Arkeologit-keskustelussa tutkitaan Suomen muinaisuutta, historiaa ja vähän muutakin.

Muinainen Salon (Saulin) ja Taavin (Davidin) kuningaskunta

Lisää
6 kuukautta 2 päivää sitten - 6 kuukautta 1 päivä sitten #50192 : Storyan
Vedatekstien mukaan naiset eivät juoneet spermaa. En tiedä, mistä vedät näitä juttuja. Muinaisilla oli tosin hedelmöittymistapaamisia, kollektiivisia sellaisia. Esim. naiset, jotka muodostivat oman joukkonsa, ryhmänsä, taisteluosastonsa tms. ja joukko vastaavia miehiä tapasivat järjestetysti jossain tilaisuudessa, missä parit naivat tarkoituksena ilmeisesti, että nainen tulisi raskaaksi. Tämä muistuttaa antiikin Kreikan legendoja amatsoneista ja niillä on totuuspohjaa, ainakin vedojen mukaan.

Näin ainakin osa joidenkin heimojen jäsenistä eli, erityisesti taistelulajeja ja soturitaitoja harjoittavat.
Katha Sarit Sagarassa mainitaan erityisesti ryhmä viit. Ainakin Viialan (vii-ala) nimi on muistona vielä näistä vii- sotureista. Samoin viitsiä, viiltää, viipottaa, viikata, viikate, viina, viisi jne.

Esim. viipottaa on ehkä ollut alunperin 'vii pottaa' eli vii tekee saviastioita. 

Katha Sarit Sagaran kirjoittaja Dadau kertoo olevansa lyömätön painissa. Muinainen paini oli varmaan jokin aseellinen taistelulaji, ei nykyinen paini. Pai on toinen, erityisesti sarmaattien käyttämä sana, josta mm. Paimio, Pailinna, paita, paimen jne. Ranskan pays on samaa juurta.

Nämä ihmiset eivät todellakaan olleet mitään bock-hörhöjä, vaan todella pitkälle kehittyneitä ja järjestäytyneitä, aikansa eliittiä, jotka halutessaan romuttivat imperiumeja. 

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Viimeksi muokattu: 6 kuukautta 1 päivä sitten Storyan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 kuukautta 2 päivää sitten - 6 kuukautta 1 päivä sitten #50194 : Storyan
Esim. Bhagavad Gita on kirjoitettu muoto. Se luetaan Pyhä (Byhä) kaavat Gita. Kaikkien tavujen vokaaleja tai pitkää vokaalia ei kirjoitettu. Viim.mainittu merkattiin kirjaimen yläpuolisella viivalla, mutta sitä ei ole translitteroinneissa aina ole merkattu mukaan. Sanat on joskus katkaistu keskeltä ja liitetty toiseen ym., joten tekstit ovat kieltämättä vaikeasti luettavia.  BG 17.5- 6 on translitteroitu hindujen toimesta näin:

aśhāstra-vihitaṁ ghoraṁ tapyante ye tapo janāḥ
dambhāhankāra-sanyuktāḥ kāma-rāga-balānvitāḥ
karṣhayantaḥ śharīra-sthaṁ bhūta-grāmam achetasaḥ
māṁ chaivāntaḥ śharīra-sthaṁ tān viddhy āsura-niśhchayān

Se pitäisi olla

aśhāst ravihitaṁ ghoraṁ tapyan te  
yetapo janāḥ
dambhā hankā rasan yukt āḥkā mä rāga-balānvitāḥ
karṣhayan taḥ śharīrast haṁ bhūt a-grāma mache tasaḥ
māṁ chaivān taḥ śharīrast haṁ tān viddhy āsura-niśhchayān

Eli selkokielellä

Ashaast ravihitan goran Tapian tei
Jetapo janaa. 
Tammipyhää hankaa Rasan jukat ähkää maa raikaa (...) 
Karsajan Taha Sariraast/ Asariraast (... ) puhuut a
karaamaa, mäkeä tasaa. 
​​​Män kaivaan Taha Sariraast.. tään
voitti Asura- niskajan.

​​​​​​........ 

Eli tässä mainitaan aasat ja Tammi- pyhä eli tekstin voi hyvin sijoittaa nyk. Suomen ja Tammelan Pyhäjärven alueelle. 
Ashaka viittaa aasoihin, joiden nimiin tiedetään varsinkin "Skandinaviassa" liitetyn As-etuliitteen, Englannissa puolestaan Os- etuliitteen. 

Tekstissä mainitaan myös Tapia, ja sekin löytyy Tammelan lähistöltä. Onkohan nykyään Talpia. Tapia oli siis aasojen kylä. Siinä mielessä aiemmin esitelty Odin-vaikutteinen hautakivi voi tosiaan olla aasan hautakivi. Rasan jukat pakersivat Tammi- Pyhää. Karsaja on myös nimetty yhdeksi paikaksi, samoin Sarirata. Taha oli voittanut aasa/asser/asir- niskajan. 
Kyseessä on ollut ilmeisesti jokin kilpailu ja Taha voitti sen. Niskaja tarkoittaa vaatetta, mutta on epäselvää, voittiko Taha palkinnoksi aasa-vaatteen, vai tarkoittaako kirjoittaja aasaa, mittelön osapuolta. 

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Viimeksi muokattu: 6 kuukautta 1 päivä sitten Storyan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 kuukautta 2 päivää sitten - 5 kuukautta 2 viikkoa sitten #50195 : Tiera
Viimeksi muokattu: 5 kuukautta 2 viikkoa sitten Tiera.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 kuukautta 2 päivää sitten - 6 kuukautta 1 päivä sitten #50196 : Storyan
Nainnista kyllä on mainittu noissa teksteissä, muttei mistään sperman tai ns. mahlan juonnista. Tosin koivun mahlaa on hyvin voitu juoda. Lisäksi Mahla oli tytön nimi.

Sun levittämät hörhöjutut ovat korkeintaan kuuluneet Bockin mielikuvitukseen.

Katha Sarit Sagarassa, mikä ajoittuu viikinkiajan alkupuolelle, kerrotaan, että Vanajan miesväki lähtee sotaan, mutta naiset jäävät valmistelemaan vakka-juhlaa. Kyse oli tietysti viikinkiarmeijasta ja viikinkisodasta. Ihmisiä rekrytoitiin laajasti. Katha Sarit Sagara on oikea arkeologin aarreaitta. Siellä kerrotaan jopa, mitä työkaluja sotaan lähtijä jätti kenellekin. 

Bhagavad Gita on todennäköisesti keskittynyt Pyhäjärvien ja muiden Pyhäpaikkojen arjalaisten elämää kuvaaviin reportaaseihin. Salon ja Taavin joukot tosiaan janasivat nämä pyhäpaikat. Pyhä tarkoitti muinoin rajattua, kartoitettua. Siitä on juontanut nykyinen
"piha".

BG 17 jatkuu näin:
17.7 āhāras tv api sarvasya tri-vidho bhavati priyaḥ
yajñas tapas tathā dānaṁ teṣhāṁ bhedam imaṁ śhṛiṇu

Tässä taas on pätkäisty sanoja ja liitetty miten sattuu. Eli

āhārast vapi sarva syat rivid ho bhavati priyaḥ
yajñas tapas tathā dānaṁ teṣhāṁ bhedam imaṁ śhṛiṇu

Aiharaast/ A Ihairaast Vapi sarva. Syat (syvät) rivit hyö pyhävät prijat.
Jäjnäs tapas tätä tänään, tesän Pedan iman (...) 

Sarva tarkoitti soturia. Prija tai priha on nykyään karjalan kieltä. Yleensäkin ottaen, muinainen suomen kieli oli aika karjalanuottista muutenkin. Nämä ihmiset eivät tosiaan olleet jäyhiä eivätkä totisia, hitaita hämäläisiä tai siperialaisia, vaan reippaita muinaissuomalaisia  arjalaisia, jotka kartoittivat erämaita, louhivat metallia, kirjoittivat vedat ja perustivat kuningaskuntia sinne tänne, sekä loivat siinä sivussa muutaman uskonnon muille kansoille, tosin tahtomattaan varmaan. 

Vielä rautakaudella Savoa ei ollut olemassakaan, vaan aluetta kutsuttiin Karjalaksi. Muinaisten suomalaisten ja  karjalaisten dna oli myöskin täysin eri kuin mitä nykyisten savolaisten ja hämäläisten sekä karjalaisten. Onneksi veivät arvokkaat kirjoituksensa turvaan Intian kuningaskuntiinsa. Muuten alkeelliset paavit, piispat, svedut tai ryssäläiset olisivat varmaan polttaneet ne. 

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Viimeksi muokattu: 6 kuukautta 1 päivä sitten Storyan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 kuukautta 2 päivää sitten - 6 kuukautta 8 tuntia sitten #50197 : Storyan
BG 17.10 Tässä on myös mainittu paikannimiä sekä mystinen hiisi. 

yāta-yāmaṁ gata-rasaṁ pūti paryuṣhitaṁ chayat
UCHCH HIṢH ṭam api chā medhyaṁ bhojanaṁ tāmasa-priyam

Jaata- Jaaman gata-rasan puoti
Parjushitan kaijat/saijat
Ukko Hiisi tämä/Tammi- Api käy methiäm. 
Pojanam tää Masa prijam(me). 

Pojanam tarkoittaa tässä apuna ilmeisesti. Espanjan apoyar- auttaa on foneettisesti samankaltainen. 

Api on tässä erisnimi. Api on nykytutkimuksen mukaan (myös) skyyttien muinainen jumalatar.

MK- taustainen kielentutkimus pitää puotia ruotsinlainana. 

m-kirjain piste päällä on /n/, mutta läheskään aina tai kaikissa translitteroinneissa pistettä ei ole merkitty, vaan siellä on pelkkä m. 
 

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Viimeksi muokattu: 6 kuukautta 8 tuntia sitten Storyan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
6 kuukautta 1 päivä sitten - 6 kuukautta 1 päivä sitten #50203 : Storyan
BG 17.12

abhi sand hā ya tuphalaṁ dambhārtham api chaivayat
ijyate bharata-śhreṣ hṭha taṁya jñaṁ viddhi rājasam

Lisää Tammelan Pyhäjärven ympäristöön liittyvää tekstiä. Eli 

"Appi sanoit hää ja Tupalan Tammipyhä-rataa. 
Api, kaivajat... Pyhärata- Saares hutaa Tammia/tammia. Ja nämä 
voitti Rajasan/Raajasan/Ruojasan tms."

Tammelan Pyhäjärven itäpuolella on edelleen Saari- niminen paikka. Siellä on myös joitain pieniä saaria itse järvessä, mutta Saari on todennäköisempi vaihtoehto. Loppuosa tästä jakeesta on hieman tulkinnanvarainen. 

Jotain kohtaa tätä Tammelan Pyhäjärven rantaviivaa on myös selkeästi muokattu tai "personoitu", esimerkiksi miehen pään profiilia kuvaavaksi. 

 
Tässä näkyy itse Saari ja siellä on myös mm. Raatosaari, missä voi olla ollut ruumiiden säilytyspaikka, jos talvella kuolleet.

BG on kirjoitettu todennäköisesti jo pronssikaudella, tämän Salon ja Taavin kuningaskunnan perustamisen aikoihin, keskittyen Pyhäjärvien alueille. Myös Eura ja Luistari, erityisesti se muinaiskylä tai - kaupunki on varmaan kuulunut tähän BG:n kokonaisuuteen. Aika huimaa tosiaan. Jos sen nimi on ollut Nuoranne, kirjoitettu muoto on ehkä ollut 'noran' tai 'nuran'. Eura puolestaan 'ura' tai 'era'. 

 

Me Habirut Mahabharata- autenttinen kirja Suomen alueen asuttajien identiteetistä, historiasta ja kulttuureista niin Kemi-Egyptissä, vedalaisessa Intiassa kuin Suomenkin alueella.
Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 6 kuukautta 1 päivä sitten Storyan.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.442 sekuntia