Linnavuorien historia

Kiitos vaan Super-Electrik.

Pitää vissiin kaivaa äitivainaan asiaan liittyvät kirjat (Huurteet ja Savon-historia I, etc.) ja aineistot esiin, ja kerrata. Argeologian ja muinaistutkimuksen paikallisia harrastajia kun oli aikoinaan, eläessään.

Eipä kestä. Itse asun Ylä-Satakunnassa, joten ei kovin usein tule Mikkelissä käytyä, mutta kiinnostusta on kautta koko Suomen. Ja näin etenkin Kalevalan ja Suomalaisen kulttyyrin päivänä jamuutenkin kaikki Kalevalalais ajan muinaisuus kiinnostaa. Mukava höpistä niistä kun siten aina oppii uutta.

Mikkelihän on valtaisan mielenkiintoisessa kohdassa maantieteellisesti vesireittien risteyksessä vähän kuin muinais-Pirkkala täällä meillä päin. Näissä paikoissa on ollut vilkasta aktiviteettia (kauppaa, sotaa, asutusta, pakanauskoa, tarustoa ym) aikoinaan. Nämä Suur-Pirkkalan (lue Tampereen) kulmat on aika kaluttuja luita, joten mukava kuulla muualtakin päin Suomea juttuja.

Mainitsit, että Otavan linnavuori vois olla jotain muutakin kuin linnavuori.. No nopeesti karttaa vilkaistessa voi havaita taas yhden Hiidenvuoren olevan linnavuoresta katsottuna Juhannuksen auringonnousun suunnassa (tai päinvastoin katsottuna Joulun auringonlaskussa) Sattumaako? Enpä usko, kun näitä vastaavia sattumia on kautta koko Suomen. Näitä hiisipaikkoja Mikkelin ympäristössä riittää..

Jumituin eilen illalla useammaksi tunniksi katselemaan karttoja. Tuo Otavan puoli on minulle hieman tuntemattomampaa seutua, mutta näköjään sielläkin on ainakin kaksi linnavuorta. Kun mainitsin tuosta "fengsuista", tarkoitin eteläistä Heposelän Linnavuorta. Pohjoisempaa löytyy Pakosaari (ja yllätys yllätys Karkkuuslahti heti vierestä kaakon suuntaan). Eteläisen linnavuoren koko profiili on kuin korkea, vedestä nouseva jyrkkärinteinen tappi, hyvin seitamainen ilmestys. Tämähän ei tietysty poista paikkojen pitkäaikaiseen käyttöön ja tärkeyteen liittyvää mahdollista monimuotoisuutta, mutta jotenkin tuntuu, että se on profiililtaan käytännössä hiemän kömpelö linnavuoreksi. Liian vaikeasti kavuttava, ja kapealainen, karuine kalliolakineen (vanhan eukon, lehmänkantturan tai porsaan hilaaminen turvaan vainoojia ei ole ihan simppeli operaatio). Mene tiedä.

Kuitenkin, jos tarkastelee vanhoja vesireittejä sillä silmällä mistä nyt veneen helpoiten raahaisi Mikkelin alueella Puulalta ja Saimaalle, tai toisinpäin, löytyy kaksi varteen otettavaa eri reittiä: Pohjoinen ja eteläinen: Lännestä itään pohjoinen näyttäisi kulkeneen Korpikoski-Korpijärvi-Verijärvi-(jossa myös kalliomaalauksia)-Haukilampi-Vuolinko-Naistinki(Läheltä Rantakylää ja Orijärveä, jossa rautakautista muinaispeltoa, asuinpaikkoja)-Savilahti (Nyky-Mikkeli). Vuolingossa on todettu rautakautinen asuinpaikka. Alueen järvien nimissä on myös jotain erikoista (Oulanki, Naaranki, Vuolinko, Naistinki), ja minun vajavainen kielikorvani yrittää lähes automaattisesti sovittaa perin epä-suomalaista -ng päätteistä nimeä noihin vesiin.

Eteläinen reitti kulkisi sitten Otavasta linjaa Oulanki, Naaranki, Kallajärvi, Linnajärvi, Pitkäjärvi, Urpolanlampi, Savilahti. Huomattavaa tässä one se että, Nieluslampi laskee Tuukkalan suunnasta Pitkäjärveen ja juuri tuon ojan (joka laskee Hiidenlahteen) varren pelloilta on löydetty rautakautista materiaali (muistaakseni mahdollinen hauta solkineen). Tuukkalan alueelta tarkastellen vesistöreitit Otavaan lienevät helpompi ja nopeampi reitti pitkin , kuin pohjoinen reitti Mikkelin keskustan paikkeilta. Vatilan Linnavuori sattuu reitille, ja Vatilan suunnan maisemissa jotain hyvin arkaaista fiilistä. Pitkäjärven ketunniemi on myös rautakautinen löytökohde, erittäin lähellä Orijärveä. Kallajärven-Oulangin eteläpuoleiset metsät eivät luonteeltaan sovellu taipaleiksi, pienten kalliorinteisten lampien ja rotkojyrjänteiden rikkoma tilkkutäkki (poikkittain kulkusuuntaan).

Eteläisen reitin voi ajatella haarautuvan Pitkäjärvessä, sen eteläisen haaran suuntautuessa kohti Tuukkalan Kapalampea ja Surnulahtia.

Kun tarkastelee Linnavuorien sijaintia suhteessa näihin reitteihin, ne eivät tunnu olevan millään tavalla out-of-place.

Ukkoskivi kirjoitti: Kun tarkastelee Linnavuorien sijaintia suhteessa näihin reitteihin, ne eivät tunnu olevan millään tavalla out-of-place.

Mielenkiintoinen havainto.. tämä Jukkiksen kommentti voi hyvinkin sisältää, jotain asiaa selittävää

www.sinikivi.com/keskustelu-sinikivi-com...a?limitstart=0#21397

Voisiko olla, että nämä vuoret on niinkuin entisajan tienviitoja. Jos joku halusi Sysmässä kertoa toiselle, että miten soutaa/purjehtia Mikkeliin, niin ehkä oli hyvä kertoa se näiden suuntaviittojen avulla. Järviltä katsottuna kumpareet, mäet ja vuoret ovat paljon selkeämmin havainnoitavissa. Niissä vaan ei lue sinisellä pohjalla, että < MIKKELI 48

Mielenkiintoista, todellakin.

Nykyihmiset autoineen ja valtateineen unohtaa helposti miten työlästä matkaaminen maitse on aikoinaan voinut olla, vesireittien muodostaessa valtaväylästön. Jos jollakin alueella on ollut pitempiaikaista vakiintunutta asutusta, voidaan lähteä siitä että isännillä oli nautinta-alueillaan ja eräkorpilammillaan useita ruuhia ja veneitä (joka iikka pykäsi vesipelin tarpeen tullen). Toisaalta voidaan ajatella että muinaiset talot ovat voineet toimia sen ajan kestikievareina, yöpymispaikkoina, ja paikalliset ovat voineet toimia oppaina ja "veneenvuokraajina" vesireittien varrella. Vaikeimpien taipaleiden yli isompia veneitä (mahdollisesti raskaassa kuormassa) ei välttämättä ole edes raahattu, ja jos raahattiin, kenties korvausta vastaan paikallisin voimin. Paikalliset ovat voineet yksinkertaisesti myös vaihtaa ja/tai rakentaa veneitä vaihtoon/myyntiin. Heimokunta tai voimakas ryhmittymä, joka kykenee pitämään hallussaan strategisesti tärkeän kulkureittien pullonkaulan, hyötyy siitä myös taloudellisesti. Väestöpohja joka kykenee tämänkaltaiseen monopolin ylläpitoon, ja suojaamaan sitä linnavuorien verkostolla ei voi olla aivan pieni. Yksi linnavuorten mahdollinen funktio voi olla myös puhtaasti propagandistinen "Älä yritä mitään! Katso tuonne mäelle... Tervetuloa!"

Varmaksi voidaan todeta - kaikki asianhaarat huomioiden - että veneenrakennustaitoa ei puuttunut vanhan Savilahden alueelta.

Tässäpä Mikkelin-linja, jolle osuu paljon muinaiskohteita.. Mikkelin ensimmäisen kirkon paikkakin on siinä Surnulammin rannalla..

(Tähän pari rivinvaihtoa niin linja osuu mukavasti keltamustan kuvalogon pyramidin kulmaan