Hiivanaisenkivet

Jari Laurilan Nopankylän hevosajokaluista kertovalta sivulta löytyi lehtileike tallenne kivestä, jonka mukaan Ilmajoen Huissinkylä on saanut nimensä. Tarinan mukaan jättiläinen oli heittänyt kiven Sikavuorelta ja huitaessaan kiven ilmaan oli kuulunut "huiisss"-ääni.



Ilmajoen kirkon kirkkotallit jossa jokaisella joenvarren talolla oli omat makasiinit, kuva kirkon pienoismallista. Kuvan mukaan kirkkotallit purettiin 1920-luvulla, lopullisesti kirkkotallit tuhoutui 1950-luvulla tulipalossa.



Kosken korvalla Pukarankoskessa oli joen kummankin puolin vesimyllyt jo 1600-luvulta alkaen. Kalaveen eli idän puoleinen mylly oli Koskenkorvan talon ja Auringon puolen eli lännen puoleinen mylly Västilän talon. Kuvassa Västilän mylly, johon oli asennettu 1900-luvulla sähkögeneraattori jauhamaan virtaa läheiselle Koskenkorvan korpputehtaalle.

Tuossa aikaisemmin pohdin "kokko" sanaaa, Etelä-Pohjanmaalla se ei ole ilmeisesti tarkoittanut lintua, kotkaa. Sukufoorumin keskustelu sivulla samasta asiasta on myös aikaisemmin änkätty ja siellä tuli keskustelun loppupäässä esiin kokon merkitsevän myös "kuhilasta", jossa lyhteet sidotaan pellolla nippuun ja sen päälle laitetaan vielä "hattu" suojaksi sateelta. Kuhilas sana taasen on Itämurteita jossa ruispellon lyhteet on koottu pellolle nippuun.


L-S kyäs (kykkä, kokko, kokkonen, jalka, varajalka, pysty, piste, kyyli, kave, kaveja)
I-S kuhilas 'ruispellolla'

Lyhde, lyhe (puimaton) on myös itämurteita, länsimurteissa se on sidon (: sitomen, silon, siron jne. sitoma, siikko, jalallinen). Lisäksi vielä länsimurteissa lyhde on (lyhre jne., kimppu, kahlo) ja itämurteissa kupo 'puidun viljan olkia'. Näin se kieli muuttuu.

sokl.uef.fi/aineistot/Aidinkieli/murteet/sanastoa.html



Edit: Geneanet sivulta löytyy etunimen ja sukunimen yleisyys maailmalla 1500 ja 1600 luvulta nykypäivään:

suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-12873.html

Hain Kirkon-Kokkolaa mutta haku ilmoitti "tämä nimi on estetty"... Sitä vastoin yhdysanana se tuli esiin Suomesta, jolloin 1500-luvulla olisi olut 8 henkilöä, 1600-luvulla 9 henkilöä, 1700-luvulla 13 henkilöä ja 1800-luvulla ei yhtään. Tähän on syynä se, että talon jakaantuessa siitä tuli Yli- ja Ala-Kokko(la).

Elokuussa käväisimme Kokonmäessä pitkästä aikaa ihmettelemässä paikkaa ja samalla tenavat keräsivät mustikoita, joita riitti hieman pakkaseen ja piirakkaan. Hiivanaasen kiveltä Kokonmäelle on 4,15 km ja se sijaitsee jetsulleen samalla saralla kuin Hiivanaasenkivi ja Hillin sakarakivi ja kiljunmäen kivikehä sekä Rannon talon ja kylän maat 9.99 km päässä, josta on ensimmäinen Könninmestari Jaakko Ranto kotoisin. Samalla saralla joen auringon puolella on ollut Iso-Jouppilan talo, jossa on ollut seppiä useammassa sukupolvessa ja Jaakko Rannolle myös opettaneet vasaran tanssia alasimella. Sarkalinja menee tasan tarkkaan keskeltä Nenättömänjärveä eli nykyistä Kalajaisjärveä ylittäen, tullen sinne Hiivanaasen ja myöhemmin Riemun sepän Jaakko Friikoolin talon maita. Kokonmäen vieressä on Kalajaasten Heikin laavu ja jos joku joskus lähtee Pässilän luontopolulle tai Kurjen kierrokselle, Heikin laavulla on hyvä katos levähtää ja aito hyysi heittää tarpeensa. Nuotiopuita ja vettä on valmiina kaffeen keittoon ja makkaran käristämiseen. Kokonmäen vieressä oleva tie sivuuttaa Äijän- ja Ämmänpellon, se on melko lähellä tietä, mutta sinne on maaston takia vaikea oikaista, siksi sinne on tehty puolitoista kilometriä pitkä luontopolku, jossa melko varmasti saa astua tuoreeseen karhun paskaan. Edempänä tie kiertää Pässilän vuoren alueen.


Kuvasin elokuussa Kokonmäen aluetta josta oheinen videoklippi:





Heikin laavulta on parin kilometrin matka muistoristille. Heikin paappa oli ollut talvipakkasella hevosella Vaasassa asioolla ja sieltä palattuaan oli myrsky yllättänyt. Hän oli parin kilometrin päässä kotoaan, kun äkillinen myrsky nousi ja hän jäi sen kouriin. Löydettäessä oli kuollut ja jäätynyt rekeen kiinni. Koskelan isäntä kertoi hänen paappansa menneen yhtenä kesänä katsomaan hautaa, kun yhtäkkiä oli ääni huutanut käskien ukon juosta ja palaamaan takaisin, muuten kuolet. Mies oli ottanut jalat alle ja samassa oli salama pamahtaen iskenyt siihen paikkaan missä oli äänen kuullut. Tämä mies oli ollut rekeen jäätyneen veljenpoika.

Illalla innostuin tutkimaan karttaa ja mittasin Hiivanaasenkiven ja Rauman lähellä olevan Kastellin jätinkirkon välin sekä jatkoin mittausta Haukiputaalla olevalle Rajaharjun jätinkirkolle. Matka Kastelliin oli 246 km josta edelleen Rajakankaalle 81,6 km, pyöristettynä yhteensä 328 km.

Linja menee lähes suoraan ja mittauksen jälkeen aloin tutkimaan kuinka monta muinaista kohdetta osuu linjan alle tai sen välittömään läheisyyteen. Kaiken kaikkiaan röykkiöitä, muinaishautoja, kiviä, lapinraunioita ja jätinkirkkoja löytyi yhteensä 33 kohdetta. Niitä voi olla enemmänkin, mutta nämä kohteet on kansalaisen karttapaikkaan merkityt.

Linjassa huomionarvoista on se että Evijärven ja Kannuksen väliin jäävällä Ruotsinkielisellä alueella ei ole kuin yksi kohde Kruunupyyssä. Ylistarossa viiva ylittää vanhan Pohjankyrön maantien ja alue on vanhastaan ollut tiheään rakennettu. Pampunperän kohdalla menipä melkein kaverin tuvan yli... lieköhän nimi viittaavan siihen, kun Ylistarosta on maan väkilukuun nähden lähtenyt poliisin virkaan eniten miehiä.





kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...rto&x=257906&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=258540&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=259592&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=262360&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=262024&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=265868&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=277868&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=291668&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=293812&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=297400&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=295740&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=297860&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=297856&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=327000&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=342272&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=345456&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=349800&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=350384&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=354906&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=356726&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=359924&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=361834&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=366546&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=371390&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=378300&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=381068&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=383984&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=386568&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=387720&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=391000&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=400822&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=416298&lang=fi
kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale...sta&x=439488&lang=fi

huomasin vasta nyt miten ison työn olet tehnyt. aina hatunnoston arvoista. Itse olen luovuttanut aikaa sitten näitten jätinkirkkojen kanssa vaikka tiedänkin että ne on tota megaliittikulttuurin puhdasoppisinta suuntausta vuodelta 4200eaa - tekijöinään ilmeisemmin proto-saamelaiset tai sit baskikansa. etelämmässä niitä ei välttämättä oo koska se on ollut suomusjärven kulttuurin reviiriä. yhtä kaikki, olen kans sommitellut viivoja mutta en mitään niin vakuuttavaa että ne selittyis muulla kun sen aikaisella rantaviivalla. etäisyyksiä olen kanssa laskenut ja vaikka useimmat osuukin 6-7km välein, on mahdoton määrittää onko se nimenomaan puolitoista megaliittimailia eli 4.368km x 1.5 koska tarkkoja pisteitä lienee turha yrittääkään määrittää. samasta syystä on mahoton koettaa määrittää jätinkirkkojen omia mittasuhteita koska seinämät on aikaa sitten romahtaneet leveiksi kivikasoiksi. jätän tän ihan suosiolla sulle, nostan käteni pystyyn ja toteen että jätinkirkot ja röykkiöt on liian epämäär'äisiä koska röykkiöt maastokartallakin saattaa olla ihan eri kohdassa kun luonnossa.
mutta on toi sun juttus silti makee vaikka oonkin tällästä masentavaa seuraa

Jatketaanpa muutamalla huomiolla lisää ja käytin tässä apuna Englantilaista megaliittiportaalia, jonne otetaan myös vastaan Suomessa olevia muinais- ja megaliittikohteita: www.megalithic.co.uk/article.php?sid=36370

Hiivanaisenkivestä on Upsalan kuninkaanhautoihin (kumpuihin) matkaa 398,47 km (246 ml) ja 33,3 km menee sinne aavistuksen vajaana 12 kertaa. Tähtäilin tuosta viivasta Kastelliin Rauman liepeille ja linja näytti sopivan aikaisempaan huomioon että jätinkirkot menevät kohtuullisen suorassa linjassa pohjoista kohti. Hiivanaisen kiven sijasta tein merkin Kokonmäellä olevaan jätinkirkkoon. Myös Levänluhta Isossakyrössä nuorimpana sopii linjalle ja yllättävästi Susiluola vanhimpana Isojoella. Mahtavatko jätinkirkkojen rakentajat sitten olleet Neanderthalilaisia, joka voidaan heitää arvoituksesksi... Merikarvialla oleva kuninkaanhauta jo poikkesi linjasta sen verran paljon, että jätin sen suosiolla huomioimatta. Mutta tälläiseltä se näyttää googlen kartalla annettujen koordinaattien mukaan: