Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

No tähän voin valistaa että hevosella pääsee yhdessä päivässä 33.3km matkan, ja tämä pituus onkin ollut käytössä. Jalkaisin pääsee vastaavasti 11.1 km matkan eli kolme jalkapäivää on silloin yksi päivä hevosella. Matkamääre on tiettävästi ollut ainakin rooman legioonalaisilla käytössä joille marssi oli matkatiedettä kuten sotilashommat yleensäkin.

On tietenkin totta että jos seuraa kuppikiviä - joita lienee tehty vuosien 200-600 jaa välisenä aikana, niiden lähtöpaikka kohti hämettä on lähtenyt laatokalta mutta en sit osaa sanoa miten asiat on olleet kronikoiden aikaan 1300-luvulla. Kuppikivien perusteella näyttäis siltä että sekä alkuhämäläiset että baltit ovat olleet samaa kulttuurivyöhykettä.

toi 33-homma on sit ihan oma juttunsa. se ei oikeen korreloi kuppikivien kanssa kun eteläpohjanmaalla. Näyttäs siltä että 33-hommelit on tehneet meille tyystin tuntematon kulttuuri joskus roomalaisen rautakauden aikoihin 0-700 jaa aikana, mutta niitten tekijöistä ei tiedetä mitään. tai tiedetään sentään että tähän jaksoon ja samalle maantieteelle iskee nuo muinaiskunkku -hommelit. mutta mikä oli se kansa niitten takana, ja miksi ne on tehty, onkin sitten haasteellisempaa mut jotain yhteyksiä niillä on ollut roomalaisiin.

Näyttää siltä että satakunnassa, etelä- ja pohjoispohjanmaalla on eletty jotain entuudestaan tuntematonta korkeakulttuurista aikakautta ja josta suomen muinaishistoria ei tiedä mitään. Unto Salo lienee ainoita joka on satakunnan historiaa käsitellessään viitannut näihin sen aikaisiin ylimyksiin mutta hänkään ei juuri niistä päätelmiä esitä sen kummemmin.

Jos Paimionjokea on pitkin menty ja Aurajoen vartta, niin on myäs menty Raisionjokea, on siinä joen varrella sitä sun tätä. Ihalan vanhaa kirkon paikkaa, nykyistä Raision kivikirkkoo ja sit yläpäässä Ruskon kirkko.

Raisio ja Ruskohan on iät ajat ollu samaa seurakuntaa..kirjojen mukaan.

Tuolta Saaristomereltä löytyy yksi merireitti lisää 22,2 km etäisyyksillä:



Alkaa Kustavista ja päättyy Kökarin kappelin raunioille. Toki Ahvenanmaalla löytyy muitakin mielenkiintoisia mittoja ja suoria...





Tuossa ylemmässä on tasan itä-länsi suuntainen viiva, joka menee neljän kirkon ja Kastelholman linnan kautta. Alemmassa löytyy niin 11,1 22,2, 33,3 kuin 55,5 mittaakin. Löytyy myös neljän kirkon suora Maarianhaminasta Lemlandin ja Föglön kautta Kökarin kappelin rauniolle. Maarianhaminan ja Kökarin etäisyys on 55,5 ja Lemlandin sekä Föglön etäisyys 22,2 km. Muitakin varmasti löytyisi, jos tuntisi kaikki vanhat kirkon ja kappelin paikat.

Saaristomereltä löytyy myös kuuden kirkon ketju 11,1 etäisyyksillä Taivassalosta Velkuan, Merimaskun, Rymättylän, Naantalin luostarikirkon kautta Maskuun. Sieltä ketju varmastikin jatkuu ties minne... Tosin etäisyys Merimasku Rymättylä on 1,11 km liian pitkä. Liekö tarkoituksella vai ehkä mitta ei kuitenkaan ihan sovi...


Ja etelämpänä löytyy vielä yksi ketju :


Tässä löytyy kaksi 33,3 etäisyyttä ja kaksi 16,7 etäisyyttä ja yksi 22,2 etäisyys. Tähänkin varmasti löytyy jatkoa mantereen puolella...
En ole kuitenkaan onnistunut yhdistämään Kustavin, Taivassalon ja Kemiön ketjuja toisiinsa.

Myös täällä Saaristomeren alueella leikkaa kaksi grid linjaa tuolla Kustavin ja Taivassalon välillä. Toinen näistä jatkuu Hiittisten suuntaan:



Sattumoisin toinen risteyskohta löytyisi tuolta Vihdin pohjoispuolelta, mistä Jukkis myös on löytänyt 33,3 ketjun Kirkkonummelta Hämeenlinnaan...



Tuolla Brittein saarilla on myös Ley linja joka istuu tosi hyvin yhden tälläisen grid viivan päälle:





Myös Pohjois Skotlannista joku on löytänyt useamman linjan risteyksen ympäristöstä etäisyyksiä megaliittisten kohteiden välillä.



Myös Sellainen mm. da Vinci koodista tuuttu paikka kuin Rosslynin kappeli osuu yhden linjan alle.

Myös vanhoissa kartoissa esiintyy näitä risteäviä viivoja ja koristeellisia risteyskohtia, mutta useimmiten ne näyttävät olevan satunnaisesti aseteltuja koristeita tyhjillä paikoilla valtamerissä erilaisten merihirviöiden kuvien kanssa. Myös kuuluisissa turkkilaisen amiraalin Piri Reisi noin vuonna 1500 laatimissa kartoissa on näitä risteyskohtia:

en.wikipedia.org/wiki/Piri_Reis

Näissä nämä risteyskohdat eivät enää olekaan satunnaisia vaan säännöllisin välein aseteltu. Kaiken lisäksi nämä risteyskohdat osuvat yksiin tämän planetary grid systemin risteyskohtien kanssa:



Liekö Piri Reis kopionut karttansa esim. muinaisessa Aleksandriassa laadittujen tai säilytettyjen karttojen pohjalta ? Tuo ylempi karttahan on se kuuluisa kartta missä näkyy Etelä-Amerikan rannikkoa ja Antarktista ajalta ennen Kolumbusta...

Tuli mieleen tuosta roomalaisesta päivämatkan mitasta 11.1, että olisiko tämä 33.3 mitta alunperin 11.1 -mittayksikön kerrannaiset ? Silloin meidän pitäisi tosiaan etsiskellä 11.1, 22.2, 33.3, 44.4, 55.5, 66.6, 77.7, 88.8, 99.9 jne. ja matskua tulee valtavasti verrattuna pelkkään 33.3.:een, josta kaikki hienosti kuitenkin alkoi. Olisko tuo 11.1. alkuperäinen peninkulma x 2 ? fi.wikipedia.org/wiki/Peninkulma
Peninkulma oli noin 6 kilometriä alkuaan, mutta jospa se olikin 5.55 eli tosiaan n. 6 kilometriä.
Tässä edelleen pätee tuo kolminumeron esiintyminen.