Vaihtoehtoiset hoitomuodot

Hiiva ja sienet yleensä viihtyy happamassa ja ruokasooda nostaa ph-tasoa emäksiseen suuntaan, jolloin näiden viihtyvyys elimistössä ainakin vähenee.

Joillakin tutuilla on koivessa kynsisieni, sitkeä vaiva näyttää olevan johon hankitaan kalliita voiteita sun muuta ihmelääkettä ja mikään ei silti auta. Olen koittanut sanoa että liottakaa koipeanne koolissa (pesuvadis) päivittäin ja pakkaa ruokasooda tai kloriittia veden sekaan. Mutta ei, ei viitsitä edes kokeilla.

Olin joskus aikoinaan hammaslääkärissä jossa tulehtuneelle hampaalle tehtiin juurihoitoa. Hampaaseen pruutattiin nestettä jossa oli tuttu haju. Ihmettelin tätä ja kysyin mitä se on? Hammaslääkäri vastasi että natriumhypokloridia eli kauppanimeltä Kloriittia. Jaha välähti, emäksisellä hoidetaan tulehduksia.

Hypokloridi korvasi aikoinaan kloorin paperin valkaisussa. Sataprosenttisena se on herkkä, varsinkin kun läsnä on hiilivetyjä. Kuumennettaessa yli sadan asteen se muuttaa kemiallista muotoaan jota en nyt tässä muista, mutta sitä käytetään happea antavana aineosana näissä rjähteeis.

Kirjoitin tämän viis vuotta takaperin mikä tehoaa viruksiin:

Uusi virushoito - reseptorien imitaatio

Yhteen aikaan toitotettiin ettei viruksia vastaan ole rokotteita ja niitä ei voi lääkkeillä parantaa koska lääkkeet eivät vaikuta niihin. Ainoastaan bakteereja vastaan voidaan tehdä rokote ja lääkitys. Yhtkkiä sitä sitten tulikin influessarokotteet virusperäisiin räkätauteihin. Ottaappa siitä sitten selvää kun rokotteet ovatkin alkaneet tehoamaan virusksiakin vastaan ja koko rokotehomma on mennyt sen suhteen ristiriitaiseksi.

Ainut aine joka ainakin tehoaa viruksiin ja virusperäisiin keuhkosairauksiin on huoltoasemilta ostettava syylärineste, propyleeniglykooli jota myös sähköisissä höyrystimissä, aurinkokeräimis ja astmapiipuissa sekä elintarvikkeissa käytetään.

Tästä on jopa tutkittua tietoa toisen maailansodan jälkeen tehtynä. Eli näin simppelisti ajateltuna fingeborillinen konjakkia pari kolme kertaa päivässä (suusta keuhkoihin hengitettynä) sillä alkoholi tappaa kohtuudella otettuna bakteerit ja propyleeniklykooli höyryhengitettynä virukset...

Todentotta.. tuo propyleeniglygoli toimii viruksiin. Keuhkokuume on yksi yleisimpiä kuolinsyitä.. etenkin vanhuksilla.

Tutkimuksessa vuodelta 1942 hiiret altistettiin viruksille ja propyleeniglykoli höyryille. Ne jotka saivat propyleeniglykolia pysyivät elossa..

Tuon propyleeniglykolin saa keuhkoihinsa parhaiten sähkötupakan avulla. Onkin e-tupakki-piireissä yleisesti tiedossa tämä ko. aineen terveysvaikutus

www.news-medical.net/news/20091104/Propy...ays-researchers.aspx

Tupaakka, viina ja villit naiset.. hmm..

Nämä virukset ovat ehkä se riskialttein patogenisen mikroobin muoto joita ihmiseen voi tarttua. Paljon puhutaan ebolasta, mutta se välittyy eritteiden mukana. Joten varovaisella käytöksellä sen voi välttää.

www.who.int/csr/don/archive/year/2019/en/

Hyönteisten levittämät virukset, kuten zika, dengue ja länsi-niilin virus ovatkin astetta vakavampia tapauksia. Työreissuilla tropiikissa hyttysiä sai ihan tosissaan vältellä.. ennen hotellihuoneesta lähtöä sumutetta vähintään puoli pulloa.. etenkin nilkkoihin. Ja huoneessakaan ei kannattanut olla ihan suihkun raikkaana, sillä nukahdettuasi ne tulevat koloistaan..

Flunssavirus onkin pahimmasta päästä sillä sen tartuntatapa on kaikista helpoin.. ilmateitse aerosolina. Nämä flunssavirusten aiheuttamat pandemiat ovatkin olleet varsin tuhoisia. Mutta viimevuosina kannat ovat olleet heikkoja. Nyt myöhäiskeväällä lähti kausi-influenssa viimein liikkeelle.. H3 tyyppiä A-influenssa.

H1N1 on ehkä se ikävin.. Se oli myös sen espanjalaistaudin oletettu alkuperä 1918..

www.cdc.gov/flu/pandemic-resources/1918-pandemic-h1n1.html

Lintuinfluenssa H5N1 on ollut erityisen kohtalokas tarttuessaan (50 %n "teho"), mutta se tarttuu vain linnusta ihmiseen. Mutta ei ihmisestä toiseen. Tähän saadaan pian muutos, kun USA aloitti bioaselaboratorioissaan lintuinfluenssa viruskantojen kehityksen, jotka saadaan tarttumaan ihmisestä toiseen.

www.forbes.com/sites/stevensalzberg/2019...-with-nihs-blessing/

Tuli käytyä Helsingissä tässä jo jonkin aikaa sitten ja siellä sattui samaan aikaan evoluutiopsykologian rosentti Markus Rantala pitämässä luentoa.

Puhui paljon mikrobeista ja totesi mm, että juuri ihmisellä pitäisi olla sangen laaja bakteerikanta suolistossa johtuen sekasyöjän ominaisuudesta. Homma vedettiin aika pitkälle, että jokaiselle aivojen välittäjäaineelle löytyy oma bakteerinsa. Tiukan tieteellisesti katsoen ei vain voida osoittaa, onko sillä käytännössä kuitenkaan vaikutusta aivoihin, kun ei löydy mittareita jolla tätä voidaan osoittaa. Mutta onhan noita haitallisia bakteereja, mitkä vaikuttavat hyvinkin aivoihin. mm. kissiltä tuleva toksoplasmoosi.

Tuolla muuten sivuttiin samaa mitä Heikkiläkin sanonut, että gluteenilla ja skitsofrenialla löytyy yhteys.

Oli itselle uusi asia, että Suomessa on tälläinen tyyppi puhumassa näistä asioista ja paljon uutta asiaa tuli.

Vaan mitäpä tätä tämän enempää referoimaan kun löytyy youtubesta tämä luento paljon paremmin tulkittuna:

Suomessa on paljon kysyntää tollaselle uudelle tieteelle, koska proletariaatti on vapautumassa fasistien sorrosta. Tää on jo pitkällä sellaisissa tieteissä, mitä ei vahdita kovin tarkkaan, ja sen takia erikoistutkija voi kertoilla vaikka Hesarissa sellasta, että on se vaan hienoo kun mamujen osuus väestöstä kasvaa, mutta samalla pitäis kummiskin muistaa huolehtia myös kantaväestön määrästä. Siinä vaiheessa kun mamut muuttuu enemmistöks, osa kantiksista lähtee vissiin karkuun kun tilastot näyttää, että kantikset jotenkin muuttuu tässä vaiheessa vähemmistöksi. Tälleen Ruottiin on kehittyny ongelmalähiöitä, mutta jos suomalaiset kantikset jäis enemmistöks siinä vaiheessa kun mamuista tulee enemmistö, niin tää vältettäis tosi helposti. Vaikka 70% kumpiakin vois olla sellanen hyvä suhde.

Tää me käytännössä saavutettiin sillä, ettei lukioilaisia kiusattu pitkään aikaan pakkomatikalla, ettei siitä olis tullu huonoa arvosanaa, vaikka ei se lyhyt matikka oikeesti ees mihinkään riittäny. Lähinnä sillä vaan kerrattiin sitä vähää mitä yläasteella oli opittu.

Lääketiedettä valvotaan liikaa, mutta kyllä sekin vielä muuttuu huuhaahevonpaskaks niin kun kaikki muukin.