Suomen muinaiset satamat

Löytyihän se "leijona" josta jo vihjasin edellisten kuvien yhteydessä. Paikka jossa olen viime päivinä kulkenut "mustikassa" on Vanha Pässilä. Naapurin vanhaisänta usein kertoi trooppisista kasveista ja että Suomi on ollut joskus muinoin Egyptin korkeudella. Kertoi että Pässilässä ja Äijän- sekä Ämmänpellolla on sellaisia kasveja mitä ei missään muualla Suomea ole. Hän myös kertoi satamasta ja siitä että siellä on edelleen metallirengas johon on joskus muinoin vene sidottu kiinni. Moni tuttu kertoo nähneensä sen renkaan ja sen lähettyvillä on iso luola, parikin sellaista. Myös kalliomaalauksia olisi... Paikka missä kiertelin on tosiaan satama tai laivatelakka, ajalta kun vesistö ennen maan kohoamista ylsi pitkälti yli sadanmetrin korkeuteen. Vanhan Kainuunmeren alue on tunnettu maan kohoamisesta ja maan nousu tapahtuu voimakkaimmin Merenkurkusta Kemiin ulottuvalla alueella, ollen paikoitellen suuruudeltaan 9 mm vuodessa. Laskettaessa maan kohoamisen mukaan koska vesi on näitä rinteitä huuhtonut, päästään karkeasti 14000 vuoden taakse eli 12000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Ancylusjärven aikajaksolle. Ancylusjärvi oli ennen Litorianmerta ja nykyistä Itämerta edeltänyt järvivaihe Itämeren altaassa noin 8900-7200 eaa. Vaihe on nimetty tuon ajan kerrostumista runsaasti löytyneen Ancylus fluviatilis -kotilon mukaan. Sataman ympäri menevä tie on 120 metriä meren pinnasta ja rinne jossa satamalaitureita on muinoin ollut, on 140 metrin korkeudella. Laskin rienteessä olevaa vuonoa kulkiessani noin 300 metrin matkalle yli 20 laiturin haaraa. Ajan myötä kun maa on kohonnut ja veden pinta on laskenut alemmas, laiturivalleja on useammalla tasolla. Parhaiten säilyneet on ylempänä ja se mikä niissä eniten ihmetyttää, miksi kivilaatat on aseteltu tai "valettu" 45 asteen kulmassa... Vasta alempana nuoremman kauden kivet ja niiden saumat on suoremmassa linjassa. Niin miksiköhän muuten ruotsalaisvaikutteinen museovirasto muuten kiertää tälläiset alueet kaukaa...

Koordinaatit: 62.74369, 22.19345

Kartta Fonecta: www.fonecta.fi/kartat/P%C3%A4ssil%C3%A4n...on=22.23296908431758

Kokonmäen jätinkirkolta ja satamasta matkaa tänne on 1.4 km ja Rajalammen satamakalliolta 1,9 km sekä Hiivanaisenkiveltä 5 km.


Kuvanssa oleva V-haarauma on kanavan alkupäästä toinen ja suurten "laivojen" telakoitumiseen tehty ja johon laivan tai veneen köli asettuu.




Haarauma pääuoman suuntaan, seinämällä on on toistakymmentä metriä pituutta ja viitisen metriä korketta.




Haarauma uoman suunnasta katsottaessa:




Mainitsemani "leijona" vaakuna löytyi tästä samasta uomasta ja josta naapurin isäntä mainitsi, kun palattiin emännän kans mustikasta. Reitin sille on Kalajaisten Heikki merkinnyt ja joka on paikan tarkemmin tiennyt. Joku on ilmeisesti sen kaivertanut vuoden 1920 aikana, alla olevasta vuosiluvusta pääteltynä. Sama vuosiluku on myös naputettu toiseenkin kohtaan seinämää:




Viereinen haarauma pääuoman suunnalta katsottuna ja haataumien välissä oleva vallikaistale:




Alempana läheisen metsäautotien tasalla oleva pirunpelto, jossa on isohkoja ja sateen jäljiltä olevia pyöreitä ja liukkaita kiviä. Antero teki liipat sammaleen luisuessa kiven päältä irti ja koiranvielä innosta vetäessä toiseen suuntaan:




Kolmas haarautuma josta näkee 45 asteen kulmaan asetetut kivet:




Yksityiskohta neljännestä haarautumasta jossa kivien sauman välissä on pehmeän ja tahmean tuntuista "laastia":

Tässä on lisää kuvia Vanhasta-Pässilästä seuraavista vuonoista pääuoman varrelta. Rinne on auringonlaskun suuntaan luoteeseen ja Laihialle päin, ollen kuitenkin vielä Ilmajoen puolella. Pari kohtaa sellaista olen merkinnyt punaisella ympyrällä josta näkyy eräänlainen räppänä ja yhdessä on puun takana mahdollinen sisäänkäynti aukko. Kivet on ladottuna siten, kuin koko rakennelma olisi ontto...

Edellisistä kuvista seuraavana on taas kaksi pääuomasta eraantuvaa vuonoa jotka nousee rinnettä ylöspäin.




Vuonon vasemmalla puolella on pyöreähkö rakennelma joka antaa sellaisen vaikutelman kuin se olisi ontto. Puun takana maan rajassa on aukko josta saatta päästä sisemmäs ryömimään ja ylempänä on eräänlainen ikkunan tapanen aukko. Vieressä kenaa kiveävasten karahka ja jolla joku on saattanut kokeilla mitä siellä on...




Aukko ylempää katsottuna puun takana, kalliota vasten kenaa keppi ja sen yläpuolella on "ikkuna-aukko" tai mikä lie...




Pääuoma sen vastarannalta kuvattuna jonka varrella on vuonot ja vie pois päin rinteestä ulos.




Seuraavat kaksi vuonoa ja sen vasemmanpuolisessa rinteessä oleva aukon kaltainen kolo... Näitä en ole sen tarkemmin tukinut vaan olen pyrkinyt tekemään huomioita mitä seinämillä mahdollisesti olisi...




Sama seinämä ylhäältäpäin kuvattuna ja jossa näkyy kolmirappuset portaat kuvan keskikohdalla. Tässä oli mukava kohta pyhän aikana istuskella ja katsella maisemia kun emäntä ja flikka poimi alhaalla uomassa mustikoita...




Yksityiskjohta seinämästä joka on kuin luotilangalla vedettyä suoraa. Kivet on 45 asteen kulmassa ja saumat on selkeitä sekä liitosten sovitus on tehty tarkasti. Saumojen välissä on ikäänkuin käytetty jotain laastin kaltaista...




Nalle Pöö istuskeli aina kaikessa rauhassa kivellä kun kuvasin tai noukin siinä sivussa mustikoita, mutta liikkeelle lähdettäessä voimakkaan karhukoiran vetoa sai varoa, sillä sammaleen alla paikoitellen kivinen pohja oli liukasta ja sitä olisi tullut helposti kelkkana perässä. Toki otin sen varoiksi mukaani, kun naapurin isäntä kertoi lähistöllä nähdystä karhusta. Taustalla mielenkiintoinen pala muuria jossa uloke on muotoiltu. Siitä tulee mieleen esim. Koskenkorvalla olevan rautatiesillan kivijalat joiden päällä teräksinen silta lepää...

Vanhan Pässilän satamassa ylempää katsoen näkee myöhemmän ajan laituripaikat, joita on rinteessä alempana kulkevalle metsäautotielle saakka.




Kun talsii rinnettä tai pääuomaa pitkin sellaiset 300 metriä, sen toisessa päässä on "kivi" tai paremminkin kivilaatta, joka on kaadetun näköisenä aluskivien päällä:




Kivilaatta kuvattuna alarinteen puolelta:




Kiven alapuolisen maaston näkymä...




jota seuraten "muurissa" on tarkkoja suorakulmanmuotoisia leikkauksia ja kolopaikkoja.




Kivestä tehtyjä poukamia venepaikoiksi...




Laitureita...




jotka on jo erilaisia kuin ylempänä olevat laituripaikat pääuomasta erkaantuneina. Rakennelmat ovat siirtyneet ajan myötä alemmas rinnettä pitkin seuraten järven tai meren vedenjättömaata, kuten myöhemmin muuallakin Kainuunmeren rannikolla on tapahtunut vuosituhansien aikana.

Viime pyhänä seuraava marjapaikan tunnustelun tein Vanhasta-Pässilästä isompaan Pikku-Pässilään jonka seinämät ovat vieläkin jyrkemmät ja useammassa tasossa. Marjat oli noukittu, liekö jo thaimaalaisten toimesta. Muutamassa puskassa oli puolukkaa siellä täällä eli paree keskittyä ympäristön havannopintiin. Kiersin sellaisen 50 metrin alueella ja kolmella tasolla, huipulle en kiivennyt kun aikaa oli vain tunnin verran ennenkuin aurinko katoaa horisontin taa ja syksyinen pimeys tulee nopeasti. Matkaa Vanhasta-Pässilästä tietä eteenpäin on vain 700 metriä ja auton sai näppärästi ohituslevikkeelle parkkiin, josta piti kävellä noin 50 metriä vielä tietä pitkin kun en viitsinyt rämpiä ryteikön läpi oikoen.





Pienoinen polku löytyi ja sitä eteenpäin kävellessäni tietysti alkoi taivaalta vettäkin tihkumaan, no eipä sitä olla sokerista tehty. Tieltä katsoen näkyi luolan tapainen ja lähdin sitä kohti kävelemään. Marjastajiakin oli käynyt kun yhdessä kohtaa oli jalanjälki polulla. Alussa oli isohkoja kiviä ja paikka näytti kuin ne olisivat joskus sortuneet siihen:





Luolankin aukko näkyi ja lähemmäksi päästyäni se osittautui syvennykseksi jolla oli lippa:





Sen sisällä peräseinässä oli keltaista "maalausta", jonka ensimmäinen kuvio muistuttaa viisisakaraista tähteä:





Lipan takana alkoi jyrkkä noin kolme - neljä metriä korkea seinämä jossa osa kivistä oli sovitettu tilaansa:





Eiköhän valoa alaannut olemaan niukalti ja samassa tuntui paidan kauluksessa joku ryömimässä. Perhana parvi hirvikärpäsiä kiersi ympärillä ja teki kamikazi hyökkäyksiä. Seinämässä erottui kolme suorakaiteen muotoista kiveä pinottuna päällekkäin ja sitä keltaista oli tuhrattuna näihinkin:





Seuraavan kerroksen veneuoma näkyi tälläisenä:





Kolmannen kerroksen veneuoma näytti tältä, kumpaankin uomaan piti viitisenkymmentä metriä kiertää:

Pitääpä taas vähän aktivoitua muinaisuuteen Tämä on mielenkiintoinen aihe! Olen itse kanssa pohtinut mahdollisen sataman paikkaa Länkipohjan sulunvuorella ja hirmunvuorella . Täytyykin ottaa näistä kuvia.

Nykyisistä eteläpohjalaisista ja satakuntalaisista miehistä suurin osa on DNA-tutkimuksen mukaan Isälinjaltaan Iivareita (I) ja jota väestön osuudeltaan sitä edustaa 29 prosenttia. Yllättävää kyllä, myös saamelaisista iivareita on 26 prosenttia ja eilen tässä paljon keskustelua aiheuttaneessa lehdessä oli yllättävä tieto, josta ohessa kuvalinkki. Tämä nostaa esiin sen kysymyksen, että olivatko saamelaiset sittenkään mikään "alkuperäinen" heimo, joka on asuttanut Suomen? Iivarien runsaus pikemminkin viittaa siihen, että he ovat yhtälailla muinaisia "kainuulaisia" mitä eteläpohjalaiset ja satakuntalaiset ovat ja muualla asuvat "Niilon" pohjat jotka edustavat heissäkin enemmistöä?





Wiikin mukaan saamelaiset ovat asustaneet 50000 vuotta sitten Iberian niemimaalla ja sieltä valuneet ensin keski-eurooppaan ja sen jälkeen jakautuneet kahteen osaan josta yksi porukka on tullut lännen suunnalta ja toinen idän suunnalta yhtyen täällä (Kalevi Wiik - Saamelaisten alkuperä). Kummastusta tulee lisää se tieto, että täällä Suomessa on alun alkaen olleet ne ensimmäiset Iivarit ja muualla Skandinaviassa heitä on tullut myöhemmin poiketen jo Suomalaisista Iivareista:

Tuli kaivettua asia nyt hieman tarkemmin, kun tuli aika jännittäviä uutisia tältä saralta - suuri osa (64%) nykyisin elävistä eurooppalaisista miehistä ovat hyvin pienestä kantaisäjoukosta peräisin, joiden Y-DNA:t ovat I1, R1a ja R1b. Tämä kolmikko tunnetaan myös nimellä skandinaaviset isälinjat.

Miten sitten on suomalaisten laita - onhan meille YLE juhlavasti kertonut - Suomi on ruotsalainen! Noh, tämä freudenthalilainen Suomen ylpeää ja uljasta kansaa vihaava propaganda alkaa saada jo viimeisiä miekaniskujaan.

Suomalaisten miesten isälinjajakauma on N (61.5%), I1 (28%), R1a (5%), R1b (3,5%), I2b (0,5%) ja E1b1b (0,5%). Siis ensinnäkin n. 2/3 heti ei kuulu tuohon skandinaaviseen isälinjaan, vaan finno-ugrilaiseen N-isälinjaan. Asia ei kuitenkaan jää tähän.

Nimittäin I1-linja, joka Suomessa on, on erikoislaatuinen. 80% Suomen I1 linjasta kuuluu selkeästi suomalaisiin I1-linjoihin ja vain noin 5% tästä I1 linjasta on n.s. skandinaavista, eli ruotsalaista.

Ei tässä vielä mitään, seuraava kysymys voidaankin esittää siten että olivatko "Iivarit" rakentaneet 14000 vuotta sitten satamia Pässilän alueelle ja rakentaneet niitä kuuluisia veneitä, joiden pohjassa on pitkä jalas? Ainakin laivanrakennukselle on olemassa pitkin pohjanlahden rannikkoa hyvin pitkät perinteet...

On siis jumalan varma, että Suomi ei ole ruotsalainen.

Vieläkin kiinnostavampaa on se, että Suomen N1-linja (N1c1) on noin 12 000 vuotta vanha ja peräisin Etelä-Siperiasta. Tämä N1c1-linja saapui Suomeen 10 000 vuotta sitten, siis silloin kun jääkausi alkoi paljastaa Suomea jään alta.

Viimeisen iskun multikulturalistien ja muiden etnisten suomalaisten vihaajien kirstuun iskee suomalaisen I1 linjan alkuperä. Se on huomattavasti vanhempi kuin skandinaavinen I1-linja, ollen CRO-MAGNON -linja ja noin 30 000 - 40 000 vuotta vanha.

Lähde: anarkisti.vuodatus.net/lue/2015/05/suoma...-edelleenkaan-ruotsi


Sitä alkaa pikkuhuljaa ymmärtämään miksi ei suomenruotsalaisten hallinnoima museovirasto ja pikkusen muutkaan ei halua koskea aiheeseen pitkällä tikullaan. Merkitseehän tämä sitä, että "Egyptin pyramiditkin" ovat paljon nuorempaa sorttia. Katsokaa oheisia kuvia ja ihan piruuttanin kysyn, voiko luonto olla näin järjestelmällinen rakentaja?


"Hakaristi" ja kivet on 45 asteen kulmassa kuten vanhassa Pässilässä..




Luola jonka suuaukko on antanut periksi, sisältä se avartuu laajaksi jossa on heinäkuussakin jääpuikkoja katossa. Riuku tai tarkoituksella tehty este sen edessä:




Rakennelmat alhaalla:




Rakennelmat alhaalla, sama paikka:




Rakennelmat alhaalla, kanava välissä:




Seuraava muuri rinteessä:




Alhaalta ylös nouseva kanava "vuoren" päällä:




Kivi joka lepää kahden kiven jalustalla ja häntä on maata vasten ylös nousevan kanavan lähellä: