Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Linnavuorien historia

Lisää
9 vuotta 1 kuukausi sitten #21278 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia
jeps, itse luin jostain että hunnit olisivat tarvinneet siinä etenemisvauhdissa peräti tusinan hevosta, ja läntisestä euroopasta kun puuttuu kunnolliset laidunmaat, sen takia niillä oli aina vaikeuksia germanian puolella. mutta se siitä.
Oleellinen varmasti tuli ilmi, että suomen sisämaahan ei vaan pääse hevosella ja joetkin on mitä on, joten käytännön syistä sodat on käyty lähes pelkästään etelärannikolla, ja pidän kyllä kiinni ajatuksesta, että taistelu Nevajoen hallinnasta on aika tavalla hallinnut myös sodankäynninkin motiiveja.

mutta kun jatkan aihetta sisämaan linnavuorista, niin ainakin hämeen kohdalla voidaan liioittelematta sanoa, että valtaosa – vähintään 90% - menee tavalla tai toisella suorassa linjassa toinen toisiinsa nähden. Osa näistä on hemmetin pitkiäkin; kuten nyt siuronlinna – hamina tai porvoo-lauhanvuori. Valtaosa on tietenkin tuollaista 3-5 suoraa, ja sehän on aina vähän tulkinnallista. Tällä kun leikittelin tossa, niin huomasin että hyvin vähän niitä jää suorattomiksi. Tiedä sitten mikä vitsi siinä on, mutta ilmiö on kuitenkin todellinen. Tämä jopa yllättää itsenikin miten tarkasti nämä vuoret menee toinen toisiinsa nähden, vaikka voisi olettaa klappia olevan enemmänkin.


Kun nyt trilogiasta puuttuu vielä se väliinjäänyt osa, niin jollain lailla siinä 700-800 –luvuilla tuli siis tää kartanokulttuuri ja se kyllä osasi kiilautua näitten samojen linnavuorien kupeeseen. Viimeistään tässä vaiheessa on alkanut tää arkeofyytti-kausi, sillä kartanoillahan on jo historiallisesti ihan eri rooli kun vaan pykätä naapuria komeempi talo. Ne on olleet uusien virtausten leviämispaikka, opetuspaikka – kuten nyt lääkeyrttien – veronkeruupisteitä ja yleensäkin matkalaisten etappiteinä toimineet. Sekä tietenkin luoneet kautta aikain sen mitä yläluokaksi sanotaan. Voidaan sanoa että kartanokulttuuri oli kulttuurivirtaus joka solutti linnavuorien ns. pyhien vuorten ja kukkuloiden kulttuurin, ja nitoi ne itselleen. Novgorodilainen gorod-kulttuuri joka syrjäytti aiemman kuppikivi- ja pyhien kukkuloiden kulttuurin.
On muuten nähtävissä sekin, että linnavuori- ja kuppikulttuuri ei koskaan yltänyt pirkanmaalle asti, mutta kartanokulttuuri sen sijaan ylettyi niinkin kauas, ja näistä pirkanmaan kartanoista sai alkunsa tämä pirkkamiesten soturiliike, vaikka se ei enää tähän suoranaisesti liitykään. Paitsi sillä tavoin että on mielenkiintoista nähdä että missä on asevoimaa, siellä ei ole linnavuoria, vaikka asian luulisi olevan juuri päinvastoin?

Yhteenvetona oppitunnista totean kuitenkin että linnavuorillakin on omat kerrostumansa, ja omat aikakaudelliset motiivinsa. Kuuluisi tähän vielä jälkipyykkikin, eli kun tieverkosta kasvoi ratsuväenmentävä kulku-ura niin kukkuloita hyödynnettiin valloitus- ym retkillä ritaritaktiikan mukaisesti. Siinähän liikkuva ratsuväki valtaa kukkulan yläosat ja toimii reservinä kun peitsimiehet ovat sen ympärillä renkaana.
Liitetiedostot:
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ansgarius

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
9 vuotta 1 kuukausi sitten - 9 vuotta 1 kuukausi sitten #21282 : julsei
Vastaus käyttäjältä julsei aiheessa Linnavuorien historia
Oon pohtinut myös näitä linnavuori ja linnamäki-juttuja, välillä myös koittanut pohtia varsinaisen linna-sanan merkitystä ja miten sanana se on syntynyt, voisiko kenties mäki-sana itsessään tarkoittaa poikaa, koska mac tarkkoittanee tiettääkseni poikaa (Son) ja yhdistettynä siihen pojan kruununkalleus niin syntyy sana mäki (mac i).
Ja ennenmuinoin kylän vahvinta poikaa kutsuttiin sonniksi kuten myös hurjinta kastajaa (siittäjää) sanottiin sonniksi heh =)

Eli linnamäki on pojan ja linnavuori taasen korkeampi eli se kuvastais isää =)

Yhdn kyl ajatukseen että kaikki linnavuoret tahi mäet ei oo ollut puolustuspaikkoi vaan osaa olis käytetty johonkin muuhun..kenties tähtitaivaan tarkkailuun..ken tietää.

777 x 12.92 x 777
Viimeksi muokattu: 9 vuotta 1 kuukausi sitten julsei.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
9 vuotta 1 kuukausi sitten #21283 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Linnavuorien historia
Mielenkiintoista keskustelua täällä käydään ja pakko lisätä tähän linnavuoriketjuun myös tarinoita pyhistä/pahoista vuorista. Näitä Pirun- ja Pyhävuoriahan Suomen niemellä riittää lukemattomia, joten varmasti näilläkin osalla on kulttiluonnetta aikoinaan ollut. Samoin monet kirkot on rakennettu tällaisen kulttivuoren juurelle.. Lieto, Hollola, Lammi, Janakkala, Halikko nyt nopeasti tulee mieleen..

Tässä hyvää legendaa Vesilahdelta

Äkkijyrkästi Pyhäjärven Säijänselkään laskeva Tuhnunvuori (vanhin nimitys Huhnunvuori) tunnetaan monista kansantarinoista. Lähellä vedenrajaa, vaikeasti luokse päästävässä pienessä lahdelmassa on pirunpesä, jonka sanotaan ulottuvan joko Karkun Pirunvuoreen tai Laukon keskiaikaiseen kivikellariin. Tarina kertoo, että kirkonrakentajia paennut pakanajumala muutti Vesaniemestä pirunluolaan ja kävi sieltä tunnelia pitkin varastelemassa viinoja Laukon kellarista.

www.narva.sci.fi/kktie/tuhnunv.html

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
9 vuotta 1 kuukausi sitten - 9 vuotta 1 kuukausi sitten #21284 : Super-Electric
Vastaus käyttäjältä Super-Electric aiheessa Linnavuorien historia
Tenholan linnavuori on todennäköisesti olut merkittävä keskus ja sen vieressä on paikka nimeltään Tenhola. En ole Jukkis lukenut vielä sitä sun Tavastia kirjaa.. ajattelin säästää sen joululukemiseksi, jos kerkeet vielä sen lähettää. Mutta oliko siellä tästä Tenholan ja Tenholan samankaltaisuudesta spekulaatiota?

Nyt kun tiedämme, että (Köyliöllä?) Euralla, Kokemäellä, Huittisilla, Keikyellä, Sastamalalla ja (Hämeen)kyröllä on ollut pitäjän nimeään vastaavat rantakaistat (kalastusoikeudet) Pohjanlahdella.. niin olisiko Hämäläisillä muinaispitäjillä ollut vastaavia kalastusmaita tms. rantaoikeuksia Suomenlahdella? Tenhola paikannimenä on hyvä esimerkki. Tämmöinen paikka löytyy siis Hämeestä ja toinen Uudeltamaalta.Siinä Tenholan vieressä on Toija (Kiskossa) joka kovin muistuttaa Toijalaa.. Sitten on vielä tämä Uskila Valkeakoskella (Uskela myös Hämeenkyrössä) ja Uskela Salossa. Onko näiden paikannimien samankaltaisuus vain sattumaa.

Kun nyt vielä Uskilan myötä uskaliaammaksi heittäydytään.. niin mites on Lempäälä ja Lempoinen Maskussa.. liian kaukaa haettu. Entäs Kauriala ja Karis(Karjaa)? Vielä korkealentoisempi taitaa olla Pirkkalan yhteys Pikkalaan, Parkkalaan tai Porkkalaan. No jokatapauksessa nuo aiemmin mainitut esimerkit olisi ihan uskottavia.. vai?

Joskus 1200-1300 luvullahan Hämäläiset työnnettiin Novgorodilaisten, Saksalaisten, Tanskalaisten ja Ruotsalaisten toimesta pois etelärannikolta ja tilalle tuli ruotsalisasutus.. niin paikannimistö uusiutui täysin. Tätä varmaan olet käsitellyt enemmän Tavastia kirjassa, mutta laitetaan tätä spekulaatiota tännekkin.

"Älä usko mitä luet tai kuulet puhuttavan, ellet itse koe sitä oikeaksi (Buddha)"
Viimeksi muokattu: 9 vuotta 1 kuukausi sitten Super-Electric. Syy: Pirkkala :)

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
9 vuotta 1 kuukausi sitten - 9 vuotta 2 viikkoa sitten #21285 : Simeoni I
Vastaus käyttäjältä Simeoni I aiheessa Linnavuorien historia

Super-Electric kirjoitti: Kun nyt vielä Uskilan myötä uskaliaammaksi heittäydytään.. niin mites on Lempäälä ja Lempoinen Maskussa.. liian kaukaa haettu. Entäs Kauriala ja Karis(Karjaa)? Vielä korkealentoisempi taitaa olla Pirkkalan yhteys Pikkalaan, Parkkalaan tai Porkkalaan. No jokatapauksessa nuo aiemmin mainitut esimerkit olisi ihan uskottavia.. vai?


Lempäälän osalta lukaisin jostain että olisi "Lemmon" palvontapaikka, eli Lempäälä olisi ollut Lempoinen. Joku oli arvellut sen johtuvan jostain ruotsin lempois-sanasta (en muista nyt lähdettä). Paikallinen linnavuorikin on Pirunvuori. No, joka tapauksessa karttapaikka on tänä syksynä silmäilty niin että näkyy melkein unissakin, olen jostain syystä kiinnittänyt -oinen päätteisiin huomiota, Hakoinen, Ahoinen, Kataloinen, Kaloinen, Luopioinen, Harmoinen, Puukkoinen, Nuoramoinen, Okeroinen, Joroinen... Tämmöisenä huomiona vaan, olisikohan vaan tyypillistä hämäläisyyttä...

Mutta sitten kun tuossa Ristiretket-ketjussa sitten käsitelty tuota Puihanlinnaa, olen miettinyt että se on ihan samanoloinen kuin esim. Lammin Linnamäki, ettei siitä ole tiedetty?? Missä olisi ko. linnoituksen tekijöiden sen aikainen asutus tai kalmistot? Pyhäjärven (Karkkilan) nimi tulee Pyhäjärvestä ja jostakin luin että sen vanha nimi on Pahajärvi. Ja sitten karttapaikasta löytyikin jo Lemmoi, Pirunkallio ja Lemmoinvuori, suht pieneltä alalta Karkkilasta. Taas vähän sellainen tunne että tässä voisi olla jotain, mutta pitäisi taas käydä paikan päällä nuuhkimassa.

Muoks. Löytyihän Oinen, eli Oitenkylä Lammin eteläpuolelta...
Viimeksi muokattu: 9 vuotta 2 viikkoa sitten Simeoni I. Syy: Oinen

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
9 vuotta 1 kuukausi sitten #21288 : Jukkis
Vastaus käyttäjältä Jukkis aiheessa Linnavuorien historia

En ole Jukkis lukenut vielä sitä sun Tavastia kirjaa.. ajattelin säästää sen joululukemiseksi, jos kerkeet vielä sen lähettää


Jep, panin kirjan postiin. Tiedä sitten vastaako se odotuksia mutta sen anti onkin sen inspiroivissa ajatuksissa. Yksistään se meininki mikä täälläkin on ollu vähän kaikesta, on yllättänyt itsenikin noin niinku positiivisesti. Kiitos kaikille. Näille muinaisjutuille kun on aina sosiaalista tilausta mutta ihan turhaan me luullaan että niihin on yksinoikeus jollain alan päätutkijalla ja muut pitäkööt turpansa kiinni. Sen huippututkijankin pitää olla sopivan ympäripyöreä ja varovainen maltillisissa sanakäänteissään. Onnekseni en oo koskaan itte kunnioittanut tätä periaatetta, ja soisin ettei muutkaan.
Loppujen lopuksi kyse on vaan siitä että kun antaa teorian, niin muinaismuistot tosiaan rupee puhuun.

Tossa ristiretki-ketjussa on jo nupullaan ihan omanlaisensa juttu eli linnavuorien tutkiminen puhtaasti sotataktiselta kantilta, enkä tiedä onko sellaista ennen edes mietitty vakavalta pohjalta – tai edes vähemmän vakavasti. Nää on just näitä oivaltavia keskusteluja ja ihan liikuttuu kun sellaisia syntyy.

Sitten tohon pyhän vuoren käsitteeseen vielä, että eihän se ole nuijalla pöytään lyöty että sen alkuperäiset tekijät olis nimenomaan kantahämäläisiä, jotka valtas tanhuat metsälappalaisilta. Tuolla suuressa maailmassa, kreikassa ja niillä main, nää pyhät vuoret on ainakin tuhannen vuotta vanhempi oivallus, joten yhtä hyvin voi olla niinkin, että ne on otettu käyttöön täälläkin jo vaikka 800-500 eKr. Se selittäisi samalla muutaman jutun miksi ne menee suorissa linjoissa toinen toisiinsa nähden.

Tuo suoramaisuus on vallankumouksellinen tapa tutkiskella näitä linnavuoria mutta siinäkin on yksi ongelma. Tuskin sitä kukaan vastustais jos pysyttäis pienen alueen sisällä, kuten nyt vaikkapa siuron ja lahden välillä, joka on vielä käsitettävissä oleva matka, ja käsittää hämeen päästä päähän. mutta kun viimeisin piste onkin Haminan linnavuori, se menee vähän ns. yli. Liian uskomaton juttu hyväksyttäväksi koska se edellyttää ettei nää meitin alkusuomalaiset oliskaan ollu sellaisia primitiivejä jotka ei tunteneet maailmaa sen pidemmälle kun mitä takaikkunasta näki. mutta sitä kannattaa vaan seurata todisteita, johtaa ne sitten millaiseen lopputulemaan tahansa, niinhän ne tossa CSI:ssäkin aina tekee. Sillehän ei voi mitään että noi haminan ja porvoon linnavuoret nyt vaan sojottaa näitten linjojen mukaisesti, olkoon sitten kuinka paksu asia tahansa hyväksyttäväksi. mutta ei nää mitään uskon asioita olekaan, vaan todisteketjujen.

Mutta oliko siellä tästä Tenholan ja Tenholan samankaltaisuudesta spekulaatiota?

Valitettavasti nää sanastohommelit ei oo mun juttuja ollenkaan

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.275 sekuntia