Hiivanaisenkivet

Tämä on tietenkin vaan oma näkemykseni, eikä välttämättä edes oikea, koska olen paikkaa nähnyt vaan valokuvien kautta. mulle on vaan muotoutunut kuva että näissä hiivanaisissa on koko ajan ollu kyse sisämaan lappalaisten seitapaikasta. Kiertoelämää viettävien keräilijöiden yhdestä etapista.

Kiistatta nuo lappalaisten jutut on aikas epäreiluja. Hyvin harvoin, jos oikein koskaan, niistä löytää selkeesti mitään ihmisen tekemää. Sen vaan vaistoaa jotenkin alitajuisesti; joko miljöön kautta, mutta useimmin tiedostamatta kasvillisuuden, paikan tallautuneisuuden, erikoisen maakiven ym ym ym kautta. Jos on onnea matkassa, voi hyvällä lykyllä bongata kodanpohjan kiveyksen ja jos erityisen paljon onnea, jonkun lapinraunion. Yleensä onnea ei ole. Väittäisin kyllä kaiken kuulemani jälkeen että lähes joka pitäjässä on oma `mystinen paikkansa´ joka on aina jollain tavalla tarkemmin määrittämätön – mutta se vaisto, se vaisto.

Tietenkin sisämaan lappalaiset on suoraa alenevaa jatketta muinaiselle jätinkirkkokulttuurille. Tosin pahasti taantunut sellainen johtuen ilmastonmuutoksista, jolloin korkeakulttuurista tuli sitten hengissäpysymisen sinnittelyä. Silti lappalaisten kivipöydissä, kanakivissä, seitakivissä ym on nähtävissä heijastuksia muinaisesta geometriikan ja taivaanmekaniikan pilkahduksista. Eikä se ihme ole kun ajattelee että niitten oli kumminkin osattava navigoida ryteikköisissä erämaissa ja tiettyinä päivinä osattava kokoontua yhteen yhteen paikkaankin – kuten nyt vaikka hiivanaisille.

Nämä valokuvat ovat käsittääkseni muualta ja muinaista rantaviivaa. Nyt vaan rannansiirtymäteoriat kehiin niin voidaan ajoittaa paikankäyttökin. Sen myötä voidaan sitten ajoittaa kaikki muukin.

Jukkis kirjoitti: Nämä valokuvat ovat käsittääkseni muualta ja muinaista rantaviivaa. Nyt vaan rannansiirtymäteoriat kehiin niin voidaan ajoittaa paikankäyttökin. Sen myötä voidaan sitten ajoittaa kaikki muukin.

Paikka on päälle 3,33 kilometriä ja alle 6,66 km Hiivanaasenkivestä ja Kyrönjoen rannat on yli 100 metriä alempana tullen nykyistä aikaa kohti. Esimerkiksi Koskenkorvalla Honkalanmäen (9,99 km) kivikautinen asujaimisto on 55-65 metrin korkeudella merenpinnasta P: 6959793 I: 267096

Lappalaisiin viitaten Könninmestarien kantaäiti on syntynyt saamelaisella poronhoitoalueella. Tätä samaa saamelaistyyppiä on näkyvissä kovasti muuallakin Etelä-Suomen alueella. Könnin suku on lähtenyt Nenättömänluoman alajuoksulta Rannon talosta.

Joo, en ihan tarkoittanut lappalaisilla nykyisiä lappilaisia. Lappalaiset oli entisaikain sisämaassa elävä heimokunta, joka eli ns. keräilytaloudessa. tai jos se halutaan näin ilmaista; vaelsivat hirvilaumojen perässä sahaten vuoroon etelään ja vuoroon pohjoiseen. Luonnollisesti heillä oli vakiintuneet majoituspaikkansa ja loivat näitä etappipaikkoja sinne ja tänne. Ilmeisesti heillä oli sitten isompiakin kokoontumispaikkoja johon kokoonnuttiin sitten kerran pari vuodessa vähän isommalla lössillä ja kauempaakin.
Jotain tällästä se siellä pohjanmaallakin on varmaan ollut. Kiertävää leirielämää viettäviä 12 hengen ryhmiä jolla on ollut kotansa ja muut tykötarpeet mukanaan.

Varmaan paras vertailukohde elintapojen puolesta on nuo siperian samojedit ym jotka vaeltaa sinne tänne eikä oo varsinaisesti kotoa mistään. Tulossa tuolta, menossa tonne Perillisiä muinaisista korkeakulttuureista ja sitten kun ilmasto on kylmentynyt ja pakkaset purreet poskia, ovat tietenkin taantuneet lähes metsäläisten tasolle.

Jokin ei rimmaa ja onko sillä niin väliäkään vaikka ei rimmaisi...

2011 paikkeilla oli ladattavissa kuukkelin kartalle pohjautuva sivusto, joka näytti miten paljon maa-ala peittyy merien pinnan noustessa. Sivutoa ei ole enää muualla kuin kuin web.archive.org:n weppi-arkistossa ja siinäkään ei enää pyrty mittaamaan, kuinka korkealle vesi nousee.

Joka tapauksessa tuota tuli räplättyä eri korkeuksilla aina 200 metriin. 90 metrissä Pohjanmaan rannikko oli jo veden peitossa ja Koskenkorvan liepeillä vain Santavuoren huippu pilkisti esiin. Ilmajoki, Seinäjoki ja Nurmo on kokonaan veden alla ja keinotekoisesti korotettu Jouppilanvuorikin jää laineiden alle.

Täällä Nopassa oli kartan mukaan kuivaa vielä, toki Nenättömänluoma laajeni nurkille. Hiivanaisenkivi olisi yksinäinen saari veden ympäröimänä ja Nenättömänluomaa seuraileva poikkilinja, johon sarkalinjat päättyy ja nykyinen asutus keskittyy, olisi vielä 10 metriä korkeammalla. Vuoristoalueet Pässilä, Kalajais- ja Kurpanvuoren alueet kohoaisi 70 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Pienemmät nyppylät Hakolankallio, Salonvuori, Virkiänvuori, Mansikkavuori ja Kaataja sekä Hanhivuori olisivat 10 - 30 metriä ylempänä. Jurvan keskustasta osa jää kastumatta.

Kuten vanhastaan Ilmajoella on ollut, vene ja vesireitit olivat vielä 1800 luvulle saakkaa tiestöä tärkeämpiä. Reki oli kesäajoneuvona yleisempi kuin kärryt ja tiestö alkoi kehittyä 1850 luvulta eteenpäin. Ratsuteitä oli vanhastaan ja jos kuvitellaan veden nousevan 90 merin korkeudelle, Noankylästä pääsee pois jalkojen kastumatta Kalamoon ja Koirivuoren tietä Kurikan puolelle Niinistönmaahan noin 120 metrin korkeudella ja sieltä Norinkylään, josta Kauhajoen Kainastolle ja Luomankylään jossa vesi katkaisee palan matkaa tietä. Keskiseen Suomeen korkeammalle suunta käy Tokerotietä pitkin Jalasjärvelle, Peräseinäjoelle ja sieltä Alavuden suuntaan. Jotenkin näin muinoin on mennyt:

8800 vuotta sitten maan kohoaminen katkaisi yhteyden Pohjamereen ja alkoi Ancylusjärvi-vaihe, jolloin esiintyi runsaasti Ancylus-kotiloita. Ancylusjärven aikoihin ilmasto oli lämmin ja kuiva, alueella kasvoi mäntymetsiä. Maa jatkoi kohoamistaan pohjoisessa ja Ancylusjärvi kallistui pikkuhiljaa etelään. Vesi valtasi yhä uusia alueita Tanskassa. Lopulta Tanskan salmien kohdalle muotoutui uoma Pohjanmereen. Uoma kului yhä syvemmäksi ja jälleen suolaista merivettä pääsi järveen. Litorina-kotilo yleistyi ja tätä vaihetta kutsutaan Litorinameri-vaiheeksi. Litorinameri-vaiheen aikana 6000–2000 vuotta sitten ilmasto oli lämmin ja kostea ja lehtometsät yleistyivät. Samaan aikaan ihmiset siirtyivät kivikaudelta pronssikauteen n. 3000 vuotta sitten.

Lähde: Itämeren historia



Kuten tuossa kuppikivi topikissa on tullut esiin asutuksen levinneen muinoin Savonlinnan seudulla ja kulkeutuneen ajan saatossa Hämeen suuntaan ja länteenkin. Liekö Järvisuomen eli Alavuden ja Alajärven savolaisasutus aikaisempaa perua vai myöhempää, "het Alajärveläinen" puheen pulputus jossa pohjalaisen ajatukset ei tahro perässä pysyä, on idän suunnalta peräisin.

Mielestäni ei ole mikään ihme, että paikalliset pitää Pässilänvuorta muinaisena satamana ja jossa on siihen jopa viitteitä olemassa. Alue on ollut joskus muinoin jopa trooppista siellä kasvavien kasvien perusteella. Joku on veneillä seilannut tuolloin ja jälkensä jättänyt. Ihmetellä sopii, miten esimerkiksi Piippuloukolla on kolme julmettua "pättärettä" muiden pättäreiden lisäksi, joista yksi on "Kalajaisten talvihauta". Missä se ihmismäärä on ollut jotka ne on rakentaneet 1700-1800 luvulla, kylä kun on "virallisesti" asutettu ensimmäisen kerran 1700 luvun alussa ja Ilmajoen hautuumaalle väki on siirretty talvellakin, muutaman päivän kuluessa kuolemasta. Tapio Piirtoa lainatakseni:

Kalajaisjärvi oli vielä 1600-luvulla nimeltään Nenättömänjärvi. Järven rannalle ensimmäisen pysyvän talon perustivat yhtiömiehet Juho Erkinpoika ja Tuomas Ollinpoika heti 1700-luvun alussa. Juho Erkinpoika oli tullut Pyhämaasta ja tunnettiin myös suku- tai paremminkin lisänimellä Kalajainen. Juhon mukanaan tuoman nimen mukaisesti järvi sai sitten uudeksi nimekseen Kalajaisjärvi. Juho kuoli, 6 vuotta sängynomana sairastettuaan 22.2.1740 , ikää oli tuolloin 114 vuotta! Siinä se todellinen "kalajaisten äijä".

Rakennelmien pohjat ja kivijalat tuli mieleen kuvia katsoessa. Tämä on kyllä yksi mielenkiintoisimmista topikeista täällä. Jatkakaa

Tänään sitä sitten tuli taas vuosi täyteen elämänkaarta, viisaudesta viis kun sitä tuppaa tulemaan vain pohjalaisiin akkoihin. Sen lystin kunniaksi lähdin tässä aamutuimaan kolmen aikoihin käppäilemään Tutun kanssa Hiivanaasenkivelle, katselemaan auringon nousua mystisen komean usvan leijuessa ja peittäessä vielä ympäristöä. Tänään kun on Juhannusaatto ja lähes kaikki lähtevät juhlimaan meikäläisen kunniaksi, ajattelin ittekkin emännän kanssa kumota yhdet saunakaljat siitä ilosta. Tänään on myös kesäpäivänseisaus ja Pohjoisen pallonpuoliskolla 2013 se osuu juhannusaattoon perjantaina 21. kesäkuuta. Tarkka ajankohta, jolloin Aurinko paistaa kohtisuoraan kohti Kravun kääntöpiiriä, on kello 8.04 aamulla Suomen aikaa.

Tutkailin Stellariumilla auringon laskun ja nousun ajankohtaa täällä Hiivanaasenkiven korkeudella. Horisonttiviivalla se on ollut nyt kuutisenpäivää ja on vielä seuraavat kuutisenpäivää nousten sille klo 3.33 aamuyöstä.



Auringon lasku ja nousu osuu sopivasti "Daavidin tähden" sakaran linjoihin. Eilen illalla 20.6 aurinko laski klo 23.33 horisontin alle kuuskantin linjalla Sydänoja - Hiivanaasenkivi - Lepistö. Nyt aamulla 21.6 aurinko nousi linjalla Pihlajanmäen sakara - Hiivanaasenkivi - Nopan sakara:



On nuo "metsänkörrit" olleet aikoinaan fiksuja, melekeen ku ruottalaaset kun ovat osanneet asettaa kivet kohorilleen. Tälläiseltä se näytti klo 3.33 - 3.43 aikoihin Hiivanaasenkiveltä, usva peitti tienoon mutta ei onneksi vienyt mukanaan ja niin se vain aurinko pilkahti hetken aikaa:



Entisen kivijatan suuntaan luoteeseen usva jatkoi leviämistään.



Myös kaakon suunnalla Nenättömänluoman ja muinaisten rintatalojen sarat päättävällä niskalinjalla usva kohosi välillä peittäen näkymän kolmeensataan metriin:



Nopan sakaran ja auringon suunnasta katsoen Hiivanaasenkivi näytti Pihlajamäen suuntaan näin komialta:



Usva jatkoi nousuaan auringon eteen ja peitti sen kokonaan kiveltä pois lähtiessä. Vasta nyt tätä kirjoittaessani usva on hälvenemässä ja auringon valo on lisääntymässä.



Ylihuomenna on sitten superkuu, samaan aikaan kun aurinko laskee niin vastakkaisella suunnalla kuu nousta mollottaa jättisuurena illuusiona ja jota kannattaa katsoa jalakojen välistä, jos haluaa nähdä sen normaalin kokoisena.