Hiivanaisenkivet

Jätin viimeiseksi paikan jossa on tosi iso kivi, se osuu ohi kulkevan silmään läheiseltä tieltä ja siitä nousevasta rinteestä. Kivi osuu viereiselle saralle kuin erakonkivi ja josta etäisyyttä on siihen 483 metriä.

N/lat 6961533 E/lon 256949

Kiven vieressä on ikäänkuin vallihauta joka ulottuu lähes tiehen saakka. On mahdollista että sieltä on joskus kaivettu hietaa tai sitten se on jotain muuta. Kiven juuresta kun kiipeää ylös sillä on lähes satakunta metriä pituutta ja leveyttä kolmisenkymmentä metriä. Paikka on ympäristöä korkeammalle ja siellä on siellä täällä muutama kivikehä. Ensimmäisenä mieleen tuli, siellä kierrellessä mahtaisiko olla jokin jätinkirkko tai linnoitus...

Missähän Kalajaasten äijäkin on tyttärensä kanssa asunut, flikka oli niin väkevä että oli nostanut hiehon kun se oli pudonnut suonsilmäkkeeseen ja käärinyt esiliinaansa ja kuljettanut kotiansa. Rinnalta kun oli tullut friioomies, tämä oli tarttunut sitä puosta ja olkapäästä ja heittänyt ylähäsängylle. Aamuyöstä tuo oli hipsinyt aika faarttia iliman vaatteita takaasin rinnalle kun oli kiireessään jättänyt pukeutumatta.

Muotokuva Kalajaasten äijä:



Isoo kivi:



Kivikehiä:



Tasanne luoteeseen:



Valli jonka oikealla puolella alempana kivi on ja vallin yläosa on tasannetta. Jos aijotte rakentaa tuvan jollekkin tontille jossa on näitä kivan värisiä punaisia kiviä, älkää rakentako tai laittakaa pelkkooksi rossi tai multipohja, että alapohja kunnolla tuulettuu. Kivissä kasvaa jäkälä tai mikä lie sammal joka tykkää radonkaasusta joka on uraanin hajoamistuote ja merkinä siitä, että maaperässä on sitä:



Valli kuvattuna sen toiselta reunalta:



Kuva vallista alhaalta:



Kumpuileva maasto:

Yhteenvetona se mikä tässä Hiivanaistenkiven koodissa ja arvoituksessa on se kaikkein tärkein huomio, on tämä joka on esiintynyt suomalaisten perinteessä vuosisatoja piilotettuna viestinä:



Himmelin historia


Muinaisuomalaiset rakensivat Hiivanaiseen tähtitieteellisen observatorion ja ties mitä sen ympärille. He olivat mestareita mittaamaan pinta-aloja, kun muualla vasta pystytettiin kolmioita maanpinnalle:

Olivat Sydänojan veljekset osanneet asetella lentokoneensa kohilleen kun on koneen "sydän" keskellä Daavidin tähteä

...mistä tulikin mieleeni lonkalta heitetty seuraava tulkinta:

Eikös se koneen "sydämessä" sijaitsevan kiven vieressä lähtenyt puuton linja eli "oja" metsässä.
siitä tietenkin sukunimi "Sydänoja"...

Vai onko paikallisella jotain perimätietoa sukunimen syntyhistoriasta?

Tie kivelle vie korkeammalla mäenrinnettä ja sen alapuolella virtaa Sydänoja Viitalankylän suunnasta Kaskinevan vierestä ja Kärmesnevan välistä. Matkalla ohitetaan Sydänojan talo, joka on seuraavaksi ollut Tuomela ja nykyisin se on uudella omistajalla. Markki kierretään ja Sydänoja ylitetään tien muuttuessa peltotieksi ja edelleen metsätieksi mennen lentokoneen pyrstön halki. Kartan mukaaan tie jatkuisi mutta ainakin minun silmissä se muuttui ryteiköksi ja kiven paikkaa tarkistaessani valitsin toisen reitin pellon reunaa pitkin josta olikin lyhyt osuus sitten metsässä. Leviämpi ja helppokulkuisempi väylä olisi mennyt ihan nurkasta ja sitä kautta pojan kanssa sitten tultiin takaisin. Kartalla näkyvää tien katkoviivaa on ainakin senverran että se ohittaa ja kiertää kiven mutta yhtyy sitten hieman edempänä viistosti tähän siipilinjaan.

1800 luvulla pohjanmaan poikien ja tyttärien sukunimet oli aika hyvin häivytetty ruotsalaisten käyttämällä "isänpoika ja isäntytär" kastekäytännöllä. Itäsuomessa alkuperäinen sukunimistö säilyi parhaiten Pönttövuoren tuolla puolella kun ruotsalaiset eivät päässeet sitä niin helposti sorkkimaan. Eteläpohjanmaalla asukkaan muuttaessa taloon, talon, torpan tai paikan nimi vakiintui myös asukkaan nimeksi, kunnes tämä taas muutti uuteen paikaan asumaan.

Sydänojan nimestä ja sen synnystä en osaa sanoa muuta kuin että sattumoisin sattui silmään tuossa aikaisemmin sukututkimus sivulta, kun Maria Justiina Hiivanainen meni naimisiin Elias Sydänojan kanssa vuonna 1883.

www.vilppula.com/people/p0000014.htm#I35789

Tie mäen viertä:



Käytin paikasta aikaisemmin "merkintänä" Korpela nimeä mutta tuon lentokone ja siihen liittyvä historian poikasen myötä nimesin pisteeksi "Sydänoja"

Karttapaikka: N/lat 6961233 E/lon 258286

Silloin kun Hiivanaisen kivet vielä paikoillaan, emännän kanssa kun tultiin tai mentiin autolla jonnekkin, emäntä katseli tieltä kiviin päin ja tuumas "aivan kuin joku liikkuisi siellä". - Minä siihen vastasin aina että naapurin isäntä siellä vain puita karsii. Mutta lukiessani juttuja Bretangen Le Menegistä, pisti silmääni paikallisten kansantarina josta lainaus kuukkeli käännöksenä:

"Tulkinnat Le Menec pitkälti ovat kansanperinnettä tarinat, jotka voivat liittyä hieman alkuperäiseen tarkoitukseen. Nimi Le Menec tarkoittaa ilmeisesti "liikkuvat kiviä"-in Breton, ja tässä nimen saattaisi hyvinkin olla merkityksellisiä alkuperäiseen tarkoituksen tätä monumentin. Esimerkiksi, Kuu on usein selvästi edustaa megaliths, samalla kuu itsessään ollessa hyvin suuri liikkuvat kivi, ja sisällä monet monumentteja ympärillä Carnac, pataljoonat of kivet näyttävät edustamaan jotain todellisia kuten marssi of kuun kapinoihin tai asetuksia itäinen tai läntinen horisontin."

Jos oikein mukavasti käy, kivet voivat ihan itestään jonain päivänä tai pikkuhiljalleen "liikkua" takaisin paikoilleen .


Alignements du Mènec