Talvisia mietteitä

Mitä sitä kaunistelee - talvi on ihan perseestä - ja syvältä. Aina on kylmää ja liukasta. Se mikä on ittellä intohimona, tuntuu olevan poikkeuksetta kesähommia ja tässä sitä vaan rummuttelee pöytää kevättä odotellessa. Sitä aattelee ett talvella vois kumminkin harrastaa noita henkisiä hommia, kirjoituspuuhia ym. mut ensin sitä kokee jonkinlaisen kaamosmasennuksen, sit keho ja mieli menee säästöliekille kun se oliskin totta, että karhut on ihmisen esi-isiä. ja vihdoin viimein kun saa inspiraatiota, iskee aina joku jättinuha ja päänsärky.
Voihan vittu sanon minä tähän asiaan. Joku päivä vielä vietän talveni Floridassa.

Kyllä on niin samat ajatukset. Olisko sitä koskaan varaa jättää edes yksi talvi väliin.

pohjolangalapagos.files.wordpress.com/20...lan-galapagos128.pdf

Mun mielestä talvi on paras aika kirjottaa, koska tahti on niin hidas, ettei tuu käytettyä paljonkaan mielikuvitusta ja muistista ehtii pullahdella vaikka mitä. Kesällä ei pysty pitään yhtä hidasta tahtia ja jälki on sitten sen mukasta.

Kirjotusprojektit kannattaa vähintään alottaa talvella, ettei määrä muodostu tärkeemmäks kun laatu.

Olisihan esi-isät saaneet päätyä lämpöisempäänkin maahan tai maanosaan, ettei tarvitsisi puolta vuotta kylmässä ja pimiässä värjotellä. Ihmetyttää kun tänne on aina ollut tulijoita elätettäväksi ja edelleen änkee tuolta lämpimistä maista väkeä, mikä ihmeen hinku on kokea neljä vuoden aikaa vai johtuisiko se siitä, että suomalaisten geenit on vain paremmat, joilla muita kansoja voitaisiin rikastuttaa... Sitähän jokainen suomalainen voiski ruveta ammattilaiseksi siitossonnin virkaan, niin paistaisi se panemalla aurinkokin täällä lumen ja jään keskellä:

MIhin aikaan vuodesta ootte syntyneet? Itse putkahdin tähän maailmaan keskellä tammikuuta, ja oon kyllä aina tykännyt talvista, tietysti oikeista lumisista talvista, pakkasineen kaikkineen. Pukeutumiskysymyshän tuo on paljolti, ja asennekysymys vieläkin enemmän. Tunnelmointi kynttilänvalossa ei ole lainkaan sama juttu keskikesän auringossa kuin keskellä kaamosta. Tähtitaivaskin näyttäytyy meille pohjolan asukeille parhaiten kovimmilla pakkasilla. Ja ne revontulet...
Itse pidän suurena etuoikeutena päästä näkemään luonnon koko kiertokulku syntymästä kuolemaan ja taas syntymään neljän vuodenajan kautta. Toki kaupunkiasukeille tämä on hieman eri, kuin lähellä luontoa (elämää) asuville.
P.S. Talvella ei tule hyttysetkään pistelemään...

Kuulemma olisin syntyny samana päivänä jolloin tampereella koettiin kaikkien aikojen pakkasennätys, olikohan jotain -41.7 astetta? Myönnän kyllä etten eläissäni ole ollu palelevaa sorttia. Lisäks se kuulostaa niin makeelta, kun olis jotenkin syntymäkaraistunut jolla virtaa pakkasnestettä suonissa. Tosin kun aloin tietoa tutkiin, niin toinen tieto väitti sen oleen vuotta aiemmin, muttei sellasia tietoja kannata uskoa ettei mee illuusio.

Ei se silti tarkota että oisin millään muotoa talvi-ihminen. Mitään ei oikeen voi tehä ulkona. Täytys vaan olla niinku muutkin, sellanen tekoreipas joka mukamas nauttii ilmoista kun ilmoista. Esittelee mitä kaikkee voi talvella tehdä ja harrastaa. Minen näe itte muuta järkevää puuhaa kun lähtee johkin espanjaan pahimpien pakkasten ajaksi.

Ainnot omat harrastukset on, kun vaatekaupoista ettii turhaan fleeceja kun eivät kuulemma ole muodissa ja takakontin kautta tankkaa autonsa repimällä lukitusvaijerin irti kun pakkasella lukitusnappi lakkaa toimimasta.