Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Antero kirjoitti: Etusivulla on Jukkiksen mainuo kirjoitus Velhonvuoresta, siitä tuli mieleeni että Isonkyrön Kuivilassa on aito Kyöpelinvuori, jonka nykyinen nimi on Kuivilanvuori. Eteläpohjanmaalla Isokyrö oli 1600 luvulla noitien tyyssija, jossa väestöä vainottiin ja siellä myös tuomittiin ja poltettiin noitia. Kun asiaa ajattelee tarkemmin, ilmiö kantautui Ruotsista ja vielä 1600-luvun aikana. Muinainen Kainuu oli juuri menetetty Nuijasodassa Ruotsin valtaan, nuoria miehiä alettiin lähettämään 30-vuotiseen sotaan tykinruuaksi ja kaiken lisäksi tuli suuret kuolonvuodet ja isonvihan aika, jotka kaikki oikeastaan palveli ruotsalaisten asuttamista kolmanneksen suomenkielisestä väestöstä tuhoutuessa nälkään ja erilaisiin kulkutauteuhun. Lisäksi kasvitaudeista alkoi myös torajyvä levitä. Keitä sitten olivat noidiksi tuomitut? Yleisesti muualla noitina pidettiin enemmistöltään naisia, mutta Suomessa heistä oli 70 prosenttiä miehiä. Nuijasodan voittaneen Klaus Flemingin kerrotaan kuolleen vuoden kuluttua pohjalaisen noidan langettamaan kiroukseen. Juontaako noitavainot kainuulaisten päälliköihin ja tietäjiin, jotka haluttiin noituuden nimissä raivata pois ja kansan muistista pyyhkiä pois unohduksiin. Ilmajoen kirkkoherra Gapriel Peldan yritti selvittää muinaisia asioita, mutta totesi kansan muistavan vain isonvihan aikoja ja vain harva enää muisti sitä vanhempia aikoja. Peldan kuitenkin totesi, että Ilmajoen alueella on lukuisia paikkoja, jotka muistuttavat jättiläisten asuneen siellä aikoinaan.

Kalervo Mielty on kirjoittanut vuodatus.nettiin blogin Noitavainojen aikaan:

Kansanperinteessä Kyöpelinvuoreksi nimitettiin hyvää paikkaa, jonne neitseytensä säilyttäneet ”vanhat piiat” pidättyvyytensä ansiosta pääsivät. Kun kristilliset, 1400-luvulla kyhätyt käsitteet noitasapatista levisivät Suomeen, keksittiin Kyöpelinvuorelle uusi käyttö paikkana, jonne noidat kokoontuivat lentäen pääsiäisen aikaan liittoutuakseen paholaisen kanssa. Pohjoismaissa noituusasia kehittyi vainojen asteelle 1600-luvun loppupuolen Ruotsissa, jonka maallikkotuomioistuimissa se sai karkeampia muotoja kuin eurooppalaisten inkvisiittoreiden käsissä (mistä Jan Guillou on tehnyt kirjan ja Suomessakin nähdyn TV-dokumentin). Ruotsista noitavainot levisivät valitettavasti myös Suomeen, etenkin maan ruotsinkieliselle rannikkoalueelle.

Suomessa on ollut 453 noitaoikeudenkäyntiä, joista noin puolet on päättynyt vapauttavaan tuomioon. Tavallisimmin noituudesta joutuivat syytetyksi naiset, mutta Suomessa tuomituista oli noin 70 % miehiä. Viimeisiä noitaoikeudenkäyntejä käytiin vielä 1700-luvun alkupuolella, isonvihan aikaan, jolloin luulisi olleen suurempiakin murheita kuin vain hieman poikkeavat omat kansalaiset.

Julkisuudessa on ollut esillä Marketta Parkoisen ja kansanparantaja Marketta Punasuomalaisen noitaoikeudenkäynti Vaasassa 1600-luvun loppupuolella. Heidät tuomittiin ja mestattiin Värnebackenilla, Höstveden kylällä. Ruumiiden polttaminen tapahtui kuitenkin toisella kalliolla. Naisparkojen uskottiin tehneen noitatekoja ja aiheuttaneen niillä vahinkoa muille ihmisille. Pahin rikos oli kuitenkin se, että heidät oli nähty lentävän "Kyöpelinvuorelle" noitasapatin viettoon. Syytetty Marketta Parkoinen kertoi kuulustelussa:

Kysymys: ”Missä se vuori on ja mitä sieltä löytyy?” Marketta: ”Se on Kuivilan vuori Isossakyrössä, paholainen asuu siellä tasanteen alapuolella... Kaukolan Punasuomalainen meni sinne mustankirjavalla vasikalla... minä itse matkustin porsaalla... Siellä vannotaan uskollisuutta paholaiselle ja annetaan sille veroa... siellä tehdään tili ja juodaan ja tanssitaan."

Parkoinen viittaa lausunnossaan Isonkyrön Kuivilan kylässä olevaan, mielikuvitusta herättävään, vajaa kilometrin pituiseen kallionharjanteeseen, joka on aikaisemmin ollut täysin vapaat kasvillisuudesta. Sijainti N62 58.091 E22 25.547 (WGS84).

Pari kilometriä Kuivilan kallioilta länteen on tien varrella vieläkin vetinen lähde, jota kutsutaan Mustaasojan lähteeksi. Kerrotaan, että noidat ovat käyttäneet lähteen vettä parantamis- ja muissakin tarkoituksissa. Sijainti N62 58.431 E22 23.237 (WGS84).

kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/k...tyles=normal&lang=fi


Levänluhdan uhrilähteeltä matka on joen toisella puolelle Kyäpelinvuorelle 2,22 km ja päätieltä sinne pääsee helpoiten Valtaalassa olevan sillan kautta.

Laitetaas tähän liittyen www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/musta_koira.html

Viime käynnin jälkeen on näköjään käytiy mielenkiintoista keskustelua joten
linkataan tähän vielä eri ketjusta samaa asiaa
www.sinikivi.com/foorumi/hermeeti/5396-s...tiede?start=30#13996

toivotaan että googlekartta näkyy

Postasin pari viikkoa sitten karttoja joihin olin hakenut kirkko-, piru-, kyöpeli- jne alkuisia kohoumia. Rupesin mittailemaan niitä vähän tarkemmin kun mieleen tuli täällä Pohjanmaalla Pohjankyrön kirkon ja Lauhavuoren kanssa linjassa olevat Kirkkokalliot ja Kirkkomäet joista postasin jo muutama kuukausi sitten. Lisäksi mieleen tuli Jukkiksen 33-mitat Tornionjokilaaksosta, jotka ranskalaiset maanmittarit olivat löytäneet 1800-luvulla tunturien huippujen kivikasoihin.

Ajatuksena oli koittaa löytää jotain vastaavaa etelämpää ja jotain on näin alustavasti löydettävissäkin. Ensimmäisenä pisti silmään tälläinen pyörreä muodostuma Lammin ympäristössä ja kun keskellä vielä löytyi Kirkkokallio niminen paikka:



Tässä löytyi jo kolme kirkonmittaa niin kuin kartasta näkee ja se lienee aika hyvin kun tältä alueelta ei ymmärtääkseni näitä mittoja ole aiemmin löydetty... Lisääkin voisi löytyä, jos olisi enemmän paikallistuntemusta ja tietäisi joitain muillakin sanoilla alkavia mäkiennimiä...

Toiseksi pisti silmään Valkealan kirkolta lähtevä suora Lappeenrannan suuntaan, jossa oli neljä Kirkkomäkeä:



Koko suoran pituus on 66,9 km ja keskeltä löytyy sellainen kuin Kirkkokivi. Lisäksi löytyy Kirkkoropakonmäki ja Pirunmäki plus koko joukko muitakin mielenkiintoisen nimisiä kohteita joista ei tosin minun kielitaidollani välttämättä saa selvää...

Tässä nyt näin aluksi. Ei kun mittailemaan lisää...

Eikö mitään kommenttia lauantain Ylivieskan kirkkopalosta?

Iltalehti:
"Kirkko oli rakennettu vuonna 1786, ja ennen sitä melkein samassa kohdassa oli sijainnut Ylivieskan ensimmäinen kirkko, joka valmistui vuonna 1653."

Tuli vastaan tuossa omissa tutkimuksessa parin uutta 33.3km mittaa, ja pari 33km mittaa.

Pyhän Olavin kirkon paikkeilta Suomen Turuust kun ottaa suunnaksi vanhan seitsemän pitäjän rajakiven " Kuhankuonon ", niin Olavin kirkolta on tasan 33.3km mitta sinne.
Toinen mitta on Olavilta Hietamäen kappelille Mietoissi joka myös vanha (1300-lukua), sinne tuli mittaa 33.2km.

Ja jos Kuhankuonon rajakiveltä mittailee niin vastaan tulee Loimaan vanha kirkko ja Saaren kartano Mietoisista, noihin kahteen mestaan tasan 33km.

Ei mulla muuta tällä kertaa.

En yhtään tunne seutua, mutta pari kommenttia silti. Tuo Kuhankuono on aina ihmetyttänyt. Mikä on paikan historia ja miksi niin moni kunta on halunnut sen rajakivekseen ? Voiko siihen liittyä jotain muinaista vai liekö tuoreempaa perua ? Wikipedia tietää tämän liittyvän jotenkin takamaiden yhteisomistukseen...

Googlasin myös tuon Saaren kartanon ja aika mielenkiintoista tekstiä löytyi Wikipediasta. Kartanon historiahan ulottuu jo 1200-luvulle...

"Varhaisin maininta Saaren kartanosta on Turun tuomiokirkon mustassakirjassa vuodelta 1295, jolloin Ison-Saaren tila luovutettiin Turun piispan hallintaan. Samassa yhteydessä ilmoitettiin Vähän-Saaren tilan olleen Mynämäen kirkon hallinnassa. Teksti on myös varhaisin maininta Mietoisten pitäjästä.[1][2][3][4] Kartano sijaitsi vielä silloin erillisellä saarella, joka maankohoamisen seurauksena yhdistyi mantereeseen viimeistään 500–600 vuotta sitten.[1][5] Kirkon omistus peruutettiin Västeråsin valtiopäiven päätöksellä vuonna 1529, jolloin myös Ison- ja Vähän-Saaren tilat yhdistettiin Saaren kartanoksi. Tämän jälkeen kartano toimi kuninkaankartanona.[1][4][6]"

Aika jännä, että varhaisin tieto kyseisestä kartanosta on se, että kirkko on ottanut mestan haltuunsa. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tälläiset haltuunotot ovat useasti liittyneet entisiin pakanapaikkoihin...

Ei mulla muuta tällä kertaa.