Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Palaan sen verran pääaiheeseen että löysin kuin löysinkin kauhean vaivan jälkeen keskiajan satakunnan kartan. Meni aikaa kuukausikaupalla metsästää tätä koska en ees tajunnu et sen olis löytäny suoraan wikipediasta :blink:



Anyway, kun puhutaan 33-mitoista niin on todellakin mystistä mutta 33-mitat pysyttelee tän satakunta nimisen alueen sisuksissa eikä vahingossakaan hyppää tavastian puolelle. Omasta puolestani aattelen tän niin että satakunta on alueena vanhempi kun kukaan uskaltaa ees aatella, luultavasti heti viimeisimmän maanviljelyskauden aloittaessa tossa 200-300 -luvuilla. Tottakai myös varsinaissuomi kuuluu 33-piiriin tietyin poikkeuksin. esim vakkasuomea on turha nivottaa siihen järjestelmään. Tässäkin erottuu ihan selvästi että kun astutaan uudenmaan puolelle, tää 33-hommeli loppuu kun seinään. Kyl tästä on pääteltävissä et 33-hommeli liittyy kiinteesti ns. roomalaisen rautakauden aikaan.

mut toi pohjanmaa on edelleen avoin kysymys. selvästi siellä on olemassa rypäs mutta mikään tunnettu kunta- tai lääniraja ei tue tätä aluetta. En oikein näe mitään muuta kun et toi 33-juttu on jollain lailla ollut voimissaan ennen 700-luvun romahdusta ja kun sinne on tullu uusia asukkaita satakunnasta ja myöhemmin savosta, on tullut kokonaan uudenlaiset läänirajatkin. mut 33-mittaa seuraamalla voi päätellä aikas paljonkin kadonneista rajoista.

mulla on sit sellainenkin tunne että suorat jotka liittyy jollain lailla lauhanvuoreen, tuppaa osuun aina muinaiskaupunkeihin, tai pikemmin muinaisiin asumiskeskittymiin joten logiikan mukaan aittomäen alue vähäkyrössä pitäs kuulua lauhanvuoren systeemin. huomasinkin tossa ihan sattumalta että aittomäki on tismalleen samalla pituuspiirillä lauhanvuoren kanssa ja jos haluaa niin voi vetää aittomäen korvilta suoran viivan aina hiittisiin saakka.

Jukkis kirjoitti:

mut toi pohjanmaa on edelleen avoin kysymys. selvästi siellä on olemassa rypäs mutta mikään tunnettu kunta- tai lääniraja ei tue tätä aluetta. En oikein näe mitään muuta kun et toi 33-juttu on jollain lailla ollut voimissaan ennen 700-luvun romahdusta ja kun sinne on tullu uusia asukkaita satakunnasta ja myöhemmin savosta, on tullut kokonaan uudenlaiset läänirajatkin. mut 33-mittaa seuraamalla voi päätellä aikas paljonkin kadonneista rajoista.

Tuolla kuvalla taisit osua asian ytimeen. Siinähän on Ilmajoen alue Satakunnan paikalla ja joka mm. Pirkkalassa pökkää Tavastian rajaan. Pyhäjärvi on ollut Ilmajoen ja Kainuun etelärajana, koska Nokia on ollut Ilmajoen puolella ja se selittäisi miksi Jaakko Ilkka ja hänen sotilaansa "nuijamiehet" asettuivat sinne ennen taistelua. Flemingin joukot asettuivat muutaman kilometrin päähän toiseen kartanoon, en vain muista oliko se järven toisella puolen Pirkkalassa. Joka tapauksessa he alkoivat yöllä tykkitulen pehmittämään Ilkan miehiä.

Kuulin joku aika takaperin että Ilkka olisi hukutettu jäihin ja syynä oli se, että hän oli suurissa veloissa ja velkojen takia myös henki lähti. Ilkan tarinassahan hänen kerrotaan paenneen ratsastamalla Ilmajoelle, josta hänet olisi otettu kiinni ja kuljetettu Isonkyrön Konsansaareen ja hirtetty siellä. Tässä tarinassa ei vain kaikki täsmää... oletteko koskaan nähneet millainen saari on Kontsaansaari siinä Isonkyrön vanhankirkon kupeessa. 1600-luvulla se tuskin on ollut edes senkään kokoinen mitä se nykyisin on maan nousun jälkeen. Heti Ilkkalan talon takana on kärmeslahden mutka ja mutkassa on saari, joka ei ole sen pienempi mitä Kontsaansaarikaan on. Toinen asia mikä kummastuttaa, on Jaakko Ilkan asettuminen asumaan syntymäkodistaan Rahnastolta Sipi Tennejalan mökkiin. Siellä hän oli kymmenen vuotta isäntänä ja sinä aikana tilasta kasvoi mahtava ja varakas, jolla oli oma laivasto ja joilla purjehdittiin koko Itämeren alueella. Tilan hoidon lisäksi mies ehti vielä varustaa kaksi miestä sotilasvarusteisiin Venäjää vastaan käytyyn sotaan ja hän oli itse mukana tuolla reissulla muistaakseni kolme vuotta.

Vanha paappa omisti Nokian kartanon 1930 luvulla. Olen pohtinut sitä, mistä hän hoksasi ostaa sen ja miksi hän myi sen vuoden kuluttua pois ja pilkkomatta sitä pienemmäksi. Oliko Nokian kartanolla jotain yhteyttä Ilkkaan? Ilkkala meni vararikkoon 1930 luvulla myös ja sitäkin isäni mukaan tarjottiin vanhalle paapalle ostettavaksi. Hän kuitenkin sanoi ettei osta kun on niin lähellä naapurina ja talon väki on vanhastaan hyviä kavereita. Olisiko Ilkkalan sijasta, tarjottu Nokialla olevaa kartanoa velkojen maksuun? Kysymys kuuluu, oliko Nokian kartano Jaakko Ilkan?

Yksi juttu vielä, miksi satakuntalaisten ja eteläpohjalaisten miesten dna on samaa Iivari ykköstä?

Joo, kun kunnollisia pitäjäkarttoja jotka vastais tätä juttua ei ole olemassa, on johtolangaksi otettava kokonaan toisenlainen kansanperinne. Murrerajat tarjoaa oivan avaimen tutkia näitä eteläpohjanmaan 33-mittoja. Jokainen verratkoon tutkimiamme 33-mittoja tältä alueelta tähän karttaan ja hoksatkoon paljonko ne ovat yhteneväisiä toistensa kanssa.



Tuo pohjoispohjanmaa lumijoelta merijärvelle on kiistatta vielä avoin kysymys, mutta luulenpa että sen kohdalla voi myös haukata tyhjää. ne tuntuis siellä päin olevan pääosin ns. jokimittoja jotka ei kieli vielä mitään kiinteästä asutuksesta vaan enemmänkin nautinta-alueista.

Mielenkiintoista sekin miksi eteläpohjanmaan ja satakunnan välissä on muinais-ikaalisen kokoinen aukko. mutta näinhän tää varhaisrautakautinen heimokunta / valtakunta tarkentuu.

Historiallisesta Pohjankyröstä löytyy kyllä tälläinen kartta:



Hyvin näkyy osuvan yhteen tuon murrekartan kanssa. Se on kyllä totta, että noita 33-mittoja ei meinaa löytää Närpiön, Teuvan, Isojoen suunnalta, mutta sehän selittäisi asian, että ovatkin olleet eri valtapiiriä. Kun katsoo historiallisen Kokemäenkartanon linnaläänin karttaa, niin ainakin vanhimmissa versioissa nämä kunnat ovatkin kuuluneet sinne yhdessä Ähtärin ja Soinin kanssa. Tiedä sitten missä vaiheessa on rajoja tarkastettu.

Joka tapauksessa yhteydet Pohjankyrön ja Sastamalan, Hämeenkyrön ja Pirkkalan välillä ovat olleet vahvat ja trafiikkia Pohjankankaan ja Hämeenkankaan kautta on ollut.

www.pori.fi/material/attachments/hallint...hUH/Satakuntasarja18 .

Kun Hämeen rajan mainitaan ulottuneen kerran suolamereen, on tuon rajan länsi- ja lounaispuolelle jäävä alue — Varsinais-Suomea lukuun ottamatta — ilmeisesti ymmärrettävä Hämeeksi. Edellä todettiin Uudenmaan itäisen osan kuuluneen Hämeeseen 1200-luvun alkupuolella. Mistä Pohjanlahden rannikon Häme alkoi, on sen sijaan tietymätöntä. Asiakirjallisista tiedoista sekä nimistöstä ja perimätiedoista käy kuitenkin ilmi, että koko Ylä-Satakunnan alue on kuulunut Hämeeseen. Tämän käsityksen puolesta puhuvat useat historialliset tosiasiat.

Niinpä mainitaan Merikarvian—Närpiön rannikkoa v. 1303 Hämeen (Tavastia) metsiksi. Eräistä keskiajan lopulle tai uuden ajan alkuun kuuluvista asiakirjoista käy ilmi, että Kangasala, Kyrö ja Pirkkala on aikoinaan luettu Hämeeseen. Näitä asiakirjoja vahvistavat useat paikannimet: Hämeenkangas ja Hämeenkyrö osoittavat, vastakohtaisniminä Isollekyrölle ja Pohjankankaalle, että Kankaanpään—Kyrösjärven seutu on käsitetty Hämeen osaksi. Nimitykset palautunevat varhaiselle keskiajalle, jolloin Isokyrö asutetaan. Pohjoisimman Satakunnan hämäläisyydestä puhuu myös..]

Häme ulottui aikoinaan suolamerestä suolamereen eli Suomenlahdelta Pohjanlahteen..

Täytyy tietenkin muistaa että nämä rajat elää ja liikkuu eri vuosisatoina. toi 33-hommeli vaan näyttää raja-alueen yhdenlaisessa historiallisessa tilanteessa. Eli oikeestaan aikakaudella jolloin karttoja ei vielä piirretty. keskiajallahan näitä sit piirreltiin mut kyl niistäkin näkee alueiden erot 1200- 1500- tai 1600-luvuilla kuinka maakunnat liikkuivat. Suuri kysymysmerkkihän on tietenkin metsälappalaiset jotka eli erämaa-alueilla vaikka niitä joku kunkku laittelikin valtikkansa alle hallinnollisin päätöksin, ei sen asukit sitä välttämättä tienneet ollenkaan. Metsälappalaiskulttuuri on vaan kimurantti kun niillä ei ole sellaista ehdotonta kulttuurista nähtävyyttä vaikka noita ns. linnavuoria olenkin alkujaan sellaisiksi epäillyt. mut melko varmaaa - kun pohjanmaasta puhutaan - et keskipohjanmaa ainaski on ollu eränkävijäkulttuuria ja sen takia sen joille ei ole tehty tota 33-temppua. Se että pohjoispohjanmaalla on olemassa pieni jokimittojen rypäs saatttaa ilmentää että jossain siinä Oulun eteläpuolella on saattanu olla jokin pieni yhteisö 33-juttuja tekemässä.