Näin meitä valistetaan

Joo, mietin tuota Kanen sanomista myös toisinkin päin; voidaanko oma (suomalainen) kulttuurikin jakaa hyviin ja kannatettaviin asioihin, sekä sitten ei-toivottuihin ilmiöihin.
Sanon tämän taas provoavasti – kuten aina – mutta viime aikoina olen löytänyt tietäni ulos helsingistä muutakin kuin motareita pitkin. Joskus niin koukeroisia reittejä, ettei tosikaan. Silmiin pistää – suorastaan häikäisee – se valtaisa kontrasti rantaruotsalaisen ja supisuomalaisen kunnan välillä. Yleensä nämä rååtsalaiset kunnat omaavat punamultaisia mummonmökkejä, melkoisen viihtyisiä kyläkuntia, jotka on kun suoraan – jos ei nyt sadusta – niin jonkinlaisia vaahteramäen kissankulmia kuitenkin. Idyllisiä, juuri sellaisia joissa ihmisen pitäisikin asua pienen ryytimaan kupeessa.
Sitten on nuo suomalaiset asuinalueet, jotka on järjestään elementtitaloja, tasakattoisia perusrakentamista, jossa pihapiirit hoidetaan koneellisesti jos vaan mahdollista. Vanhimmat talot näitä perinteisiä asevelitaloja, harmaita, tyylittömiä, ankeita ja kuin toinen toistaan kopioiden. Ei ole vaikea kuvitella miten sodan jälkeen veteraanit on paukutelleet niissä aivonsa seinille parabellumilla. Yleensä ottaen supisuomalaisuuden ongelma, erityisesti rakentamisessa, on kaikkinainen kauneusarvojen loistaminen poissaolollaan. Sellainen ympäristö ei voi parhaalla tahdollaankaan kuin masentaa, ja ajaa mielenterveydellisiin ongelmiin. Tuossa kun Juppe pohti lähiöiden ongelmia, niin ollaanko ikinä edes pohdittu, miksi meillä ylipäätään on lähiöitä? Eikö lähiö itsessään ole vain osoitus jostain kulttuurisesta vajeesta.

Ilmiö jonka näkee myös suomalaisten mökkikulttuurissa. Kesämökit tunnutaan ostettavan vain työleireiksi. Niiden ainoa funktio tuntuu olevan vain ja ainoastaan rehkiminen. Tämä on osa jotain laajempaa kinkyä luterilaisuutta, jossa motiiveja ei koskaan pohdita. Suomalaisuudessa on jokin epäterve asenne työhön, sillä työ tuntuu olevan korkein hyve, jonka varjoon voi kaiken muun jättää. Periaatteessa maahanmuuttokeskustelunkin koko idea nojaa maahanmuuttajien ja työn suhteeseen; joko ne vie meidän työpaikat tai sitten elää sossun siivellä. Milloin me päästiin siihen, että maailmaa voi hahmottaa vain työn kautta?
Lyhyesti sanoen suomalainen kulttuuri on äärimmäisen kapea ja yksiulotteinen. Tietynlainen post-kulttuuri on tehnyt hyvää, tuo sirpalemainen mosaiikkikulttuuri joka ei auktoriteetteja kunnioita, mutta paljon on vielä matkaa ennen kuin se hedelmää alkaa kantaa. Kanen hahmottama gastro-kulttuuri on juuri postmodernia, mutta aika näyttää onko se hyvää vai huonoa. Hyvää kuitenkin - uskoisin.

Jukkis kirjoitti: Joo, mietin tuota Kanen sanomista myös toisinkin päin; voidaanko oma (suomalainen) kulttuurikin jakaa hyviin ja kannatettaviin asioihin, sekä sitten ei-toivottuihin ilmiöihin.

Tottahan toki voidaan jakaa, ja pitääkin.

Sanon tämän taas provoavasti – kuten aina – mutta viime aikoina olen löytänyt tietäni ulos helsingistä muutakin kuin motareita pitkin. Joskus niin koukeroisia reittejä, ettei tosikaan. Silmiin pistää – suorastaan häikäisee – se valtaisa kontrasti rantaruotsalaisen ja supisuomalaisen kunnan välillä.

Joskus kun Jukkiksella on aikaa, täytyy esitellä Helsinkiä ennen neuvostoliittoa ja sen jälkeen. Valloittajan kulttuurituhon jäljet ovat hyvin nähtävissä ja varmaankin kulminoituu itä-Pasilaan.

Milloin me päästiin siihen, että maailmaa voi hahmottaa vain työn kautta?

Sodan jälkeen viimeistään. Vielä 30-luvulla henkisyys ja kauneus olivat arvossa muttei enää 40-luvulla. Tämä on hyvin havaittavissa esim. kirjallisuudessa.

Lyhyesti sanoen suomalainen kulttuuri on äärimmäisen kapea ja yksiulotteinen.

Tämä on juuri se perinteinen harhaluulo, sillä se mitä edelläkin kuvailit on peräisin neuvostoliitosta, eli meidät pakotettiin "työläismuottiin", jossa taiteilla ja kauneudella ei ollut enää mitään sijaa. Jouko Turkka lienee parhaita esimerkkejä työläisille suunnatusta taiteesta. Virossahan taiteilijat jotka loivat oikeaa taidetta passitettiin siperiaan ja taideteokset kirjaimellisesti tuhottiin.

Ulkomaalaisia rikollisia ei voida käsitellä uutisissa kunnolla, koska suviksien mielestä se aiheuttaisi rasismia tai jotain muuta kamalaa. Voisi käydä jopa niin ikävästi, että rikolliset jäisivät kiinni.

Tällä hetkellä poliisi kaipailee tällaista koplaa:

Päijät-Hämeen poliisi tiedotti aiemmin tänään Orimattilassa 9.6.2011 rikoksiin syyllistyneistä ulkomaalaisista, joiden epäillään muun muassa murtautuneen Orimattilan Niinikoskella asuttuun omakotitaloon.

Poliisi on saanut epäillyistä henkilöistä valvontakameran taltioimia kuvia, jotka ovat ohessa. Myymälän kanssan vieressä on nelikon nainen sekä keltaiseen lyhythihaiseen kauluspaitaan sonnustautunut mies. Kaksi muuta miestä ovat liikkeen ulko-oven vieressä. Toisella näistä miehistä on keltainen t-paita, jonka selässä on numero numero 9 ja teksti "ronaldo".

Kaikki havainnot kuvan esittämistä henkilöistä pyydetään ilmoittamaan Päijät-Hämeen poliisiin p. 050-4564312 tai lähimmälle poliisille.

Poliisi pyytää tiedotusvälineitä mahdollisessa kuvan julkaisutilanteessa rajaamaan tai peittämään myymälän tiskin takana olevan henkilön kasvot tunnistamattomaksi.

Linkistä löytyy myös pari kuvaa rosmoista.

www.poliisi.fi/poliisi/paijat-hame/home....D477C22578AB0045D778

No, äärisuvaitsevaiseen Sodoma Newsiin kuuluva Iltasanomat on tyylilleen uskollisena päättänyt suojella myös syyllisiä.

www.iltasanomat.fi/kotimaa/ramisevalla-a...t-1288394784083.html

Kane kirjoitti: Todellisuudessahan kulttuurit eivät koskaan sekoitu, saati ole tasa-arvoisia; eri kulttuurit vain taistelevat olemassaolostaan tappaen ja alistaen kunnes toiset on tuhottu. Monikulttuurisuus on harha, joka ei ole koskaan toteutunut ihmiskunnan historiassa, eikä tule toteutumaan.

Soisin, että jokainen miettisi oman kulttuurinsa ja perinteiden suhdetta muihin kulttuureihin ja valitsisi sen mihin haluaa kuulua ja mitä haluaa puolustaa, jokainen valitkoon puolensa. Me emme esimerkiksi ole koskaan joutuneet lähtemään pakolaisiksi perinteidemme ja kulttuurimme takia, toisin kuten esim. somalit. Kumpaa kulttuuria sinä haluaisit kenties suosia?

Mikähän ovat nämä muuttumattomat 'kulttuurit', jotka eivät koskaan sekoitu? Vai oliko tämä kenties ironinen kommentti, jonka otin tosikkona todesta? Olen miettinyt omaa kulttuuriani ja perinteitä ja luulen, että aika sekoittuneissa kulttuureissahan tässä elellään.

Miten suomalaista on esim. suomalainen populaarimusiikki? Esitettynä vaikkapa kokoonpanolla (soolo)laulu, (sähkö)kitara, (sähkö)basso ja rummut, muutaman minuutin biisejä vierasperäisissä rytmeissä, biisejä joita voi kuunnella muutenkin kuin livenä. Ulkoasultaan ja ilmaisultaan mielestäni aika kaukana suomalaisesta mutta kai siinä paikoitellen jotain suomalaistakin voi olla.

Miten perisuomalaista on vaikkapa sähkösauna, joka napsautetaan päälle ja sitten saunotaan kelloon sidotun lainakulttuuria olevan 40-tuntisen työviikon päälle ilman sen kummempia lämmitysrituaaleja?

Miten suomalaista on liehutella jotain siniristilippuja tai leijona(perisuomalainen eläin)vaakunoita?

Eikö koko moderni kaupungistunut elämäntapa ole täysin lainaa? Pääasiassa amerikkalainen populaarikulttuurihan on rappeuttanut -tai tarkastelukulmasta riippuen muuttanut- suomalaista kulttuuria mielestäni paskempaan tai yksitoikkoisempaan suuntaan - tosin on kai sieltä jotain kivaakin lainattu. Yritäpä vaikka löytää suomalaista ruokaa kaupungilta - vaikeaa on - hampurilaista, pitsaa, kebappia, kiinalaista yms. susheja on kyllä tarjolla. Samat heset, mäkit, kotipitsat ja nakkikioskit joka paikkakunnalla, paikalliskulttuuritkin kituu henkitoreissaan.

Aika pintapuolista taitaa tämä nykyinen suomalaisuus olla, pohjimmiltaanhan elämme lähes täysin yleislänsimais-kapitalistisessa kulutuskulttuurissa.

Ja vielä tuosta pakolaisuudesta, kyllä ainakin minun esi-isäni ja -äitini ei niin kaukanakaan menneisyydessä ovat joutuneet pakolaisina kotinsa ja maansa hylkäämään tuonne nykyisen itärajan taakse. Eikä silloinkaan aina ole niin suopeasti suhtauduttu vaikka kulttuurierot ovat olleet pienempiä kuin monilla nykyisillä tänne tulevilla pakolaisilla.

Oma suomalaisuuteni ainakin kestää vuorovaikutuksen muiden kulttuurien edustajien kanssa. Myös oleilu muiden kulttuurien parissa edesauttaa omansa havaitsemista - ja muokkaamista - ja pohtimista mitä siitä edelleen yrittää jälkeläisilleen (ja vähäisemmässä määrin muillekin) siirtää.

Eli tiivistettynä; tuo Kanen kommentin ensimmäinen kappale on mielestäni ihan täyttä sontaa. Toisen kappaleen kehotukseen voin kyllä yhtyä (lukuunottamatta tuota valitse puolesi - jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan - henkistä kehotusta).

Ymmärtääkseni Kane tarkoitti kulttuurilla tässä yhteydessä kansaa ja kansan erilaisia elintapoja, minkä kyllä huomaa jos haluaa huomata. Nuo esimerkkisi musiikista, keittiöistä jne. menee asian vierestä. Venäläiselle kyllä kelpaa hampurilainen ja jenkki kalastaa innoissaan Rapalan vaapuilla mutta jos laitetaan kaksi kulttuuria asumaan samaan paikkaan niin ongelmia tulee. Esineet tai ruoka-aineet ei käy keittiössä tappelemaan.

Mainitse joku esimerkki missä kaksi kulttuuria(kansaa) olisi sekoittunut?

No esimerkiksi Brasiliassa on useampiakin kansoja/kulttuureita sekoittunut, alkuperäiset intiaanit (ovat tietysti monin paikoin olleet pahasti altavastaajina), sitten on portugalilaiset siirtomaaherrat ja heidän jälkikasvunsa ja eripuolilta afrikkaa tuotujen orjien jälkeläiset monissa asioissa hyvinkin sekoittuneita, rodun / heimon / ihonvärin raja ei ole aina kovin selkeä vaan monissa asioissa on aika syvääkin synkretismiä. Voisi tietysti nähdä, että näin on syntynyt/synnytetty uusi brasilialainen kulttuuri, mutta kyllä siellä on niitä piirteitä 'alkuperäisistä' kulttuureista havaittavissa.

Muutenkin mielestäni ei ole mitään yhtä kulttuuria, joka olisi suomalainen tai ruotsalainen tai mikä tahansa, eri elämänaloilla on erilaisia 'kulttuureita' jotka vaikuttavat ja ilmenevät enemmän tai vähemmän keinotekoisista kansallisuusrajoista piittamatta. Kulttuuri elää, ilmenee ajassa eritavoin, jokin täysin muuttumaton kulttuuri on kuollut kulttuuri.