Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Todellakin tällä Kohvakalla mielenkiintoisia pohdintoja ja kaiken lisäksi vaikuttais suurelta osin olevan vielä varsin hyvin perusteltuja. Niitä tässä on tullut viime aikoina enemmänkin luettua ja jos ei muuta niin pohdittavaa on tullut. Täältä on ehkä saanut myöskin hieman vahvistusta, että ehkä Kyrö sanalla voisi olla todellakin jotain tekemistä kuurilaisten kanssa. Tämä kansahan asui (asuu) Väinäjoen varrella ja voisi hyvinkin olla sukulaiskansa niin karjalaisille kuin savolaisille ja miksei myös satakuntalaisille ja ainakin nykyisille pohjalaisille ellei sitten muinaisille kainulaisille.

Tästä intoutuneena päätin mittailla taas google mapsilla vähän kirkonmittoja ja löytyihän niitä vaikka kirkkoja on valitettavan huonosti merkattu niin kuin jo aiemminkin olen todennut...Mutta esim. Jurmalasta on mitat ainakin Kalniniin kirkkoon ja Jeljavan kirkkoon. Jelgavasta on mitta ainakin Dzuksten kirkon raunioihin. Grobinasta on mitat ainakin Aizputeen ja Gramzdan kirkonraunioihin.

Tuolla Kohvakan sivuilla todettiin mm. että Grobinan ja Käkisalmen vaakunat ovat identtiset eli kurki jolla votiivilahja jalassaan. Pitäisikö seuraavaksi mittailla Käkisalmen maisemissa ? Grobina oli kuurilaisten muinainen pääkaupunki.

Etusivulla on Jukkiksen mainuo kirjoitus Velhonvuoresta, siitä tuli mieleeni että Isonkyrön Kuivilassa on aito Kyöpelinvuori, jonka nykyinen nimi on Kuivilanvuori. Eteläpohjanmaalla Isokyrö oli 1600 luvulla noitien tyyssija, jossa väestöä vainottiin ja siellä myös tuomittiin ja poltettiin noitia. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, ilmiö kantautui Ruotsista ja vielä 1600-luvun aikana. Muinainen Kainuu oli juuri menetetty Nuijasodassa Ruotsin valtaan, nuoria miehiä alettiin lähettämään 30-vuotiseen sotaan tykinruuaksi ja kaiken lisäksi tuli suuret kuolonvuodet ja isonvihan aika, jotka kaikki oikeastaan palveli ruotsalaisten asuttamista kolmanneksen suomenkielisestä väestöstä tuhoutuessa nälkään ja erilaisiin kulkutauteuhun. Lisäksi kasvitaudeista alkoi myös torajyvä levitä. Keitä sitten olivat noidiksi tuomitut? Yleisesti muualla noitina pidettiin enemmistöltään naisia, mutta Suomessa heistä oli 70 prosenttiä miehiä. Nuijasodan voittaneen Klaus Flemingin kerrotaan kuolleen vuoden kuluttua pohjalaisen noidan langettamaan kiroukseen. Juontaako noitavainot kainuulaisten päälliköihin ja tietäjiin, jotka haluttiin noituuden nimissä raivata pois ja kansan muistista pyyhkiä pois unohduksiin. Ilmajoen kirkkoherra Gapriel Peldan yritti selvittää muinaisia asioita, mutta totesi kansan muistavan vain isonvihan aikoja ja vain harva enää muisti sitä vanhempia aikoja. Peldan kuitenkin totesi, että Ilmajoen alueella on lukuisia paikkoja, jotka muistuttavat jättiläisten asuneen siellä aikoinaan.

Kalervo Mielty on kirjoittanut vuodatus.nettiin blogin Noitavainojen aikaan:

Kansanperinteessä Kyöpelinvuoreksi nimitettiin hyvää paikkaa, jonne neitseytensä säilyttäneet ”vanhat piiat” pidättyvyytensä ansiosta pääsivät. Kun kristilliset, 1400-luvulla kyhätyt käsitteet noitasapatista levisivät Suomeen, keksittiin Kyöpelinvuorelle uusi käyttö paikkana, jonne noidat kokoontuivat lentäen pääsiäisen aikaan liittoutuakseen paholaisen kanssa. Pohjoismaissa noituusasia kehittyi vainojen asteelle 1600-luvun loppupuolen Ruotsissa, jonka maallikkotuomioistuimissa se sai karkeampia muotoja kuin eurooppalaisten inkvisiittoreiden käsissä (mistä Jan Guillou on tehnyt kirjan ja Suomessakin nähdyn TV-dokumentin). Ruotsista noitavainot levisivät valitettavasti myös Suomeen, etenkin maan ruotsinkieliselle rannikkoalueelle.

Suomessa on ollut 453 noitaoikeudenkäyntiä, joista noin puolet on päättynyt vapauttavaan tuomioon. Tavallisimmin noituudesta joutuivat syytetyksi naiset, mutta Suomessa tuomituista oli noin 70 % miehiä. Viimeisiä noitaoikeudenkäyntejä käytiin vielä 1700-luvun alkupuolella, isonvihan aikaan, jolloin luulisi olleen suurempiakin murheita kuin vain hieman poikkeavat omat kansalaiset.

Julkisuudessa on ollut esillä Marketta Parkoisen ja kansanparantaja Marketta Punasuomalaisen noitaoikeudenkäynti Vaasassa 1600-luvun loppupuolella. Heidät tuomittiin ja mestattiin Värnebackenilla, Höstveden kylällä. Ruumiiden polttaminen tapahtui kuitenkin toisella kalliolla. Naisparkojen uskottiin tehneen noitatekoja ja aiheuttaneen niillä vahinkoa muille ihmisille. Pahin rikos oli kuitenkin se, että heidät oli nähty lentävän "Kyöpelinvuorelle" noitasapatin viettoon. Syytetty Marketta Parkoinen kertoi kuulustelussa:

Kysymys: ”Missä se vuori on ja mitä sieltä löytyy?” Marketta: ”Se on Kuivilan vuori Isossakyrössä, paholainen asuu siellä tasanteen alapuolella... Kaukolan Punasuomalainen meni sinne mustankirjavalla vasikalla... minä itse matkustin porsaalla... Siellä vannotaan uskollisuutta paholaiselle ja annetaan sille veroa... siellä tehdään tili ja juodaan ja tanssitaan."

Parkoinen viittaa lausunnossaan Isonkyrön Kuivilan kylässä olevaan, mielikuvitusta herättävään, vajaa kilometrin pituiseen kallionharjanteeseen, joka on aikaisemmin ollut täysin vapaat kasvillisuudesta. Sijainti N62 58.091 E22 25.547 (WGS84).

Pari kilometriä Kuivilan kallioilta länteen on tien varrella vieläkin vetinen lähde, jota kutsutaan Mustaasojan lähteeksi. Kerrotaan, että noidat ovat käyttäneet lähteen vettä parantamis- ja muissakin tarkoituksissa. Sijainti N62 58.431 E22 23.237 (WGS84).

kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/k...tyles=normal&lang=fi


Levänluhdan uhrilähteeltä matka on joen toisella puolelle Kyäpelinvuorelle 2,22 km ja päätieltä sinne pääsee helpoiten Valtaalassa olevan sillan kautta.

Jeps. noitaoikeudenkäyntien kaiketi se syvin olemus oli siinä. että ainakin euroopan puolella naisnoidat oli tunnettuja lapsenpäästäjiä ja abortintekijöitä joita kirkonisät ei kattelleet hyvällä. suomessa se taisi olla enemmän oheissyyte eli jos jotakuta ei saatu näytön perusteella tuomittua murhasta tai ryöstöstä niin lätkäistiin varmuudeksi noituussyyte kylkiäiseksi niin eipähän pääse tuomiotta. Poislukien tietenkin rannikon ruotsalaisväestö jossa katoa kyllä kävi oikeudenkäyntien jälkeen. suomea puhuvien kohdalla ongelma tais olla, ettei noitiin oikeasti kukaan uskonut.

mutta toi naisrituaali karkauspäivänä on ollu varmaan metka rituaali vaikka onkin ajan saatossa jäänyt pois tai demonisoitu tai ollut muutenkin keinotekoinen ja huonosti istuva tänne. ton pohjanmaan vuoren toki tiesinkin ja olen hissuksiin ihmetellyt miksi se on Lavian Velhonvuoren kanssa melko tismalleen samalla pohjois-etelä -suunnassa vai onko kyseessä vaan (taas) jokin eriskummallinen sattuma

Hainpa huvikseni kaikki Kyöpelinvuoret ja Kyöpelinmäet Karttapaikkaan ja näistäkin on havaittavissa tiettyjä suuntauksia eli useampia samalla linjalla. Tästä tuli mieleen, että muutama kuukausi sitten kiinnitin huomiota täällä Kyröön suunnalla useampaa Kirkkokallio nimiseen paikkaan, jotka nekin näyttivät olevan samalla linjalla, joten hain myös nämä samalle kartalle.



Paljon mielenkiintoisia suuntauksia havaittavissa... Liekö näitä Kyöpelinvuoria sitten kristillisellä ajalla sievennelty...

Muoks: Laitoin vielä kaikki Hiisimäki, -vuori -vaara ja -kalliot sekä samat yhdistelmät Hiiden sekä Pirun alkuisena ja edelleen on mielenkiintoisia suuntauksia... Liekö vanhinta linjaverkostoa tässä maassa ?

Rupes toi kartta täyttymään jo noista kyöpeleistä, kirkoista, hiisistä ja piruista. Tein uuden kartan Paha- ja Pyhä-alkuisista vuorista, vaaroista, mäistä ja kallioista. Jo tästä näkyy mielenkiintoisia suuntauksia, mutta mitä näkyiskään, jos tämän kartan yhdistäis tuohon edelliseen...

Tässä näkyy kaikki maan Linnavuoret, -vaarat ja -mäet sekä samat Linnan-alkuisena. Jännästi painottuvat eteläiseen Suomeen melko tasaisesti lännestä itään. Ei liene yllätys, että täälläkin näkyy linjoja niin kuin Jukkiksen Lauhanvuoren linjoistakin jo muistamme...