Meillä ei oo yhtään valtiomuotoa, joka ei jättäis tilaa täydelle kaaokselle, koska kansa on aina mukana kuvioissa.
Diktatuuri on aina vaan merkki siitä, että edellinen hallinto oli törkeen huono, koska ei siihen muuten siirrytä.
Mikä aate sitten valitaan, riippu johtajista. Samat hullut käy kuuntelemassa kaikkien puheita ja ennen kuin ne päättää, keiden kannattajat on vihollisia. Jos joku porukka pääsee selkeesti niskan päälle, alkaa vaihe, missä hypätään jyrkänteltä alas kun kerran muutkin.
Aate ei oo missään vaiheessa kovin tärkee ja se on yleensä vielä niin huonokin, ettei se toimi missään vaiheessa sellasenaan.
Fasismi on poikkeus, koska Mussolini keksi sitä lisää tarpeen mukaan. Ei siitäkään hyvää tullu, mutta ens alkuun se kyllä toimi ihan sellasenaan.
Tää homma ei eroa oikeestaan mitenkään Talvivaaran kaivoshankkeesta tai WinCapitasta, koska nekin oli vaan sitä, että luuseri pääsi kokeen vähän aikaa olevansa jotain.
Meillä on se väestönosa, joka on mielestään llian hieno tekeen oikeeta työtä. Se on hyvin nirso sen suhteen, mitä se suostuu tekeen, ja hirveen hyvin perillä oikeuksistaan sikäli kun ne keventää työtaakkaa. Ihannetilanne olis se, ettei tarviis tietää mitään ja vuokrafirman väki tekis työt. Ahkerat ihmiset on loppumattoman kateuden kohde, koska ne saa jotain aikaiseksikin, niin että välillä nää päättää nousta sorron yöstä kostaan niille, jotka tekee työtä oma-aloitteisestikin.
Johtajahahmo on sellanen, missä on seassa sen verran maatalon isäntää, ettei sitä haittaa kulkee paskasissa haalareissa, ja sen verran huijaria, että se puhuu sitä mitä turha väki haluaa kuulla. Nää vedätykset tunnistaakin aina siitä, että ne saa liikkeelle oikeeta työtä välttelevät luuserit, jotka ei sitten halua kuulla ollenkaan järkipuhetta. Höpinöitten sisältöön ei tarvii kiinnittää huomiota.
Äärimmäinen karisma on näille sitä, että joku, joka kehtaa käyttää Hankkija-lippistä ja kulkea Nortti huulessa eikä oo hirveen kiinnostunu omistamisesta sikäli kun omaisuutta ei tarvita tekemiseen, viittii haaskata hyvä aikaa niihin. Tää on niin harvinaista, että näitä tyyppejä ikävöidään kauan.
Stalin ei ollu muuta kuin juntti, joka olis ollu omassa elementissään maatilalla, mutta ihan hyvin se karjatilallisen ajattelutapa kumminkin sai Neuvostoliiton rauhottuun hullujen jäljiltä. Ei oo prolekanta vieläkään päässy kasvaan entiselleen.
Leninistä olis ehkä saanu renkipojan kun se ei ollu kovin hyvä käyttään päätään ja ulkonäkö viittas enemmän alaisen hommiin.
Kasvonpiirteitä ja sellasta kannattais katella tarkkaan, koska ne paljastaa paljon maailmasta. Hiusraja yksistään kertoo paljon ja politiikassa selkeesti pärjää sillä, että sattuu oleen isäntäväen hiusraja. Se on niinku karismaa ja puheet voi olla mitä sattuu.
Puolueitten karismamaku liittyy siihen, mistä suunnasta kannattajien geenit on kotosin, koska hiusrajakin vaihtelee sen mukaan.
Kokkareet on kovasti poroisännän perään ja varmaan joku sellanen on joskus ryyppyreissulla pökkiny jotain Niinistön suvun akkaa, koska muita piirteitä on niin paljon, että olis vaikee kuvitella, että näitä olis suvussa enemmän. Kataisen kanssa on sama juttu.
Demareille pitää olla erilainen hiusraja eikä ne tykkää kokkareitten mausta ollenkaan, mutta sitäkin hiusrajaa esiintyy isäntäväellä. Nää on vaan eri suunnasta kotoisin.
Mä kattelin jonkun aikaa vierestä mitä demarit tykkää sukupolvenvaihdosta odottelevasta poroisännästä ja kyllä sillä selvästi karismaa oli. Se oli vaan vääränlaista ja pelotti demareita, minkä takia tää tyyppi kai tappelikin ryyppyreissuillaan aika paljon. Siihen tarvitaan aina se toinenkin osapuoli.
Me vaan eletään maaorjuuteen sopivan porukan muodostamassa yhteiskunnassa ja sitä pitää peitellä valehtelemalla, että maailma olis jotenkin niinku ihan oikeesti muuttunu.
Kirjoittaja
