Suomen kuppikivet

Nii onx tää ny Isokummala1? Missä päin kuvassa on pohjoinen?

se on iso-kummala 2 ja kun katsot kuvaa niin se kivi siin päällä on suunta antava lounaseen

Joo, tajuat mitä ajan takaa? Karttateorian kannalta on oleellista tietää missä kohtaa kivi on ja missä päin kussakin kuvassa on karttapohjoinen. Jotta sen voi sommitella topografikarttaan.
mun mielestä voisit käyttää sellaista tikkua jonka toinen pää osoittaa pohjoiseen ja laittaa sen aina kuppien viereen.

tässä on esim aikas hyvin merkattu kupit ja niitten sijainnit
books.google.fi/books?id=KDuwuu7xp-sC&pg...20kuppikivet&f=false

ongelmana vaan että pohjoista ei ole niihin merkitty, joten niin helppoa kun tää oliskin tehdä kotoaan käsin lähtemättä maastoon ollenkaan, niin kyseinen linkki on hyödytön. millään ei voi tietää mistä ilmansuunnasta kupit on piirretty. kundi on tehny hemmetillisen ns. likaisen työn mutta siitä ei ole silti mitään apua. itte jos noi joutuu kiertään niin siihen menee vuosia sikäli kun viittii tehdä loppuunkaan.

Pohdin tuota Hiivanaisenkiven vieressä olevaa "rapakiveä" ja sen koloja, miten ne osuu nykykartalle. Piirsin kolot ja niiden ääriviivat liidulla Julsein esimerkin mukaan jolloin kolot näkyy paremmin. Kuvan ilmansuunta on siten että yläreuna on pohjoiseen:



Seuraavassa kuvassa parantelin piirustusohjelmalla kolojen havaittavuutta ja ainoastaan kaksi kuoppaa jätin peittämättä, sillä niillä on tässä eniten merkitystä:



Kolmannessa kuvassa vihreällä rajattu alue on maastokartan mukaan "Pässilänvuori". Sen vieressä keltaisella rajattu alue on nykyisellä maastokartalla oleva Rajalampi. keltaisena viivana Rajalammesta laskee puro ensin pieneen Paskoolampeen ja edelleen keltaisella rajattuun Kalajaisjärveen. Violetilla merkityt on Ilmari Kososen mukaan "Kummunkylän" ruotsinkielisiä "knoppia" ja sinisellä merkityt on 1700-luvun Nenättömänkylän ensimmäisiä "virallisia" taloja. Kalajainen ja Kokkolankylän Kalajaisten torppa, joka kuului Rahnaaston sarkaan sekä myöhempi Vierikko. Nenättömänkylä katosi kartalta ja sen tilalle tuli Kokkolankylä ja mahdollisesti siksi, että osa Nenättömänkylästä jäi isonjaon aikoihin Kurikan kappeliseurakunnan puolelle....



Kun kuvaan lisätään kartta, se kumma kyllä istuu siihen suoraan pohjoissuuntaisesti ja 10 prosenttia venyttämällä sitä, voidaan kohdistaa ja havannoida miten Kalajaisjärvi ja Rajalampii sopii kiven pinnasta kartalle. Jopa Nenättömänluomakin löytyy:



Kun kiven pinnassa oleva tumma läikkä rajataan, se hyvinkin saattaa kuvata muinaisen Nenättömänjärven ääriviivoja:



Tälläiseltä se näyttää nykyisellä kartalla:



Mainittakoon että vuoden 1650 kartalla Nenättömän järveä ei esiinny sillä asutus on siirtynyt Kyrönjoen keskijuoksulle ja Nenättömänkylässä on 32 taloa ja alue on laajempi, sisältäen vielä silloin Koskenkorvan, Kokkolan, Pietilän, Rahaston, ja Toralan kylät sekä myös Nahkaluoman ja Lahden kylät kartalla. Nuoremmassa vuoden 1763 kartalla Nenättömänkylää ei enää ole ja kylät ovat pilkkoutuneet pienemmiksi Kyrönjoen rannalla olevien talojen nimien mukaan. Myös nimistö on selkeytynyt paremmin vastaamaan Suomenkieltä.

jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/12345...04s%20ilmajoki_2.jpg

Oon kiivaasti ettiny yhtä toistakin juttua joka liittyy niihin kulmiin. Mehän tiedämme että rekisteriportaalista on ihan turha ettiä mitään pohjanmaan kuppikiviin liittyvää. Mulla oli sen sijaan (ruotsinkielinen) listaus Vöyrin ja Maalahden kuppikivistä, jonka oli tehneet paikallisharrastajat. Mahtoiko niitä olla seudulla jotakuinkin 20-30kpl eli melkoisen paljon vieläpä.

Kun tässä nyt synapsit yhdistelee asioita, niin hiljalleen on alkanut valkenemaan että hemmetti – nehän on muinaiskarttoja itsensä myyttisen Kainuun kuningaskunnan koosta ja karkeasta asukasluvusta. Jonkun niistä täytyy olla jopa itte noitten kunkkusukujen kuppikiviä. Seutuhan on siis sama joka Kalevalassa mainitaan utuisena niemenä, jota vartioi usvan jumalatar Terhikki. Tännehän sitä Sampoakin yritettiin tuoda turvaan, mutta penteleen bjarmit ajo takaa niin kiivaasti, että tuomattahan tuo jäi.

Ainoa vaan että kun nyt oon kääntäny kämpän ylösalaisin, sitä vihkosta ei vaan löydy. Ei sitten millään, lieneekö mennyt roskiin tai jotain. Mikä harmittaa tietenkin suuresti, koska nyt vasta avautu millainen aarre käsissä onkaan. Täytyy kattoo jos niillä siellä kulmilla olis lahjoittaa varakappale mutta meneehän siinä oma aikansa.

Jatkan vielä aihetta sillä on tullut paljonkin nähtyä vaivaa pohtiessa, miten kuppikivikulttuuri on ylipäätään päätynyt pohjanmaalle saakka. sehän on ihan oma saarekkeensa siellä pohjoisessa. Vaikka itse sanonkin, niin tämä kuppikunta-teoria on vähän hemmetin kaunis. On siis teorioita ja sitten on kauniita teorioita ja tämä on just sellainen – kaunis.
Nämä kulkeutumiset voi suoraan laskea kuppikivien kuppien määrästä, ja ihmetyttää ettei tätä kukaan oo koskaan tajunnu. vaikka onhan se niinkin että ensin pitää saada vähän päästä kiinni, jotta koko juttu tulee perässä. ja sen ekan otteen saaminen sitten onkin kestänyt.

Ei nuo pohjanmaan (muinaiskainuun) kuppikivet vaan putkahda sinne yllättäen, vaan niillä on ihan selvä maata pitkin kulkeva reitti. Se voidaan näyttää kulkeneen sieltä savonlinnan keskuksesta jostain siitä iisalmen ja kiuruveden kautta. ilmeisesti samaan aikaan kun savonlinnasta vyöryttiin kohti länttä ja hämeenlinnaa. tämä savonlinnan sakki on näemmä 400-luvulla – tai niillä main – hajaantunut aikas pahastikin eri ilmansuuntiin.
Alkujaan se lienee tullut laatokalta jossa kansainvaellusten voima on sen ensin puskenut kohti erämaita ja siitä vielä eteenpäinkin. Näyttää vahvasti siltä että ovat tulleet Kiteen kautta, jossa näkyy rautakaudella asustaneen 800-päinen klaaniyhteisö jonkinlaisena väliporttina laatokan ja savonlinnan välissä. Ehkä tää oli näitten savonlinnalaisten esi-isät vasta puolivälissä?

Nämä voi kaikki laskea ihan kuppikivien kuppien lukumäärästä, ja määrittää koko asutushistorian maatalousyhteisöjen kohdalta uudelleen. Siitä olen aivan vissi että tämä hämeen asuttaminen kokemäenlaaksoa pitkin ei ole relevantti tätä teoreemaa vasten.

Toivotaan nyt että saatais tuo Tavastia –kirja ilmestymään elokuun ekoina päivinä. olkoonkin että siinä tätä on pyöritetty melko ylimalkaisesti – pelkkä teoria esitellen – se vois kuitenkin synnyttää pohjan keskusteluille joista seuraa liuta uusia hedelmällisiä johtopäätöksiä. Kuten sanottua … kun vähän saa vaan päästä vedettyä.