Erikoiset kivet metsissämme - taas löytyi lisää !

Niin, Metsämenninkäinen! Se Pensalan kivipöytä oli tosi matala kuten huomautit. Se oli muistaakseni suunnattu pohjoiseen ja sen pojhjoispuolen päässä oli kivilaatan alla noin kolmekymmentä senttiä pitkä litteä pitkäomainen kivi jalkana. Vähän kuten se patonkikivijalka josta sinäkin kerroit. Muistaakseni se eteläpää makasi kalliolla. Tämä kivipöytä makaa yksin paikallaan. Emme huomanneet ollenkaan muita pöytiä siellä ennekuin kävelimme pari kilometriä kaarevasti vastapäivään, missä tiesin että oli monta muuta kivipöytää. tämä yksin oleva oli mystinen. Se sijaitsee korkealla porojäkälää kasvavalla kääpiömäntykasvuisella vuorella. Vuoren alla on viljelypeltoja.

Kumma, jos teilläpäin on samantyyppinen yksinäinen pöytä joka on samanlainen kuin täällä Pensalassa!

Pronssikauteenhan tämä liityisi? Itselle se on tullut mieleen kun omalle kohdalle ovat tuon kaltaiset omituisuudet tulleet eteen röykkiöhautojen kulmilla tai vastaavalla maan korkeudella merenpinnasta. Ovat omanneet vahvan yhtenäisen kulttuurin, jopa viestinnässä tai vastaavassa? Eikö Unto Salo maininnut kansallistunnon olleen tuona aikana jo syntyneen, keitä nämä ihmiset sitten ikinä olivatkaan.

lefa V kirjoitti:

Se Pensalan kivipöytä oli tosi matala kuten huomautit. Se oli muistaakseni suunnattu pohjoiseen ja sen pojhjoispuolen päässä oli kivilaatan alla noin kolmekymmentä senttiä pitkä litteä pitkäomainen kivi jalkana. Vähän kuten se patonkikivijalka josta sinäkin kerroit. Muistaakseni se eteläpää makasi kalliolla. Tämä kivipöytä makaa yksin paikallaan. Se sijaitsee korkealla porojäkälää kasvavalla kääpiömäntykasvuisella vuorella. Vuoren alla on viljelypeltoja.

Kumma, jos teilläpäin on samantyyppinen yksinäinen pöytä joka on samanlainen kuin täällä Pensalassa!

Loistavaa Lefa ! Muistaakseni Nousiaisten Tevavuoren pöytä oli myöskin suunnattu pohjoiseen, mutta patonkikivi oli sen pitkän sivun alla, itäpuolella ja toiselta pitkältä sivulta se oli kalliokontaktissa. Jos teillä Pensalassa vastaava kivi löytyi korkealta vuorelta, niin tämä meidän kivi on koko kunnan korkeimmalla mäellä ! ! ! Jo Tevavuoren nimi viittaa muinaisuuteen koska Tevahan tarkoittaa wanhalla Suomen kielellä uroshirveä ja itse olen epäillyt hurjien jyrkänneseinien yli ajatetun hirviä kuolemaan. Näin ollen noilta kallioilta saattaisi löytyä (olisi saattanut aikoinaan löytyä) myös kalliomaalauksia koska useinhan tuollaisiin seinämiin maalattiin hirviä tapettujen eläinten henkien lepyttämiseksi tai kuvan mukana niiden takaisin tuomiseksi elämään.

Mikä Pensalassa olevan vuoren nimi on ? Sattuuko myös olemaan seutunsa korkein kohta...? Ja kas, hassua. Jos Pensalassa olevan vuoren ympärillä on viljelyspeltoja, on myös Tevavuoren ympärillä ! Tunnetaanko sieltä Pensalan kivipöydän lähiympäristöstä kivikautista tai pronssikautista asutusta tms. ? Tevavuoren lähellä on varhaisen pronssikauden asuinpaikka ja samalla seudulla myös kivikautisia asuinpaikkoja.

Tässä pohdittavaa - Pensalan ja Tevavuoren pöytäkivien yhteys ? Ajatuksia älykkäät ja oivaltavaiset palstalaiset !

By the way H3pe, huomasitko miten paljon Lefan upea Pilttin megaliittikivi muistuttaa Salosta löytämääsi "Big Mamaa" ja yhdessä löydettyä "Big Mama 2:sta" ? Siis aivan valtavasti ! Jalkoineen kaikkineen. Onko Big Mamasta laitettu tänne hyvää kuvaa, näkisivät muutkin mistä puhutaan. Big Mama on nimensä mukaisesti valtava, monta metriä pitkä ja aivan vastaavassa kohtaa sen alla, kalliota vasten nojaa punertava jalka. Eikös sen takanakin vielä ollut pari jalkaa lisää ? Ainakin Big Mama 2:lla oli.

Lefa, minkä kokoinen sun Pilttin on ? Upean näkoinen joka tapauksessa ja alkaa nousta uusi hinku löytää lisää vastaavia... Upeaa työtä teet !

"Pilttin" on ruottia ja tarkoittanee "pientä poikaa" kuten Piltti-purkki soseen kera nykyään kertoo. Se nimi on ollut myös "pilttnikkon" mikä voisi viitata vanhaan teräväkärkiseen lakkiin. Kiven mitat 3,5 x 2 x 3 metriä. pohjois-eteläsuunnassa on kolmen metrin korkeudella kiven "laella" sellainen aaltomainen kukonkampa joka on tarkasti pohjois-etelän suuntainen. Näin huomauttaa siellä kiven vieressä asuva paikkakuntalainen, joka tuli veneellä sinne taloon nuorena morsiamena ja nyt on jo 85-vuotias eläkeläinen omassa talossaan jonka tontin kupeessa on se kivi. Nimi oli käytössä jo ennen sitä maihinnousua vuonna 1920 joten kiven nimi on vanha ja sen ympärillä on tarinoita kylän keskuudessa. Se on siis luultavasti tunnettu kulttikivi vaikka se ei sijaitse kovin korkealla maastossa. Pellot sen alapuolella on kuivatettua merenpohjaa. Pilttin-kivellä on tosi kauniit jalat! Kiven pinnassa sen länsipuolella on jotain koloja eli tafoneja. Ne ovat luonnon tekemiä mutta ehkä kansan käyttämiä uhrikoloja, kukapas siitä enää mitään tietää, mahdollista kumminkin.

Terveisiä hirvikärpästen joukosta ! Niiden ja kantsujen sekä päälle hyökkäystä yrittäneen hullun kyyn lisäksi tuli löydettyä jokunen hautaröykkiö/röykkiön pohja, paljon kvartsia sekä ehkä yksi kulttikivi. On tää Kemiönsaari vaan ihana paikka !

Röykkiöt löytyivät kallion päältä jonka alarinteestä alkukesästä löysin sen järvenrantaisen kivikauden asuinpaikan yms. Kallioalueella oli harvinaisen paljon luonnon kvartsia, irtopaloina sekä kvartsisuonien muodossa plus isketyn näköisiä isohkoja paloja. Yhden kivikehän (=röykkiön pohjakivetys ? )läheltä löytyi erikoinen laakamainen kivi joka oli nostettu jyrkästi toista isohkoa kiveä vasten koholleen ja näiden kivien väliin oli laitettu vielä yksi pienempi kivi, eli kyseessä todellakin ihmisen teko. Mutta, mites taas saadaan selvyys mitä varten tuo on tehty - rakennuskiveksi vai kulttikäyttöön ? Sijainti ja röykkiöiden läheisyys plus asetelman väliin sijoitettu "ylimääräinen" kivi puhuisivat musta kulttikiven puolesta, mutta toisaalta tuo kivi taas olisi kai aika sopivan kokoinen rakennuskiveksi. (sori, tarkkoja mittoja eikä ilmansuuntia ole. Ehkä reilu metri olisi laakakivellä pituutta, max1,5m ) Jos arvon palstalaiset antaisivat taas ajatuksiaan.

Frank frankkailee kuvan kivestä tähän perään kun ehtii.