Väinämöisen oikea hauen leukaluu

Tietäjän päämääränä on oletettavasti silloin olla yhtä soitettavan kohteensa kanssa, ja kun itse alkaa "värähtelemään ja soimaan" silloin oletettavasti alkaa "resonoimaan" kohteensa kanssa.

Joo, onhan siinäkin mahdollisuuksia. Hyvä, että sanoit. Oikeastaan sen voisi ajatella olevan esikuva kaikille suusoittimille, trumpeteille ja muille.

Tartuin tähän aiheeseen, koska Kalevalaa ei pidä ottaa missään kohtaa kirjaimellisesti. Se on yhtä vertauskuvaa koko kirja. Silti sitä yritetään tulkita kirjaimellisesti, vaikka tiedostetaan Kalevalan vertauskuvannollisuus.
Hauen leukaluu voi tarkoittaa jotain aivan muuta kuin hauen leukaluuta.
Tai ehkä sitäkin, Kalevalassa on monta tarinaa päällekäin.

Kalevalan avain on äännejärjestelmässä. Bockin tyttäret (jotka eivät saaneet tehdä lapsia), tarit, loivat tarinoita. Runojen alkulähde.
Ior Bockin tehtävänä oli kertoa Bockin perheen saaga, ei avata Kalevalaa.
Sen avaaminen on meidän muiden tehtävä, vai tällä hetkelläkö vain minun?, koska en tiedä ketään toista, joka ymmärtää äännejärjestelmää. Kukaan ei ole osoittanut minulle ymmärtävänsä. Pieni toivo heräs, kun sanoit sen ihana jutun.

Ha u ki = olla alkuperän avain.
Le u ka = Lemminkäinen alkuperä kansan.

Kyllä sen ymmärrän että Kalevala on kuin sipuli kerroksinensa, ja siihen voi olla montakin avainta ja se voi antaa myös itse monta avainta.

Kyllä varmaan moni yrittää aukoa Kalevala arkkua, jokaisella on vaan siihen täysin oma tulosuunta, sen näkee vasta sitten (jos näkee) kenellä menee homma itse pointtiin ja avain loksahtaa

Tähän mennessä äännejärjestelmä ei oo pettäny.
Se oli läpimurto, kun ymmärsin, että ka on kansa.
Sampo, kirjokansi.
Akka (Pohjan neiti/Pohjan akka) sai kannen,
eli kansan pohjantähden siittäjän, pohjantähden kansan siittäjän,
Lemminkäisen, jonka symboli on aurinko, samoin kuin Väinämöisen, joka oli nuorena Lemminkäinen.
Ki r j o = avaimen siemeneen antaa aurinko.
Ka n si = kansan pohjantähden siittäjä.

Tässä vähän wikistä infoa:
"The Morchang exists, in nearly the same form and design all over the world, and is called by different names (estimated to be around 900) in different languages. For example: Morchang / morsing (India), Kou-Xian (China), Vargan (Russia), Munnharpe (Norway), Zanboorak (Iran), Maultrommel (Germany), Guimbarde (France), Marranzano (Italy), Doromb (Hungary) and Dambrelis (Lithuania).[3] It may have spread and been shared between countries through the ancient trade routes between Asia and Europe, including the Silk route. There is a theory according to which the popular name Jew's harp is a corruption of the name jaw harp. This theory is described by the Oxford English Dictionary (OED) as "baseless and inept". The OED says that, "More or less satisfactory reasons may be conjectured: e.g. that the instrument was actually made, sold, or imported to England by Jews, or purported to be so; or that it was attributed to them, as a good commercial name, suggesting the trumps and harps mentioned in the Bible."[4]
"The performances were often in places of natural acoustics such as caves, cliffs, rivers and so on.
The perfomer would often take long pauses to allow nature its own chance to converse back."

Aasiassa monet vähemmistö ryhmät soittavat harppua, ja monet näistä ryhmistä ovat shamanistisia, muutamana esimerkkinä:
en.m.wikipedia.org/wiki/Hmong_people
en.m.wikipedia.org/wiki/Yi_people

Siperiassa Jakutit sekä Siperian Altai vuoristossa tuvalaiset ja mongolit.