Suomen kuppikivet

Kuppikiviä näyttää olevan Pohjois-Karjalassakin, Kesälahden Hummovaarassa.

www.joensuu.fi/hummovaaran-kuppikivet

Sivuston alareunassa on kuppikivet-linkki jossa on muutama lisää.

Mielenkiintoinen tuo Pirunpöydän tarina; itse en ainakaan Varsinais-suomessa ole tavannut yhtään tällaista "myyttistä" tarinaa kuppikiviin liittyen. Onko joku muu Varsinais-suomen kuppikiviä "tutkinut" tavannut kuppikiviin liittyviä tarinoita - Julsei? Tuolla oli myös aika pitkää pohdintaa alueen kuppikivistä: www.anttolanseutu.fi/kerimaen_kuppikivet_ja_varhaisin_viljelys

Kiinnostavaa luettavaa oli linkin takana, itse en oo kuullut minkäänlaisia juttuja näistä paikallisista kuppikivistä

Jep, minä pidän tätä kuppikivien kulkusuuntaa melkein tärkeämpänä kuin varsinaista kuppikartta-teoriaa. Kutsun sitä nyt toistaiseksi nimellä leivänmurut, sillä on tosiaan niin että kuppikiviä voidaan seurata kuin leivänpaloja. Ajatushan on syntynyt keskiajan kivikirkoista jotka voidaan ajoittaa leviämissuuntansa ym perusteella ja mitä pidemmälle ne menvät, sen enemmän ne nuorenevat ja harvenevat alun tiheästä lähtöpisteestään.

On melko selvää että kuppikivien tärkein funktio liittyy varhaiseen maanviljelykulttuuriin. Yhteys on selvä maantieteellisesti sillä niitä on vain ns. leipäviljan alueella kuin tähän kuuluun maisema-arkeologiaankin jossa ne ovat kulttuurimaisemien peruskamaa, eikä niitä löydä metsistä. ne eivät korreloi kalmistojen, tai järvenrantojen kanssa, mutta sitäkin hanakammin peltojen ja viljelymaiden.
Nyt meidän tarvitsee tuntea vain maanviljelyn historiaa. On kiistatonta että se on alkanut itäsuomessa aiemmin kuin lännessä, kenties jo 200-luvun lopulla mutta varmuudella 300-luvulla. Päijänteen viljely on saavuttanut mahdollisesti 400-luvulla ja kantahämeen 500-600 –luvuilla. Kuppikivet noudattavat tarkalleen tätä linjausta ja enemmänkin. Vertailun vuoksi myös lapinrauniot nuorenevat länteen päin mennessä, joka kielii että kuppikivikulttuuri edetessään on syrjäyttänyt varhaisempaa lapinraunioiden rakentajia.

Ajoitukseen liittyy oleellisesti myös ajatus hämäläisten leviämisestä 700-luvulla. He alkoivat asuttamaan uuttamaata, mutta jostain syystä kuppikivet jäivät tekemättä. he (palasivat?) Mikkelin tienoille mutta mitään kuppikivien rykelmää ei ole näkyvissä, aivan kuin niitä ei näy pohjoisemmassa hämeessä (pirkanmaalla) tai kokemäenlaaksossa ”muinaiskaupunki” kokemäkeä lukuunottamatta. Tästä on kerta kaikkiaan pakko päätellä että kuppikivien teko on loppunut 700-luvulla kulttuurimuutoksen vuoksi. ja itsehän olen sitä mieltä että tämä kartano/linnavuori –järjestelmä on sen korvannut. Satakunnassa esteenä on voinut olla myös tämä tuntemattomaksi jäänyt 33-kulttuuri joka ilmaisee sen olevan iältään kuppikivikulttuurin aikalainen (olen epäillyt että se saattaisi pohjata jopa pronssikaudelle mutta se on vielä hypoteesi).

Ajatus siitä että kuppikivet olisivat ilmaantuneet savoon vasta 1200-luvulla on osoittautunut aina vain huonommaksi näkökulmaksi. Enkä oikein niele tuota 600-luvun viljelyäkään sillä siinäkin on vakava heikkous.

Jostain syystä kukaan ei ole aiemmin nähnyt tätä samaa leivänmuru-tekniikkaa ja kaikki vaan levittelee käsiään kuinka kuppikivien ajoitus on mahdotonta. Ei se mielestäni ole.
ja mikä parasta, jos tätä samaa tekniikkaa soveltaa muihinkin muinaiskohteisiin, niin sama idea säilyy. Olen pannut merkille, että esim linnavuoria voidaan kategorioida erilaisiin aikakausiin ja niiden erilaisiin käyttötarkoituksiin. Varovasti näyttäisi siltä että esim arkeofyytti-vuoret olisivat varhaisempia, kuin pelkät muurinpätkällä varustetut vuoret. pelkät linna-nimiset paikat voivat olla kaikkein nuorimpia, mutta tätä pitää vielä paljon kehitellä.

Leivänmurujen perusteella muuten lapinrauniot ovat kohde joka varsinaisesti ei ole tullut koskaan mistään. jos etsii jotakin puhtaasti kotikutoista vailla ulkomaista esikuvaa, niin se on tässä. kaikkein erikoisinta että niiden on ajateltu pohjaavan pronssikauden rannikon hiidenkiuas-kulttuuriin mutta se pelkkä hypoteesi jota ei yhdistä kuin että molemmat ovat kivistä tehtyjä.

On ollut mielenkiintoista tutustua näihin savon sydänmaihin varhaisiin viljelyihin. Yhdessä asiassa olen huomannut ristiriidan ja se on tuo oletus jossa oletetaan että tämä esi-viljely olisi ollut kiertelevää kaskeamista, kun taas kuppikivet ovat kiistattomasti kiinteään peltoviljelyyn liittyviä. tässä on kaksi tieteenalaa nyt pahasti ristiriidassa keskenään, eivätkä ne ole vielä yhdistyneet vaan vetävät kumpikin omaan suuntaansa.

ps. luolamiehelle ja julseille sanottakoon että mikä ikinä puuhaankaan näiden ajatusrakennelmien kanssa, varsinaissuomeen ne eivät liity. niiden kuppikivillä on ihan oma historiansa.

Jukkis kirjoitti: On melko selvää että kuppikivien tärkein funktio liittyy varhaiseen maanviljelykulttuuriin. Yhteys on selvä maantieteellisesti sillä niitä on vain ns. leipäviljan alueella kuin tähän kuuluun maisema-arkeologiaankin jossa ne ovat kulttuurimaisemien peruskamaa, eikä niitä löydä metsistä. ne eivät korreloi kalmistojen, tai järvenrantojen kanssa, mutta sitäkin hanakammin peltojen ja viljelymaiden.
Nyt meidän tarvitsee tuntea vain maanviljelyn historiaa. On kiistatonta että se on alkanut itäsuomessa aiemmin kuin lännessä, kenties jo 200-luvun lopulla mutta varmuudella 300-luvulla. Päijänteen viljely on saavuttanut mahdollisesti 400-luvulla ja kantahämeen 500-600 –luvuilla. Kuppikivet noudattavat tarkalleen tätä linjausta ja enemmänkin. Vertailun vuoksi myös lapinrauniot nuorenevat länteen päin mennessä, joka kielii että kuppikivikulttuuri edetessään on syrjäyttänyt varhaisempaa lapinraunioiden rakentajia.

Minä veisin tuota maanviljelystä ja varsinkin karjanhoitoa enemmän tuonne kivikauden suuntaan. Leivänmurut pantihin kaljaksi ja olueksi ja tästähän jo aikoinaan tunnettu olutasiantuntija Michael Jackson tuumas, että "suomalaiset ovat euroopan vanhinpia oluenpanijoita". Nykyisin paremmin sahdin nimellä tunnettu ohrapirtelö, kun muistuttaa jo makunsa puolesta muinaisumerialaista kuninkaanjuomaa. Leipäkulttuuri täällä on aivan eri luokkaa kuin patonkimaissa, joissa on tarjolla pääasiassa vain yhtä laatua olevaa nisua. Myös maitoon liittyvä poikkeava mutaatio kestää aikuisiällä lehmänmaitoa, kielii hyvin aikaisesta, jopa 6000 vuotta vanhasta karjanpidosta.

Tokihan maanviljelyä on harrastettu tässäkin maassa ammoisesta kivikaudesta saakka, sitä on tehty kunnioitettavasti pronssikaudella mutta nythän me keskitymme rautakauden viljelyyn ja sen synnyttämään kuppikivikulttuuriin. Laitan tähän kuitenkin (taas) yhden loputtomista ilmastomalleista ja sitä katsomalla voi nähdä koska on viljelyä ollut, ja koska ei. Miksi joinain aikakausina on väkätty komeita megaliittisia kivijuttuja kun taas välillä on tyydytty vain poimiin ahventa järvestä ja vietetty viheliäistä elämää. Ilmastossa sen salaisuus. Eipä siis sattuma että rautakaudella viljely alkoi kun alkoi, koska lämpeneminen sen mahdollisti.



Saamme myös selville yhden hirvittävän virheen jota maatalouden historia on noissa savon varhaisvaiheen viljelyissä tehnyt. Sehän pitää kumoamattomana todisteena kuusen siitepölymäärien äkillistä vähenemistä, jonka se näkee olevan osoitus kaskiviljelystä. Tässä on mielenkiintoinen malli eri puulajien esiintymistiheydestä.
www.joensuu.fi/siitepolyanalyysi

Yllättäen huomaamme siinä kuusen kohdalla että sen siitepölymäärät vähenevät ja lisääntyvät syklisesti, jopa aikakausilla joilla ihmistä ei vielä ollut. Itse asiassa se korreloi oivallisesti ilmastokäyrän kanssa. Lämpiminä jaksoina sen prosentuaalinen määrä vähenee lehtipuiden vallatessa maaperää ja koska samaan aikaan voidaan harjoittaa viljelyä, nähdään yhteys kuten hukkumiskuolemien ja jäätelönsyönnin välillä. Tosiasiassa kuusipuu väistyy atlanttisen ilmaston levitessä ja lisääntyy kontinentaalisen ilmaston vallitessa (kuin myös lauhkean ja arktisen ilmanalan välillä joka korreloi paremmin noiden lehtipuiden kanssa).
Toinen syy kaskeamisen olemassaoloon pidetään segmenteissä olevia nokihiukkasia. Valitettavasti tähänkin on olemassa varsin arkinen selitys eli lehtipuumetsässä metsäpalot tapahtuvat n. 200-300 vuoden välein ja silloinkin vain paikallisesti. Koska kuusimetsässä latvapalot levittävät kuloa, ne palavat jopa 50 vuoden välein. Väite että ihmisvoimin suoritettu kulotus olisi tapahtunut 30v välein, ei oikeastaan riko metsäpaloista tuntemiamme faktoja.
Omasta puolestani totean että rautakauden Kerimäki+ Savonlinna ovat paitsi ensimmäisiä viljelypaikkoja, myös ensimmäisiä peltoviljelypaikkoja ja tätä kautta myös varhaisin kuppikivikulttuurikin.

Kuten hämeenlinnalainen arkeologi sen totesi; tämä saattaa olla ensimmäinen kerta kun näitä asioita on nyt ruvettu tutkimaan.