä vastausta, vaan vastasi sanoilla, että se on "myöhäistä, kovin myöhäistä" ja suomalaisten olisi syytä ensiksi hyväksyä Neuvostoliiton vaatimukset.

Neuvostoliiton-Suomen konfliktin sovintoa estää mielestäni Englannin aikeet, sellaisen syntyminen toisi Neuvostoliitolle huomattavaa helpotusta ja jos sellainen syntyisi meidän avullamme. Se toisi Saksalle suuren arvovaltalisän muiden etujen lisäksi, mitä ovat esimerkiksi malmin häiriintymätön toimittaminen Ruotsista.

Kuitenkin heti alkajaisiksi seuraavat nyt täysin avoimet kysymykset nousevat tässä yhteydessä esille:

1. Salliiko Neuvostoliiton arvovalta neuvottelujen alkamisen lainkaan näissä oloissa?

2. Mitä ehtoja se sellaisessa tapauksessa asettaa?

Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että jos sellainen mahdollisuus on olemassa tai nousisi, Tannerin henkilö, jota täällä pidetään menneiden neuvottelujen "pahana henkenä", tulee häviämään näyttämöltä.

Saksan Suomen lähettiläs maansa ulkoministeriölle

Erittäin kiireellinen

Helsinki, 13.3.1940

Viite sähkösanomanne No. 117 maaliskuun 13:lta päivältä

Moskovassa solmitulla salamarauhalla tulee olemaan kauaskantoiset seuraukset Pohjois-Euroopalle:

1) Venäjä tulee jatkossa dominoimaan Suomenlahtea ja keskistä Itämerta ja on selkeästi parantanut strategista maa-asemaansa Suomen suuntaan ottamalla haltuunsa Karjalan kannaksen, portin etelä-Suomeen. laajalla (epäselvää) ja hankkimalla pääsyn pohjois-Suomeen Kantalahti-emijärvi rautatien kautta.

2) Venäjä tulee vahvistamaan asemaansa Ruotsin suuntaan ottamalla hallintaansa Hangon, joka on kuin Tukholmaan suunnattu pistooli, samoin kuin tulevalla rautatieyhteydellä Venäjän Karjalan ja Kiirunan välillä, mikä tuo Ruotsin malmin helposti saataville milloin tahansa.

3) Skandinavian maat ovat osoittautuneet liian heikoiksi auttamaan Suomea taistelussa suurvaltaa vastaan.

Suomalaisten silmissä suuntaus Skandinaviaan päin ei siis ole läpäissyt tulikoetta.

4) Skandinavian maiden puolueettomuus on todistanut itsestään ainakin sikäli, että länsivallat eivät ole rohjenneet loukata sitä marssimalla niiden läpi.

5) YK on jälleen tehnyt vain paperipäätöksiä ja on kärsinyt tappion Suomessa.

6) Länsivallat eivät ole menneet sotilaallisen väliintulonyrityksiä pidemmälle, ja eivät siten ole voineet antaa ratkaisevaa apua Suomen armeijalle.

Luottamus länsivaltoihin, erityisesti Englantiin, on järkkynyt.

7) Saksa on aiheuttanut syvän pettymyksen Suomessa ja saanut aikaan vihaa tietyissä piireissä, johtuen Saksan asenteesta Venäjän-Suomen konfliktissa, sen lehdistöstä sekä radiosta.

Politiikan realistit ovat kuitenkin tulleet tietoisiksi siitä, että tosiasiallisesti vain kahdella suurvallalla, Saksalla ja Venäjällä, on vaikutusvaltaa Itämeren alueella ja että oikea suuntautuminen kumpaankin suuntaan on elintärkeää Suomen kansalle.

Ei ole odotettavissa, että suomalaiset tyytyvät lopullisesti uuteen rajaan ja on myös epäselvää pitääkö Venäjä rauhaa vain tilapäisenä välivaiheena, joten jännittynyt tilanne Itämeren alueella jatkuu todennäköisesti.

Ainakin suurvaltojen sodan leviäminen Itämerelle on nyt estetty.

Muistio Saksan Johtajan ja Kansankomissaarien Neuvoston puheenjohtajan Molotovin välisestä keskustelusta Saksan valtakunnan ulkoministerin ja ulkoasioiden apulaiskansankomissaari Dekanosovin samoin kuin lähetystöneuvos Hilgerin ja herra Pavlovin läsnäollessa, joista viimeksimainitut toimivat tulkkeina, Berliinissä marraskuun 13. päivänä 1940

Johtaja (Hitler) aloitti Molotovin eilisellä huomautuksella, jonka mukaan Saksan ja Venäjän sopimus on täytetty "yhtä kohtaa lukuunottamatta - Suomea".

Molotov tarkensi, että tämä huomautus ei koskenut vain itse Saksan ja Venäjän sopimusta, vaan ennen kaikkea myös salaisia pöytäkirjoja.

Johtaja vastasi, että salaisessa pöytäkirjassa Saksan ja Venäjän väliset etupiirit ja intressialueet on määritelty ja jaettu. Saksa on pysynyt sopimuksessa, mutta Venäjä ei. Saksa ei ole miehittänyt yhtäkään Venäjän etupiiriin kuuluuvaa aluetta.

Liettuasta mainittiin jo eilen. Tässä tapauksessa ei pitäisi syntyä mitään epäilystä siitä, että kaikki poikkeamat Saksan ja Venäjän alkuperäisestä sopimuksesta johtuvat Venäjän aloitteesta.

Venäläisten ehdotus Puolan jakamisesta voidaan unohtaa. Lublinin kunta ei ole taloudellisesti mikään korvaus Liettuasta. Saksan näkökulmasta tapahtumien aikana syntyi tilanne, joka teki alkuperäisen sopimuksen korjaukset välttämättömiksi.

Sama koskee Bukovinaa. Saksa ilmoitti alkuperäisessä sopimuksessa, että se on kiinnostunut vain Bessarabiasta. Mutta se katsoi tässä kohtaa, että tiettyjen sopimuskohtien korjaaminen olisi myös Venäjälle tarkoituksenmukaista.

Suomea koskeva tilanne oli varsin samankaltainen. Saksalla ei ole siellä poliittisia intressejä. Venäjän hallitus on tiennyt tämän.

Talvisodan aikana Saksa on tunnontarkasti pitänyt voimassa kaikki velvollisuutensa mitä tulee absoluuttiseen puolueettomuuteen.

Molotov tokaisi tähän, että Venäjän hallituksella ei ole ollut huomautettavaa Saksan asennoitumisesta Suomen konfliktissa.

Johtaja mainitsi vielä tässä yhteydessä sen, että hän on jopa pidättänyt laivoja Bergenissä, jotka kuljettivat aseita ja ampumatarvikkeita Suomeen, vaikkei Saksalla ollut oikeutta siihen.

Saksa on asennoitumisellaan Suomen ja Venäjän sotaan aikaansaanut maailmalla vakavaa vastustusta, erityisesti Ruotsissa.

Siitä jouhtuen oli Norjan sotaretkeen, joka jo itsessään oli merkittävän riskialtis, määrätty suuri määrä divisioonia, varmuuden vuoksi, turvaksi Ruotsia vastaan.

Tosiasiallinen tilanne oli seuraava:

Saksan ja Venäjän sopimuksen mukaisesti Saksa tunnusti, että ensisijaisesti Venäjä on poliittisesti kiinnostunut Suomesta, minkä takia Suomi kuuluu sen etupiiriin.

Tosin Saksa on tuonut esiin kaksi näkökulmaa:

1. Saksa on konfliktin aikana ollut erittäin kiinnostunut Suomen nikkeli- ja puutoimituksista

2. Saksa ei halua uutta konfliktia Itämerellä, koska se rajoittaisi Saksan kulkua kaupallisella merenkulkualueella.

Väite, että Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä on täysin paikkaansapitämätön. Toki joukkoja kuljetetaan Suomen läpi Kirkenesiin, josta Saksa on virallisesti ilmoittanut Venäjälle. Matkareitin pituuden vuoksi junien täytyy pysähtyä pariin otteeseen Suomen alueella.

Heti kun joukko-osastojen läpikuljetus on saatettu loppuun saakka, niitä ei sen jälkeen kuljeteta Suomen läpi.

Hän (Johtaja) korosti sitä, että sekä Saksan että Venäjän intresseissä on se, ettei Itämerestä tule uutta taistelualuetta.

Venäjän Suomi-konfliktin jälkeen tapahtui kääänne, mitä tulee mahdollisiin sotaoperaatioihin, koska Britannia voi käyttää kaukopommikoneita sekä -hävittäjiä. Britannialla on siis mahdollisuus saada haltuun Suomen lentokentät.

Sitten on vielä uusi psykologinen tekijä, mikä on erityisen rasittava;

Suomalaiset taistelivat urheasti ja voittivat koko maailman - erityisesti Pohjoismaiden - sympatiat.

Jopa Saksan kansan keskuudessa vallitsi ärtymys Saksan asennetta vastaan, jonka se joutui ottamaan Venäjän kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta.

Siksi Saksa ei halua uutta Suomen konfliktia.

Tämä ei tietenkään koske Venäjän oikeutettuja vaatimuksia. Siksi Saksa otti toistuvasti saman asenteen erilaisiin kysymyksiin, kuten esim. Ahvenanmaan miehittämiseen.

Sodan aikana Saksan taloudelliset intressit Suomessa ovat yhtä tärkeitä kuin Romaniassa.

Saksa olettaa, että sen intressit otetaan huomioon, koska se osoitti itse ymmärrystä Venäjän toiveille Liettuan ja Bukovinan kysymyksissä.

Joka tapauksessa sillä ei ole poliittisia intressejä Suomessa ja se hyväksyy täysin sen tosiasian, että tämä maa kuuluu Venäjän etupiiriin.

Vastauksessaan Molotov korosti sitä, että vuoden 1939 sopimus viittasi tiettyyn kehitysvaiheeseen, joka päättyi kun Puolan sota loppui.

Toinen vaihe päättyi Ranskan häviöön.

Nyt ollaan kolmannessa vaiheessa.

Molotov painotti sitä, että alkuperäinen sopimus ja sen salainen pöytäkirja löi lukkoon Saksan ja Venäjän yhteiset rajat, joten Baltian, Romanian, Suomen ja Puolan kysymykset on nyt järjestetty.

Hän oli samaa mieltä Johtajan kanssa edellämainituista korjauksista. Jos hän laatisi taselehden Ranskan tappionjälkeisestä tilaineesta, Saksan ja Venäjän sopimus vaikutti Saksan suuriin voittoihin.

Mitä tulee sopimuksen korjauskohtiin Liettuan ja Lublinin kysymyksissä, Molotov korosti, että Neuvostoliitto ei olisi vaatinut näitä korjauksia, ellei Saksa itse olisi sitä halunnut. Molotov uskoo, että uusi ratkaisu soveltuu kummankin osapuolten intresseihin.

Tässä vaiheessa Saksan valtakunnan ulkoministeri tokaisi, että Venäjä ei todellakaan ole tehnyt näistä oikaisuista ehdottomia vaatimuksia, mutta että se on joka tapauksessa toiminut voimakkaasti niiden toteuttamiseksi.

Molotov toisti uudelleen, ettei neuvostohallitus olisi jättänyt asioita siihen tilaan kuin mitä alkuperäisessä sopimuksessa sanottiin. Koska Saksa tuli vastaan Liettuassa, on se saanut vastakorvaukseksi alueen Puolasta.

Johtaja tokaisi, että taloudellisesti katsoen ei voi puhua vastakorvauksesta.

Molotov otti puheeksi Liettuan aluekaistalekysymyksen ja korosti, että neuvostohallitus ei ole vieläkään saanut Saksalta selvää vastausta tähän kysymykseen.

Bukovinan kohdalla Molotov myönsi, että kyseessä on alue, jota ei mainittu salaisessa pöytäkirjassa. Venäjän vaatimukset koskevat lähinnä pohjois-Bukovinaa. Saksan tulisi olla ymmärtäväinen Venäjän intresseistä etelä-Bukovinassa.

Tähänkään kysymykseen Venäjä ei ole saanut Saksalta vastausta. Saksa on sen sijaan miehittänyt koko Romanian valtion, jättäen Venäjän toivomukset koskien etelä-Bukovinaa täysin huomiotta.

Johtaja vastasi, että mikäli Venäjä miehittäisi edes osan Bukovinasta, se olisi suuri vastaantuleminen Saksalle.

Suullisen sopimuksen mukaan kaikkien entisen Itävallan alueiden pitäisi kuulua Saksan etupiiriin.

Venäjän etupiiriin kuuluvat alueet on nimeltä mainittu, kuten Bessarabia. Bukovinasta ei sopimuksessa ole sanaakaan.

Eikä sanan 'etupiiri' tarkkaa merkitystä ole tarkemmin määritelty. Saksa ei ole toiminut millään tavalla sopimusta vastaan.

Johtaaja vastasi Molotoville, että Liettuan aluekaistaleita ja Bukovinaa koskevat korjaukset eivät ole mitään verrattuina niihin korjauksiin, joita Saksa on toisaalla asevoimin saanut aikaan. Aseelliset korjaukset eivät ylipäänsä kuulu sopimuksen aiheisiin.

Molotov pysyi kuitenkin aiemmin lausutussa mielipiteessään, että molemmat Venäjän toivomat korjaukset ovat vähäpätöisiä.

Johtaja vastasi, että jos Saksan ja Venäjän yhteistyön toivotaan tuovan positiivisia tuloksia tulevaisuudessa, silloin neuvostohallituksen täytyy ymmärtää, että Saksa kamppailee elämästä tai kuolemasta ja haluaa menestyä kaikissa olosuhteissa. Siksi Saksa haluaa varmistaa, että sillä on taloudellisia ja sotilaallisia edellytyksiä siihen. Saksa puolestaan osoittaa samanlaista ymmärrystä Venäjän vaatimuksille.

Saksan vaatimusten varmistaminen eivät ole Venäjän sopimuksen vastaisia. Saksa haluaa välttää sotaa Itämerellä, koska se johtaisi tuntemattomiin seurauksiin, eikä Saksa riko sopimusta, jonka mukaan Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin.

Takuu, jonka Saksa antoi Romanian hallituksen toiveesta ja pyynnöstä, ei ole Bessarabiaa koskeva sopimusrikkomus.

Neuvostoliiton täytyy tehdä itselleen selväksi se, ettei laajemman yhteistyön puitteissa tule tavoitella itselleen suuruusluokan etuja, ainoastaan nyt keskusteltavia vähäpätöisiä muutoksia.

Molemmat maat saavuttavat suuria menestyksiä, edellyttäen ettei Venäjä ala hakemaan itselleen etuja Saksaa kiinnostavilta alueilta.

Menestys on suurempi jos Saksa ja Venäjä taistelevat selät vastakkain, mutta pienempi jos maat seisovat vastakkain. Ensimmäisessä tapauksessa ei maailmassa ole mitään mahtia, joka voisi vastustaa molempia maita.

Molotov ilmoitti olevansa samaa mieltä Johtajan kanssa, ja korosti neuvostojohtajien, erityisesti Stalinin, näkemystä siitä, että olisi suotavaa jos maiden välisiä suhteita syvennetään ja aktivoidaan. Mutta suhteilla tulisi olla kestävä perusta, jotta vähäisimmätkin kysymykset saadan ratkaistua, jotka ratkaisemattomina pilaavat saksalais-venäläis suhteiden ilmapiirin.

Suomi on yksi näistä kysymyksistä.

Venäjän ja Saksan hyvällä yhteisymmärryksellä kysymys ratkaistaisiin ilman sotaa, mutta Suomessa ei saa olla saksalaisia joukkoja eikä Suomessa saa olla poliittisia mielenosoituksia neuvostohallitusta vastaan.

Johtaja vastasi, että toinen asiakohta ei missään tapauksessa ole keskustelun kohde, koska Saksalla ei ole mitään tekemistä niiden asioiden kanssa. Mielenosoituksia on helppo järjestää ja jälkeenpäin on vaikeata selvittää, kuka niiden todellinen järjestäjä on ollut.

Hän vakuutti, että kunhan Saksa ja Venäjä pääsevät yhteisymmärykseen ei Suomeen lähetetä yhtäkään saksalaista joukkoa.

Molotov vastasi, että suomalaisten delegaatioiden lähettäminen Saksaan tai suomalaisten merkkihenkilöiden vastaanotto Saksassa on sama kuin mielenosoitus.

Saksalaisten joukkojen läsnäolo Suomessa on muutenkin seikka, joka antaa Suomelle kaksijakoisen aseman. Suomessa esiintyy mm. sellaisia iskulauseita, kuten "Se ei ole suomalainen, joka hyväksyy Venäjän ja Suomen rauhansopimuksen" ja vastaavia.

Johtaja vastasi, että Saksa on aina toiminut sovittelevasti niin Suomen kuin Romanian kanssa, ja antanut molemmille neuvon hyväksyä kaikki Venäjän vaatimukset.

Molotov vastasi, että Venäjän hallituksen velvollisuus on ratkaista Suomen kysymys. Siihen ei tarvita uusia sopimuksia, koska vanha sopimus määrää Suomen Venäjän etupiiriin.

Johtaja ilmoitti, ettei Saksa halua sotaa Itämerelle ja että Suomi on ehdottomasti tärkeä nikkelin ja puutavaran toimittajana. Poliittisesti Saksa ei ole kiinnostunut Suomesta, eikä se ole miehittänyt yhtäkään Suomen aluetta, toisin kuin Venäjä on tehnyt. Saksalaisten joukkojen läpikulku on muutenkin päättymässä.

Ratkaiseva kysymys on, aikooko Venäjä mennä sotaan Suomen kanssa?

Molotov vastasi vältellen kysymykseen ja totesi, että kaikki olisi hyvin jos Suomen hallitus luopuisi sen kaksijakoisesta asennoitumisestaan ja jos kansa lakkaisi kiihottamista Venäjää vastaan (edellämainittujen iskulauseiden julkituomisella).

Johtajan pelkoon siitä, että Ruotsi puuttuisi seuraavalla kerralla Venäjän ja Suomen väliseen sotaan, Molotov sanoi ettei hän osaa sanoa mitään Ruotsista, mutta painotti että sekä Saksalla että Venäjällä on intressejä pitää Ruotsi puolueettomana.

Sekä Saksalla että Venäjällä on intressi Itämeren rauhaan, tosin Venäjällä on täysi mahdollisuus varmistaa rauha Itämerellä.

Johtaja vastasi, että Euroopassa on nyt koettu, kuinka maantieteelliset seikat voivat yllättäen rajoittaa parhaitakin sotilaallisia aikomuksia.

Siksi hän pohti, että mikäli uusi konflikti syntyy, silloin Ruotsiin ja Suomeen pystytetään vastarintapesäkkeitä, jotka toimivat Brtiannian ja Yhdysvaltojen lentotukikohtina. Tällöin Saksan olisi pakko puuttua asiaan.

Hän mainitsi myös, että Salonikissa on syntynyt tilanne, joka pakottaa väliintuloon. Hän ei halunnut joutua samaan puuhaan myös Pohjoismaissa.

Venäjä tulee saamaan kaiken, jonka se katsoo kuuluvan itselleen. Kysymys on 6-12 kuukauden viivästymisestä.

Suomen hallitus on juuri lähettänyt nootin, missä se ilmoittaa sitoutuvansa mitä läheisimpään ja ystävällisimpään yhteistyöhön Venäjän kanssa.

Molotov vastasi, että sanat eivät aina vastaa tekoja. Rauha Itämerellä voidaan varmistaa heti sen jälkeen, kun Saksa ja Venäjä ovat päässeet täyteen yhteisymmärrykseen Suomen asiassa. Hän ei nähnyt mitään syytä, miksi Venäjän tulisi lykätä toimiaan 6-12 kuukauden päähän. Suomen kysymys täytyy ratkaista viimevuotisen sopimuksen puitteissa.

Johtaja vastasi, että hän voi vain toistaa ettei Suomeen saa syntyä uutta sotaa, koska sillä voisi olla kauaskantoisia vastavaikutuksia.

Suomen konfliktin aikana Saksa, huolimatta kaikista vaaroista, että Pohjoismaihin saatetaan perustaa liittoutuneiden tukikohtia, noudatti velvollisuuksian Venäjää kohtaan ja neuvoi aina Suomea myöntymään Venäjän ehtoihin.

Valtakunnan ulkoministeri korosti Saksan menneen jopa niin pitkälle, että se kielsi Suomen presidenttiä käyttämästä saksalaista kaapelia radiopuheessaan Amerikkaan.

Johtaja selitti, että Venäjän aikoinaan mainitsema Puolan jako saattaisi johtaa maiden suhteiden kiristymiseen, ja sanoi suoraan, että sota Suomessa aiheuttaisi vastaavanlaisen suhteiden kiristymisen, sekä pyysi venäläisiä osoittamaan samaa ymmärtämistä Suomen kohdalla, kuin Saksa osoitti vuosi sitten Puolan kysymyksessä.

Hän oli varma siitä, että Venäjän diplomaattinen nerokkuus löytäsi välineet ja keinot, jotta sota voidaan välttää.

Molotov vastasi, että kun kansainvälinen tilanne oli vuosi sitten huonompi Saksalle kuin nyt, silloin Saksa ei nostanut esiin Itämeren rauhaa koskevaa kysymystä. Siitä huolimatta, että Saksa on jo miehittänyt Saksan, Norjan, Hollannin ja Belgian, voittanut Ranskan ja voittaa piakkoin Britannian. Molotov ei näe miten sota Itämerellä edes olisi mahdollinen. Saksan tulisi ottaa sama asenne kuin edellisenä vuotena.

Jos se tekee sen ilman ennakkovaatimuksia, silloin on varmaa ettei Suomen kysymyksen kohdalla synny minkäänlaisia hankaluuksia. Muuten syntyy uusi tilanne, josta täytyy neuvotella.

Johtaja korosti, että kyllä hänkin ymmärtää jotakin sotilaallisista asioista, sanoi että on täysin mahdollista, että Ruotsi mahdollisessa sodassa liittoutuu Yhdysvaltojen kanssa, jolloin USA saa jalansijaa niillä alueilla.

Hän haluaisi lopettaa sodan Euroopassa ja toisti uudestaan, että uusi sota Itämerellä toisi jännitteitä Saksan ja Venäjän välisille suhteille, ja koska ei vielä tiedetä mikä Ruotsin asenne tulee olemaan, sen seurauksia ei voisi tietää.

Julistaisiko Venäjä sodan Yhdysvaltoja vastaan jos se puuttuisi Suomen konfliktiin?

Molotov totesi, ettei kysymys ole ajankohtainen.

Johtaja vastasi, että on myöhäistä päättää siinä vaiheessa, kun asia on ajankohtainen.

Molotov totesi, ettei hän näe merkkejä sodan puhkeamisesta Itämerellä.

Johtaja vastasi, että kaikki on silloin kunnossa ja keskustelu on puhtaasti teoreettinen.

Saksan valtakunnan ulkoministerin yhteenveto:

(1) Hitler ilmoitti, että Suomi pysyy Venäjän etupiirissä eikä Saksa aio pitää joukkojaan Suomessa.

(2) Saksalla ei ole mitään tekemistä Suomen Venäjä-vastasisten mielenosoitusten kanssa. Se tulee käyttämään vaikutusvaltaansa päinvastaiseen suuntaan.

(3) Suomen kysymyksestä ei ole mitään syytä tehdä ongelma. Kyseessä saattaa olla pelkkä väärinkäsitys. Venäjä on rauhansopimuksellaan Suomen kanssa täyttänyt kaikki vaatimuksensa.

Mielenosoitukset lyödyssä maassa eivät ole mitenkään epätavallisia. Jos Saksan joukkojen läpimarssi on herättänyt suomalaisissa tiettyjä reaktioita, ne lakkaavat myöhemmin.

Johtaja korosti sitä, että sekä Venäjä että Saksa ovat yksimielisiä siitä, että Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin.

---

Johtaja huomautti myöhäisestä ajankohdasta ja keskeytti keskustelut mahdollisten brittiläisten ilmahyökkäysten takia.

Hän totesi, että tulevaisuudessa täytyy tutkia miten Venäjän etuja voidaan varmistaa Mustalla merellä ja että Venäjän toiveita koskien sen tulevaa asemaa maailmassa täytyy ottaa tarkasteluun.

Molotov totesi, että Venäjällä on nyt koko joukko suuria ja uusia kysymyksiä. Venäjä ei voi mahtavana valtiona olla puuttumatta Euroopan ja Aasian suuriin kysymyksiin.

Molotov puhui Venäjän ja Japanin suhteista, jotka ovat viime aikoina parantuneet. Suhteiden paraneminen tapahtuu nopeammalla tempolla ja hän kiitti Saksaa sen ponnisteluista tähän suuntaan.

Venäjän ja Saksan tehtävänä on huolehtia Japanin ja Kiinan suhteiden sopimisesta. Kiinalle varmistetaan 'kunniallinen' ulospääsy antamalla Japanille mahdollisuus saada Indonesia.
Schmidt

Berliini, marraskuun 15. päivänä 1940.

www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-13.html

.

Ministeri Schnurre Ruotsin ulkoministeri Güntherille.

Herra Ministeri,

Minulla on kunnia vahvistaa, että Ruotsin hallituksen ja Saksan hallituksen kesken on saavutettu yksimielisyys seuraavasta:

1) Ruotsin kunink. hallitus on valmis myöntämään Saksan puolustusvoimien lähetyksille, jotka käsittävät kaikenlaisia tavaroita (Wehrmachtsgut), siihen ml. sotamateriaali, kauttakulun Saksasta tai Saksan miehittämiltä Tanskan ja Norjan alueilta, Ruotsin alueen läpi määräpaikkoihin Norjassa sekä myös päinvastaiseen suuntaan liikenneteknisten mahdollisuuksien rajoissa.

Lähetyksiä voi seurata kuljetusmiehistö.

2) Sikäli kun kysymys on tavaroista, joille Ruotsin määräysten mukaan tarvitaan kauttakulkulupa, Saksan hallitus tulee joka kerran ilmoittamaan etukäteen Ruotsin hallitukselle lähetyksistä, varmistaakseen niiden viivytyksettömän läpikulun.

3) Ruotsin kunink. hallitus on valmis sallimaan Saksan puolustusvoimien jäsenten - erityisesti lomalaisten - kuljettamisen virkapuvussa (ilman sellaisia aseita, jotka eivät kuulu sotilaan henkilökohtaisen aseistukseen, ja sillä ehdolla, että kiväärit ja miehistön käsiaseet kuljetetaan erillisissä vaunuissa) kohdassa 1) mainittujen määräpaikkojen ja Ruotsin alueen välillä, olkoonpa sitten kysymys yksittäisen henkilön matkasta tai suljetusta osastosta,

Jälkimmäisessä tapauksessa edeltävää ilmoitusta käyttäen, jotta päästäisiin sopimukseen kuljetuksen toimeenpanoon sopivista toimenpiteistä.

4) Yksityiskohtien harkinta, joita mahdollisesti tarvitaan edellä sovitun toimeenpanoon, käydään välittömästi läpi Saksan lähetystön, ja tässä tapauksessa sen sotilasasiamiesten avustuksella, toiselta puolen ja asianomaisten Ruotsin viranomaisten kesken toiselta puolen.

5) Niissä kulloisissakin detaljikysymyksissä, jotka voivat tulla esiin tämän sopimuksen toteuttamisessa, asiat ratkaistaan kussakin tapauksessa samalla tavalla asianomaisten ruotsalaisten viranomaisten kanssa.

Ottakaa vastaan, herra Ministeri, syvimmän kunnioitukseni vakuutus.

Schnurre.

Lähteet: Documents on German foreign policy 1918-1945. Series D. Volume X. No. 132. London, Her Majesty's Stationary Office, 1957. — Handlingar rörande Sveriges politik under andra världskriget. Transiteringsfrågor och därmed sammanhängande spörsmål. Juni—december 1940. 33. Kungl. Utrikesdepartetmentet. Stockholm, 1947.

Alustavia ehdotuksia lähetettiin 25.6. ja ym. kanssa samansisältöinen 29.6.1940. Ulkoministeri Güntherille lähetettiin oheinen teksti saksaksi ja Günther lähetti sen Schnurrelle ruotsiksi 8.7.1940.

www.histdoc.net/historia/1940-06-29.html

Ruotsin hallitus antoi 25.6.1941 tiedonannon saksalaisen divisioonan kauttakulusta:

Tilanteessa, joka on syntynyt nyt puhjenneen Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan johdosta, Ruotsi ponnistelee järkähtämättömästi säilyttääkseen itsenäisyytensä ja riippumattomuutensa ja pysyttelee sotaristiriitojen ulkopuolella.

Uusi tilanne on kuitenkin asettanut meidät erityisten kysymysten eteen.

Niin Suomen kuin Saksan puolelta on pyydetty lupa siirtää Ruotsin rautateitä pitkin, Norjasta Suomeen, enintään divisioonan vahvuinen sotajoukko.

Hallitus on suostunut siihen, ja se on mahdollista käyttäen Ruotsin suvereenisuuden turvaavaa muotoa.

www.histdoc.net/historia/1941-06-25.html