Tämä foorumi on omistettu salatieteelle ja muulle epäilyttävälle hermeettiselle menolle.

Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Lisää
7 vuotta 10 kuukautta sitten - 7 vuotta 10 kuukautta sitten #29902 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Oivalsin että Kyrönjoen nimikin on vaihtunut samoihin aikoihin n. 1600-luvulla kun ruotsalaiset alkoivat "Pohjanmaata" tai paremminkin Kainuuta isännöimään. Kansanperinteen mukaan joki on ollut "Wäinämöisen kyntämä". J.R.Aspelin kierteli 1868 ja 69 Suupohjan seutuja ja Kyrönjoen alajuoksulla kuunnellen kansantarinoita. Samalla hän tutustui muinaismuistoihin ja poimi talteen irtolöytöjä, raportissaan hän kirjoitti että tarinoiden mukaan "Kyrönjoki on Wäinämöisen kyntämä". Ammoin joki oli "Korpijoki" ja tällä hän viittasi joenvarren asumattomia aloja, kuten Ilmajoen ja Ylistaron välissä olevaa alajokea ja sen nykyisin tunnettua peltolakeutta.

Samuli Paulaharju käytti Kurikan kohdassa virtaavasta joesta myös "korpijoki" nimeä. Sikäli nimi tuli 1500-luvulta Isonkyrön käräjäpöytäkirjasta ja siellä syytettynä olleesta Erkki Laurinpojasta, jonka kotipaikaksi oli merkitty käräjäkirjaan "Korpioijss". Epätarkka nimi kuullostaa paremmin ojalta kuin joelta. On oletettu että kyseinen henkilö olisi asunut Kurikassa, tarkemmin nykyisen Tuiskulankylän alueella. Tapio Piirron tutkimuksen mukaan tämän "nimikaima" viittaa paremminkin todelliseen henkilöön Erkki Laurinpoika Kiikkaan, joka on asunut kahden ison ojan välissä ja paikassa, joka nykyisin tunnetaan Ilmajoella paremminkin Korpi nimellä ja jossa oli minun nuoruudessa iso kartano päärakennuksena, suuri puisto ja sitä kiertävä puutarhatie. Kapea kävelysilta ylitti toisen "ojista" isojen kaksfooninkisten talojen pihalle. Tuosta puistosta on enää jäljellä ainoastaan suuri tammi tien vierustalla. Myös vanhanmummani isovanhemmat asusti tuota "kartanoa" ja mumma itse syntyi samalla sarkalinjalla 6 km päässä Huissilla olevassa Heikkilä nimisessä torpassa. Nykyisin Korven tila on ollut jo vuosikymmeniä valtion omistuksessa ja tunnetaan paremmin Ilmajoen maatalousoppilaitoksena, "Korven koulutila" . Aikoinaan sitä klopit tapasi kutsua myös "sontaseminaari" nimellä, kun emäntä ehdokkaita friiasivat.

Historiantutkija J.V.Ruuth kutsui v.1897 jokea "Suupohjan emäjoeksi". Armas Luukko arveli tuntuvan siltä että "Kyrönjoki" säilyi "Korpijoen" rinnakkaisnimenä joen yläjuoksulla 1500-luvulle asti... Mutta tässä tulee se varsinainen pommi:

Joen oikea nimi vanhastaan oli koko matkalta ILMAJOKI !!!

Siitä kertovat paikannimet "Ilmolan pohja" (1532) ja Ilmola (1546) sekä se tosiasia, että eteläpohjanmaan maakunnan kartassa v.1650 joen nimenä oli aina Kauhajoen Aronkylään saakka ILMAJOKI (Ilma fluvius). Siellä joki haarautuu ja vielä Litorianmeren alkuaikoina 10000 vuotta sitten, Aronkylässä oli kapea salmi jossa Kurikan Niinistönmaa, Jurva, Nenättömänkylä ja Pässilä oli lähes Ahvenanmaan kokoisella saarella. Kauhajoki kuului jo mantereen puolelle. Tuolloin meri oli 90 metrin korkeudella ja meiränkin tupa olisi mukavasti ollut 7 metriä vedenpinnan yläpuolella. Myös Hiivanaasen aluetta ympäröisi puolikaaren muotoinen lahdelma.

Petra N. Mahesius kirjoitti v.1734 - "Yksi joki, jota sanotaan Ilmajoeksi, eli Isoonkyrön joki, virtaa pitäjän (Mustasaari) halki ja laskee Koivulahden kappelin luona mereen. Entä missä on se oikea "Kyrönjoki" oikein on ollut? Siinä täytyy mennä Hämeenkyrön suuntaan. Kyrö-fluvius eli Kyrö-joki tunnetaan myöhemmin paremmin Karvianjoen nimellä.

"Kyrö" "Isoonkyröön" viittaavana paikannimenä on tavattavissa vuodelta 1477 ja "Isokyrö" nimenä vasta 1699 ruotsinvallan aikana. Kyrö Kyrönjoen nimeä voidaan pitää Satakuntalaisena lainasanana, joka merkitsee louhikkoista, laajaa takamaata, kallioista korpea ja vaikeakulkuista maastoa.

Eli "Korpijoen" ja nykyisen "Kyrönjoen" nimi on väärä, alkuperäinen nimi joen lähes koko matkalta Kauhajoen Aronkylään saakka on Ilmajoki.

Kuva Suomulan riippusillalta Koskenkorvan suuntaan, jossa näkyy Kärmeslahden mutka. Ennen tuolla mutkassa oli kaksi saarta jossa tavattiin käydä ongella. Saarelle menemisen kanssa piti olla tarkkana kun joen pohjassa oli pohjattomia silmiä, mutta kummasti sinne hätinä kymmenen ikäisenä aina päästiin:


Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 10 kuukautta sitten Antero. Syy: Tekstin fiilausta
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: tarja

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 9 kuukautta sitten - 7 vuotta 9 kuukautta sitten #29938 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Tälläisiä mittoja löytyi pikaisesti katsoen. Muitakin varmasti löytyy...

Eckerö-Hammarland 7,44 km (40 stadionia) Kastelholm 18,7 (100) Vårdö 16,2 (90) Kumlinge 22,4 (120)

Pori -Ulvila 6,68 km (36 stadionia)..... Kokemäki-Huittinen 20,3 km (110 stadionia) Keikylä 10,1 (55) Kiikka 6,78 (36) Vammala 7,38 (40) Tyrvää 2,25 (12) Sastamala 4,49 (24) Karkku 4,12 (22) Suoniemi 11,1 (60) Siuro 7,45 (40) Hämeenkyrö 19,5 (105) Viljakkala 9,14 (50) Jämijärvi 32,9 (180).

Näyttäisi siltä, että näitä stadionimittoja voisi olla kovinkin kirjava joukko. Muuntokaava on siis mitattu metrimäärä jaettuna 184,9:llä. Itse latasin puhelimeeni yleismuuntotyökalun jossa löytyi myös stadionin mitta. Täyttä varmuutta ei vielä ole vaan mittailut jatkuvat...
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 9 kuukautta sitten tarja.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 9 kuukautta sitten - 7 vuotta 9 kuukautta sitten #29947 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Tässä vähän historiaa molemmista Kyrön pitäjistä ja niiden yhteisestä asutushistoriasta:

www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kyro.htm



Hämeenkankaan ja Pohjankankaan suuntaisesti menee kaksi linjaa. Toinen alkaa Viljakkalasta ja päättyy Merikarvialle ja toinen alkaa Kemiöltä ja päättyy Kurikkaan. Linjat leikkaavat kuninkaanlähteellä.

Liitetiedostot:
Viimeksi muokattu: 7 vuotta 9 kuukautta sitten tarja.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Antero

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 9 kuukautta sitten #29950 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Kyröönjoki - meirän joki kirjassa kerrotaan miten Yrjö-Koskinen pohti v. 1851 Hämeenkyröstä laatimassaan pitäjänkertomuksessa kumpi pitäjä oli ensin, Pohjanmaan Isokyrö vai Hämeenkyrö. Hän kuitenkin totesi kallistuvansa Hämeenkyrön kannalle ja näki, että hämäläisten kalastus oli ulottunut aina Kyrobominneen eli Kyröläisten joensuuhun. Kuusivuotta myöhemmin hän lisäsi tietämystään Pohjanmaan asutuksesta ja hänen mukaansa sitä olivat asuttaneet useat heimokunnat, kainulaiset, lappalaiset, pirkkalaiset, ruotsalaiset ja savolaiset. Kokonaisuus oli kuitenkin jäänyt jäsentymättä sillä "kaikki nämä seikat tekevät Pohjanmaan asuttamisen melkein pimeämmäksi, kuin Suomen asuttaminen yleensä on, ja ehkäpä pimeimmäksi paikaksi Suomen koko historiassa."

Vuonna 1909 kielimies Emil Nestori Setälä oli sitä mieltä että eteläpohjalaiset olivat kielellisiin yhtäläisyyksiin vedoten kainuulaisten jälkeläisiä. Viikinkiajan arvoitus ihmetytti kun aikaisemmin runsas löytöaineisto hiipui ja tästä oli tehty virheellinen tulkinta, joka edelleen elää että alue olisi autioitunut ja asutettu uudelleen myöhemmin. Sittemmin on kuitenkin tehty uusia löytöjä ja siitepölyanalyysit todistavat ettei alue ole autioitunut. Jalasjärven Luopajärvessä oli saari, Majaniemi / Sikaniemi mistä on löydetty Viikinkiaikaista polttokalmistolöytöjä ja keramiikkaa. Paikalla on myös asutukseen viittaavia löytöjä. Toinen viikinkiaikainen löytö on Vähässäkyrössä oleva Kurkunmäki, missä on kaksi röykkiötä ja mäeltä ja pellolta on löytynyt kaksi viikinkiaikaista rautakirvestä sekä laaja rautakautinen asuinpaikkaalue, keramiikkaa ja raudan valmistuksessa syntynyttä kuonaa ja rakennusten tiivistämiseen käytettyä savea. Kolmas selkeä viikinkiaikainen löytö on Vähänkyrön Hosulanmäeltä v. 1939 löydetty rahakätkö. 1950 luvulla tehdyssä tutkimuksessa löytyi 20 arabialaista rahaa, josta vanhimmat on 700-luvulta ja nuorin on vuodelta 842/3. Arvoitus on kenen manista on kyse ja miksi se on noutamatta jäänyt.

900-luku ja ristiretkiaika on löydötön laajemminkin eteläpohjanmaalla, siitepölyanalyysit kuitenkin osoittavat asutuksen jatkuneen alueella keskiajalle katkeamattomana. Kun pohditaan mikä taannutti Kainuun muinaiseen kuningaskunnan, on hyvinkin mahdollista että hallinto siirtyi etelämmäs ja kauppa ja kauppareitit Itämerelle Ahvenanmaalle ja Gotlantiin sekä Aurajokilaaksoon. Suomenlahdella Viipurin merkitys kasvoi karjalaisena kauppapaikkana ja idän sekä lännen kohtaamispaikkana. Hämeeseen nousi uusi kuningaskunta ja joka ei ollut ruotsalaisten vaikutuksessa ja sen asutus alkoi levitä laajemmin keskiajalle mennessä takaisin Ilmajokea pitkin eränkäyntinä ja muuttoliikkeenä.

Vuoden 1652 Kaarleporin kreivikunnan kartassa, joka käsittää Uudenkaarlepyyn, Vöyrin, Lapuan ja Ilmajoen pitäjät kappeleineen, kartassa olevan tekstin mukaan:

"Ilmajoen ja Hämeenkyrön välille ei ole käyty mitään rajaa, mutta Hämeenkyrö haluaa nauttia Kauhajärveä, Nummijärveä ja Karvianjärveä. Kuitenkin niinä aikoina, milloin Hämeenkyrö niitä nauttii, Kauhajoella ei olut asukkaita lainkaan, mutta sitten kun tänne on perustettu taloja ovat Kauhajoella asuneet saaneet kuninkaallisella kirjeellä oikeuden järviin ja niin muodoin vallita ja hallita maata Skantsiin saakka"



Kauhajoelle kun saapuu etelän suunnasta kulkija Pohjankyrön tietä pitkin, hänen ensimmäinen majapaikkansa on ennen Aronkylää Hämes-Havusen trahteeri. Aikanaan suuri ja mahtava talo portteinen ja sisäpihoineen. Sieltä kulkija jatkaa matkaansa hyvin syötettynä ja juotettuna palan Kauhajoen vartta ja saapuessaan Aronkylään, joki vaihtaa nimensä Ilmajoeksi. Seuraava huiloopaikka onkin Kylmäjyrä ennen Nenättömänkylää, jossa on Havuselan talo Ilmajoen partaalla. Havusela on mahtava talo, jonka sarkamaat ulottuu aina Kauhajoelle asti ja siellä olevaan Hämes-Havusen trahteeriin, jonne Havuselan poika asettui asumaan ja trahteeria pitämään.




.
Ilmajoen eli "Ilmolan" eteläisin raja oli yhteinen Pirkkalan kanssa ja se mikä eniten on ihmetyttänyt, miksi nuijasodan aikana 1596 nuijamiehet marssivat Nokialle saakka saamaan turpaansa? Siksi koska Kainuun muinaisen kuningaskunnan Ilmajoen pitäjän raja, oli Pirkkalan kanssa yhteinen ja Nokian kartano kuului Ilmajoen puolelle...

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 9 kuukautta sitten #29952 : tarja
Vastaus käyttäjältä tarja aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Niin. Sitähän on vaikea sanoa oliko muna ennen kanaa eli kumpi Kyrö on vanhempi. En tiedä onko se loppupeleissä edes miten tärkeää. Selvä yhteys toisiinsa on kyllä havaittavissa jo pelkästään Hämeenkankaan-Pohjankankaan kautta joka oli tuohon aikaan lähes ainut kulkutie Pohjanmaalle/Pohjanmaalta. Nuijasodan aikaan Kyseiset pitäjät ovat saattaneet vielä olla yhtä suurpitäjää niin kuin arvelitkin.

Rupesin tuossa miettimään sanan Kyrö alkuperää. Ensinnäkin Vähäkyrö tunnettiin aiemmin nimellä Alastaro ja Kyrönjokea ylöspäin mentäessä Isonkyrön yläpuolella löytyy Ylistaro. Olisiko Isokyrö tai sii Kyrö sitten ollut aikanaan Staro. Mutta mitä tämä tarkoittaa ?

Ruotsiksi Isokyrö ja Vähäkyrö ovat Storkyro ja Lillkyro. Lausutaan "Stuurtsyru" ja "Lilltsyru". Staro ja "tsyru" ovat käytännössä sama sana. Mietin voisiko perustana olla tjära lausuttuna "tsära" eli terva... Tätä tukisi myös nykyinen Tervajoen taajaman nimi Isonkyrön ja Vähänkyrön rajalla. Eli voisiko Kyrönjoki tarkoittaa Tervajokea ?

Toinen kantasana voisi olla kyrka, lausuttuna "tsyrkka" eli Kyrönjoki tarkoittaisikin Kirkkojokea, mutta silloin tuntuisi oudolta, että viimeinen k-kirjain olisi pudonnut pois. Nimen pitäisi olla Kyrkå.

Sitten rupesin miettimään voisiko kyr tarkoittaa kuurilaisia ? Siis erästä muinaista sotaisaa kansaa Baltiasta. Ja erään googlella löytämäni artikkelin mukaan aina Eigean meren rannalta löytyvän kansan mukaan ja myös karjalaiset olisivat saaneet nimensä samasta kansasta.

tkohvakka.blogspot.fi/2013/04/minos-ja-k...sten-kuujumalat.html

Laitoin tästä aiheesta erillisen postauksen vanhaan Homer in Baltic ketjuun kun tämä ei nyt hirveän paljon liity ley linjoihin ja 33-mittoihin paitsi, että saatiin taas uusi yhteys suomensukuisten ja kreikkalaisten välille näiden stadionimittojen lisäksi.

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

Lisää
7 vuotta 9 kuukautta sitten #29954 : Antero
Vastaus käyttäjältä Antero aiheessa Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

tarja kirjoitti: Ruotsiksi Isokyrö ja Vähäkyrö ovat Storkyro ja Lillkyro. Lausutaan "Stuurtsyru" ja "Lilltsyru". Staro ja "tsyru" ovat käytännössä sama sana. Mietin voisiko perustana olla tjära lausuttuna "tsära" eli terva... Tätä tukisi myös nykyinen Tervajoen taajaman nimi Isonkyrön ja Vähänkyrön rajalla. Eli voisiko Kyrönjoki tarkoittaa Tervajokea ?


Tervajoki laskee Laihianjoen ja Kyrönjoen väliseen Vedenojanluomaan ja siitä edelleen Kyrönjokeen alittaen Vähäkyröön menevän maantien Tervajoella. Myös Naarajoki yhtyy kylän takana Tervajokeen ja Naarajokeen taasen yhtyy Luomanoja. Tervajoki saa alkunsa Tervajärvestä, joka taasen on lähellä Ilmajoen Huissilla olevaa "Tervahaminaa" (ham = satama). Nimi oli vielä yleisesti käytetty parikymmentä vuotta sitten ja sillä viitattiin Huissilla olevaa suurta hiekanottoaluetta Vaasa-Tamperetien vieressä. Sen yläpäässä ampumaradalle menevän tien varressa on Hiidenhautamaa jossa on muinaishautoja. Vähänmatkan päässä onm Tipulinkallio ja Tipulintie, tälle nimelle on viitteitä tumuluksesta. Tie tai polku tehtiin ylemmäs "pättäreen" päälle ympäröivän vesitön läpi. Esim. tämä kohta kartalla jossa Tipulintietä pystyy seuraamaan palanmatkoja.

Tervahaminan jälkeen myös Laihianjoki alkaa ja siinä alkupäässä olevan kylän nimi on Jokiperä. Orisbergin tekojärvestä Kotilammesta saa alkunsa Orismalanjoki. Isonkyrön Ritaalan kohdalla Kyrönjokeen laskee Silakkaluoma ja yläjuoksulla sen nimi on Pahaluoma.





Sitten tällä alueella ovat paikannimet viittaavat laajalti vesistöalueisiin, on saaria ja koskia mutta löytyypä myös kulkupeleihin liittyviä nimiä kuten lauttajärveä, laivanpohjanuraa sekä Naarajoelta "purtilo" pienehköön laivaan viittaavana nimenä. Neva-alueet ovat entisiä vesistöjä, järviä ja meriä.

Sitten rupesin miettimään voisiko kyr tarkoittaa kuurilaisia ? Siis erästä muinaista sotaisaa kansaa Baltiasta. Ja erään googlella löytämäni artikkelin mukaan aina Eigean meren rannalta löytyvän kansan mukaan ja myös karjalaiset olisivat saaneet nimensä samasta kansasta.

tkohvakka.blogspot.fi/2013/04/minos-ja-k...sten-kuujumalat.html

Laitoin tästä aiheesta erillisen postauksen vanhaan Homer in Baltic ketjuun kun tämä ei nyt hirveän paljon liity ley linjoihin ja 33-mittoihin paitsi, että saatiin taas uusi yhteys suomensukuisten ja kreikkalaisten välille näiden stadionimittojen lisäksi.


Mielenkiintoista pohdintaa sivustolla ja härkään liittyen, itä-suomalaisella kyytöllä on alunalkaen kasvanut sarvet mutta jalostuksen myötä ne on kadonnut. Minä miellän Karjalan paremmin hevosiin, sillä tänne Etelä-Pohjanmaalle hevosen arvellaan tulleen jo kivikauden aikana Laatokan suunnalta. Tamma-Karjala oli tunnettu vielä 1300-luvulla hyvistä hevosistaan ja yrittipä Paavikin estää myymästä pakanoille hevosia. Karjalaisten hevosia vietiin aikoinaan laivalasteittain Saksaan. Myös "Iivari ykkönen" tuli aikoinaan Laatokan suunnasta, osan tullessa lännestä. Olivat kiertäneet Itämeren maitse. Isonkyrön Leväluhdan väestä tehdyn dna tutkimuksen mukaan heidän jälkeläisiä asuu suohaudan lähettyvillä edelleen ja esi-isät ovat tulleet Venäjän suunnalta Laatokan kangasta pitkin talsien.

Muistan sellaista sanaa täälläpäin kirjoituksissa käytetyn kuin "savolaiskiila"... Olen käsittänyt tämän siten että se on katkaisut pohjalaisten yhteyden itään... kuten Pönttövuori erottaa Pohjanmaan ja Savonmaan. Kumpikin kuitenkin joutui osaksi Ruotsia vasta Nuijasodan jälkeen.

"Carian Caunos" on mielestäni Karjala Kainuu ja mitä kauemmas mennään Kvenland muuttuu Queenlandiksi... Tosin Kustaa Wilkunalla välähti että joidenkin heimojen ja kansojen nimet ovat syntyneet heidän käyttämästä sota-aseesta, no "kauhavalaasella" tarkoitetaan myös puukkoa. Egil Skallagrimsonin saagassa kerrotaan yhteisestä sotaretkestä kainuulaisten kanssa. Kainuulaisia mainittiin kahdella nimellä: Kylfin(it) ja Kvaener. Nimet on siis synonyymejä ja kyfling on kolfurin johdos. Kolfur tarkoittaa mm. suoraa sauvaa tai seuruetta. Kyfling on siis NUIJAMIES! Kuulkaas nuijat, Nuijasodan nimitys on tullut siitä kun kainuulaiset, eli "nuijamiehet" taistelivät Flemingin joukkoja vastaan Ilmajoen Nokialla ja Nenättömän Santavuorella. Harhaan on johdettu siinä, että taistelu on käyty nuijamiesten puolelta nuijilla Flemingin miekkamiehiä vastaan. Samaan hengenvetoon kerrotaan Jaakko Ilkan varustaneen kaksi ratsusotilasta aikaisemmin käytyyn Venäjän vastaiseen sotaan.

Yhtenä kainuun merkityksenä on säilynyt "kainus" eli työreen jalaksen ja kaustan välinen nuppipäinen sidekapula. Kainut sanan alkuperäinen merkitys lienee nuppipäinen sauva (valtikka, nuija) Näin sama sana on tarkoittanut joukkoa, seuruetta ja sitä symboloivaa asetta... nuijaa ja valtikka joukon hallitsemaa maata.
Liitetiedostot:

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.

ykskertayks
Sivu luotiin ajassa: 0.333 sekuntia