Jupiter-myytti

Julkaisin ensimmäisen osan Jupiter-myytti artikkelisarjasta jonka tarkoitus on selittää Aurinkokuntamme rakentuminen sähköisten työkalujen avulla.

www.gaianhuuto.fi/salattu-ulottuvuus/mui...t/jupiter-myytti-16/

Ihan fiksu kirjoitushan tuo oli.

Itte oon jääny syvällisesti miettiin tossa Cardonan viimeiseksi jääneen kirjan sisältöjä. Cardona esittää siinä varsin mukiinmenevän idean että alkujaan maapallon ilmakehä oli moninverroin suurempi kuin nykyisin, tiheämpi ja happipitoisempi. Sitten kun proto-satrurnus tömähti ekan kerran auringon sähkömagneettiseen kenttään, niin maapallonkin ilmakehästä osa karkas taivaalle. ja kun siinä pompittiin kun superpallot, niin joka kerran ilmakehä pieneni pienenemistään... nythän sitä on jäljellä enää vaatimattomat 80km joten kovin montaa tömäystä ei olis enää tarvittu, että koko ilmakehä olis kadonnu. Oli ns. hiuskarvan varassa.

Tätä voi kumminkin aatella niin et noi muinaisajan metriset sudenkorennot tartti happee ihan eri mitoissa mitä nykyinen ilmakehä pystyis tarjoon... ja tietenkin siipiensä alle paksumpaa ilmaakin. Erikoisin juttu et kun ilmakehä pieneni, tai siis sen tiheys, niin puristunut maapallo pääsi kasvamaan kokoa ja kasvoi kun ilmapallo erkaannuttaen mantereet toisistaan. ja samalla kun maapallo kasvoi, myös painovoima kasvoi ja brontosauruksilla rupes olemaan tukalat paikat.

Mielenkiintoinen detalji kaiken kaikkiaan.

En olekaan Cardonan viimeisintä lukenut, mutta näin synkroniikan maailmassa se tuli tilattua 2 päivää sitten Adlibriksesta Odotan kyllä mielenkiinnolla. Ja kyllä, tuo yhtälö missä puhutaan hapesta, painovoimasta, ilmakehästä ja megafaunasta/-florasta on jotakin todella mielenkiintoista.

On täysi mahdottomuus lihaksistolle, olkoon se sitten muinainen sapelihammastiikeri tai nykyinen rotta, jaksaa yli rajojen. Nykyään pystytään hyvin tarkasti laskemaan kuinka suuria eläimiä näissä olosuhteissa pystyy elämään ja mikäli katsotaan suurennuslasia esim dinoaikaa, niin olosuhteet ovat olleet hyvin eriäviä.

Mulle oli joka tapauksessa proto-Jupiter suhteellisen uusi tuttavuus vaikka jotain ton tapaista olenkin aavistellut. Saturnuksen lailla sekin luovuttaa ulos enemmän energiaa kun auringolta saa, joten ei se ihan tyhjästä koeta tähdeksi käynnistyä. Lähinnä mun tietomäärä liikkuu näissä heliobiologia -jutuissa eli Jupiterin kierrossa jolla on yllättävän paljon merkitystä maapallon ilmastoon ja biologiaan koska se muodostaa näitä luonnon rytmejä. Meitin pakkastalvetkin tuntuu osaavan ilmaantua aina 22.2 vuoden välein joten joka toinen kierto stimuloi aurinkoa aina vähän enemmän.

Kommentoisin toki mielelläni lisääkin mut oon viime aikoina ollu vähän pihalla puhtaasta kosmologiasta ja sen takia tarttee aikaa pureksia erilaisia juttuja joita siltä saralta vastaan tulee.

No, sulla on vielä aikaa perehtyä ennen kuin nuo kaikki kuusi osaa on julkastu. Oli pakko pätkiä luettavuuden kannalta. Sen verran laaja paketti. Haluaisin myös itse kommentoida mutta täytyy tuoda hieman enemmän asioita ensin julki ettei tuu spoilereita.

www.avaruus.fi/uutiset/aurinko-planeetat...a-menee-uusiksi.html

Nyt on Jupiterin rakenteesta saatu uutta tietoa...