RKP:n kaksinaamaista peliä nimistöasioissa

Joo historiaosiossa kysyin samaa.

Koska luin joskus 4 - 6 vuotta sitten
www.palladiumkirjat.fi/jattilaisten_maa.htm
kirjan.

Samaa kertoilee muistaakseni Keijo Astala Suomi-kansan puolustus kirjassa.

Ehkä olen käsittänyt väärin?

Näitähän ei kukaan tiedä. Koko seutu - kuten valtava germaniakin - on historiassa olleet lähinnä erisekaisia heimoja jotka ovat vaan putkahtaneet jostain, kadonneet jonnekin vuosisadoiksi, ja taas putkahtaneet - eikä aina edes samalla asuinalueella.
Jokainen teoria on hyvä tai huono mutta todenperäisyydestä ei kukaan osaa sanoa mitään.

Lähtisin kuitenkin siitä että vendit ovat proto-virolaisia joiden vaikutusalue on aikanaan ollut myös suomen etelärannikolla. ainakin identtinen paikannimistö viittaisi tähän.

Jos oikein muistan perustaa Astala ja myös Ihalainen tietonsa esim Saksan, Ruåtsin, Tanskan valtionarkistoista, jne, löytyviin historiallisiin dokumentteihin.

Molempien kirjojen lopussa on pitkät lähdeluettelot joihin molempien teoriat ja tiedot pohjautuvat.
Sikäli ei ehkä voi puhua "teorioista".

En omista kyseisiä kirjoja ja en siksi voi tarkistaa tätä asiaa.
Ehkä joku lukija omistaa ja voi valaista meitä muita?

Tottakai vendit on mainittu monessakin lähteessä. Monet kunkut nimitteli itseään vendien ja vandaalien kuninkaiksi, kun ne luetteli omistamiaan maita ja mantuja. vendit kiistatta oli virolaisten yhteydessä. ei tässä mitään epäselvää ole, vain se mihin tämä kulttuuri aikanaan katosi, tai pikemmin hajosi. Veikkaukseni olisi että Liettuan nouseminen suurvallaksi saattoi aiheuttaa repeämän suomenlahden molemmin puolin, mutta mistä noista tietää

Bodom oli Bodom ja Gumböle oli Gumböle ja Suomenoja oli Finnå kuutisenkymmentävuotta sitten lapsuudessani. Nelisenkymmentä vuotta sitten kun Espoota alettiin vauhdilla rakentamaan
ja väkeä tuli muualta alettiin paikkojen nimiä muuttamaan.
Finnå muuttui Suomenojaksi ja Finnoksi jne.
Minun äidinkieli on suomi.

338LM kirjoitti: Jos oikein muistan perustaa Astala ja myös Ihalainen tietonsa esim Saksan, Ruåtsin, Tanskan valtionarkistoista, jne, löytyviin historiallisiin dokumentteihin.

Molempien kirjojen lopussa on pitkät lähdeluettelot joihin molempien teoriat ja tiedot pohjautuvat.
Sikäli ei ehkä voi puhua "teorioista".

Astalan kirjassa on kyllä maallikon silmin katsottuna Vaikuttava lähdeluettelo.
En sitten tiedä aineistoista poimituista johtopäätöksistä.