- Vastaanotettu kiitos 493
Suomen kuppikivet
Sysmän asemakaava + kuppikivien sijoittelu ilmentää että se on rautakautinen Gorod, linnoituskaupunki jonka kupit menee kehämäisesti paaluvarustuksen ulkopuolella.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
. Viittaa Kayaaneihin, jotka olivat hakkamanien dynastiaa, kreikkalaisittain achaemenidit. Tsiis, vieläpä sakat jne. Saako lainata kuvia, ilmoitan tietty lähteen jne.? Mieletön juttu. Tifinagh oli hieroglyfien pohjalta syntynyt, joten siltäkin sopii kuvaan.H ja Q – HaQ; hakkua? Hakata?
Kutsuivat itseään myös sakoiksi, sumerilaisen saggika-sanan mukaan, siis sakkilaisia. Myöhemmin saka-skyytit olivat samaa kansaa. Suomalaiset Sakoila, Sakala, Sakkila jne. juontavat habiru-sakoista. Kayaanit ilmestyivät joskus esiroomalaisella rautakaudella Suomeen ja tod. näk. olivat pronssikautsisten asukkien kanssa samaa heimoa, siis janamittakansaa. "Leylinjoja" sanottiin janoiksi..SAGHAKA tms ellei sitten halua lukea sanaa toisesta suunnasta; AGHAKAS ym eri variaatioita
Persian hallitsijadynastiaa, ettei ollenkaan hullummin.

Avesta ja parsihan oli muinaista suomea tai ainakin läheinen suomalaisugrilainen kieli. Kserkseksen parsinkielinen nimi oli Kesävarsa, puhumattakaan muiden sikäläisten suomenkielisistä nimistä. He olivat juuri niitä pakkosiirrettyjä ns. kadonneita heimoja tai varsinkin johtavaa luokkaa, mikä rahdattiin Assyriaan. Suuri osahan muutti/pakeni muualle. He olivat siis sumerilaistaustaisia suomalaisugrilaisia. Siperialaiset ja turkkilaissuomlaiset N-tyypit selittävät kaiken "lainasanoina", muttei se ihan niin mennyt.
sinikivi.com/huippuotsikot-sinikivi/152-...-muisnaiskirjoitusta
Kyse oli todennäköisesti paitsi normaalista maanmittauksesta, myös ns. pyhistä raameista eli py ramid.Oma lukunsa olisi sekin, miksi jokin tietty klaani tai muu porukka halusi levittäytyä nimenomaan suoraa linjaa pitkin. Sillä on ollut jokin erityisen tärkeä merkitys, kenties maasähkö ja positiiviset linjat saattavat vastata ainakin osittain kysymykseen.
Vedoissa kiuan ja leian eli löylyn jumalaa kutsutaan Usvaleiakaksi. Tuli mieleen, että olisivatko sommitelleet talojen paikat / kupit niin, että niistä muodostui suvun tai kylän nimi? Tuo haka viittaa kyllä vahvasti hakkamaneihin, samoin Kainu, Kuru ja Kayaanit.Kun tässä nyt synapsit yhdistelee asioita, niin hiljalleen on alkanut valkenemaan että hemmetti – nehän on muinaiskarttoja itsensä myyttisen Kainuun kuningaskunnan koosta ja karkeasta asukasluvusta. Jonkun niistä täytyy olla jopa itte noitten kunkkusukujen kuppikiviä. Seutuhan on siis sama joka Kalevalassa mainitaan utuisena niemenä, jota vartioi usvan jumalatar Terhikki.
Olleet kyllä hemmetin kekseliäitä, kaivertaneet kiveen kylän asutuksen ja kenties nimenkin.
aijaa.com/9x2aKS
Sysmän kuvio on voinut muodostaa myös kolmiot eli pyhät raamit.
Juudan hovissa Kanaanin maassa oli alue nimeltä Kaleb tai Kalev, ihan miten vaan. Jossain vaiheessa seemiläinen/roomalainen kirjoitus johti v> b. Veikkaan, että Suomeenkin tuli paitsi jo varhaispronssikaudella Egyptistä 2000 eaa. lähtien > , myös myöhemmin samaa heimoa eri paikoista. Heillähän oli siirtokuntia ja kuningaskuntia hieman joka puolella.LAKW onkin KALeW, ja myös Hirvikallion kivessä oli sama KALW-yhdistelmä. Voisiko se olla näin helppoa? Toimisiko tämä avain suoraan sellaisenaan ilman että pitää vaihdella merkkien ja äänteiden keskinäisiä paikkoja? Tätä asiaa on tutkittava lisää.
Liettuan R1a- tyyppejä oli mm. Rapola ja Salasevici eli Sala se viisi. Karjalaiset ainakin sanoivat aina sil viisiin. Alunperin suomalaisia jäi ilmeisesti runsaasti asuttamaan autiotiloja Baltiaan Ruotsin vetäydyttyä Pohjan sodan jälkeen. Kaikilla R1a-tyypeillä oli suomenkieliset nimet Puolassakin kuten Koski jne. Slaavit kyllä puhuivat suomensukuista kieltä ennen kielenvaihtoa, joten sekin selittäisi nimet, ei sen puoleen.
Viron asukasluku oli vain noin 160 000 1700- luvun alussa, sama Suomessa. Virossa asukasluku kasvoi kuitenkin nopeasti, mutta Suomessa ja Ruotsissa kituiltiin hitaamman kasvun kanssa. Liettuan Rapolat ym. voivat olla näitä muinaissuomalaisia juuriltaan.
LAKW voi viitata myös kärajäpaikkaan, tuomarintupaan, johtopaikkaan tms. Lak= laki. Jos siellä oli Kalevan laki.
Tai Kalw viittasi yksinkertaisesti heimoon. Siellä asui Kalevin eli Juudan heimoa. Jätit jatulit ja juutit olivat samoin juuttilaisia. Persian parsit ja muinaissuomalaiset parnit olivat samaa heimoa, eräs Juudan klaani.
iso kuppi voisi olla S tai R ja pienemmät milloin mitäkin ainakin tämän opasteen mukaan. Kupeissahan on kokoeroavaisuuksia. Jesta. Kuka olisi uskonut, että luetaan vielä varhaisen rautakauden kylien nimiä ?!
upload.wikimedia.org/wikipedia/en/1/11/Tifinagh_abjad.png
www.sinikivi.com/media/kunena/attachments/327/h69b027e.jpg
Tässä lukee AAGHA (haka, akka, aaka? Akaa ja Aakala ovat ainakin hämäläisiä nimiä ) tai LAGH sitten H tai X, riippuen lähteestä, hieman epäselvä ja A, ? Eli LAGHHA. Seuraava sana (tai kuppikunta) ....voisiko olla GHLK tai GHAAK? Kirjaimet ikäänkuin sumpussa. Kaksi pistettä AA tai L.
Jos GHLK niin mahdollisesti Ghelk eli kelkat. Raamatullinen paikka muuten Kelkat haSade. Jos en väärin muista niin liittyi hautapaikan ostoon.
Ylhäällä AAL tai ALA.
Hakasta sen verran vielä, että vaikuttivat antiikin Kreikassakin achaen- nimisinä.
sinikivi.com/media/kunena/attachments/327/he7ed2fc.jpg
GH GH U ja neljä pistettä vertikaalisti. Kukkuu? Roomalais- tai welsh-vaikutus kirjoitustyylissä. Esim. Kukkulain kirjoitettiin muinaiswelshillä Chuchulainn.
The Bhagavad- Pyhäkaavat- kirja muinaisten mv- finnoarjalaisten heimojen eli kalmistokulttuurin vaiheista ja elämästä esiroomalaisen rautakauden alussa, heidän itsensä kirjoittamana.
www.bod.fi/kirjakauppa/the-bhagavad-pyha...roinen-9789523185616
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
olivat nyky-Vaasan ensimmäisiä osia, jotka
ajanlaskumme alkuaikoina nousivat vedenpinnan
yläpuolelle. Västervikin Byträsketin itäpuolella
olevalta Träskismyreniltä otetut näytteet
osoittavat että siellä on harjoitettu maanviljelyä
jo 500-700 j.Kr. Träskisbergenin alueella on
myös löydetty asumusten jäännöksia ja kuppikaiverruksia.
Aluetta ei ole kuitenkaan tutkittu
tieteellisesti. Västervikissä on ollut kiinteätä asutusta
useita satoja vuosia. Väestö oli kalastajia
ja hylkeenpyytäjiä, myöhemmin myös maanviljelijöitä."
Linkki: www.vaasa.fi/sites/default/files/vaasa_k...mparistoselvitys.pdf sivu 41
Tuollahan voisi olla aiheeseen kiinnostuneilla tutkimista.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
- erenkeller
- Poissa
- Tulokas
-
- Vastaanotettu kiitos 0
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
