Meillä on kohta 70 vuotta vanhat ikkunaklasit ja kyllä niissä näkyy tuo valumisilmiö. Muistaisin jonkun joskus maininneen että klasi on kuin vesi, joka hiljakseen virtaa painovoiman vaikutuksesta. Vanhoissa könninkelloissa kaapin lasi on muuttanut muotoaan ja valo heijastuu kuin kuplista. 200 vuotta sitten kun lasi tehtiin kuperaksi, se leikattiin rauskuilla (keritsinsakset) pyöreäksi ensin vesiastiaan upotettuna. Lasi leikkautuu mutta ei rikkoonnu sillä veden alla sen pintajännite muuttuu samaksi kuin vedellä ja on siksi leikattavissa saksilla. Seuraavaksi savesta leivottiin limpun muotoinen kakku, jonka päälle lasi tällättiin. Savikakku ja lasi siirrettiin leivinuunin kuumuuteen, jossa se hiljalleen valui kakun muotoiseksi kuperaksi lasiksi.
Kevättalvella soittivat jostain ikkunafirmasta ja tarjosivat uusia vanhojen tilalle. Naapurin Pena vaihtoi kaikki klasit jokunen vuosi sitten ilmeisesti samaisella myyjällä. Sanoin etten ole kiinnostunut, vanhat on vielä hyvät ja teen itse kolmannet klasit sisäkehyksiin. Uusia varten tarjottiin lainaakin, mutta mieluummin satsaan saman rahan aurinkopaneeleihin ja väännän ilmalämpöpumpuille lisää lämpöä. Lisäksi sanoin jotta nykyisin klasit laitetaan "kuolleen silmälle" ja siten uusista ikkunoista ei ole mitään hyötyä. Tiedettähän että ennenvanhaan ikkunat asennettiin ulkoseinän mukaan, ja sillä on ihan tarkoituksensa. Nykyisin akkunapokat laitetaan masentavan näköisesti sisäseinän mukaan ettei edes pelargonioille jää tilaa. Jopa viisikertaiset mutta kapooset akkunat sisäseinän mukaan asennettuna, päästää kylmän nyt ikkunan reunan kautta sisälle kun on lyhyt matka mennä seinäeristeen läpi. Ulkoseinällä oleva ikkuna pitää kylmän loitolla, koska se ei päästä sitä oikaisemaan senänkautta kuten kuten kuolleen silmälle laitetuissa klaseissa.
Penalle ei ollut klasien vaihdosta mitään energiaa säästävää vaikutusta, tuumas jotta vanhat oli paremmat ja velekaakin vähemmän.
