Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Hakemasi sana lienee trojaborg. Jatulintarha

Ehkä tuolta Madekosken alueelta voisi siis löytyä jatulintarha. En tiedä koska en tunne paikkoja...

Troijan muuri

Megaliitti portaalissa on kuva "häjykyröstä", kunnan muoto muistuttaa kovasti Etelä-Pohjalaista salmiakkikuviota... Aittomäki on punaisina pisteinä rautatien alapuolella salmiakin alimmaisessa kärjessä:




www.megalithic.co.uk/article.php?sid=33191

Toisinaan hyödyllistä tietoa löytyy "rivien välistä" jopa Wikipediasta, kun sitä ei ole sensuurin sakset hävittänyt:

Ensimmäisinä ”Kainuu”-nimityksen ottivat käyttöönsä ”Kainuun opettajayhdistys” vuonna 1904 ja ”Kainuun voimistelu- ja urheilupiiri” vuonna 1911.

Kainuu-nimen käyttämisellä oli tosin myös vastustajansa, koska se maantieteellisenä käsitteenä oli perinteisesti vakiintunut tarkoittamaan koko Pohjanmaata. Mutta 1900-luvun alkuvuosina ”Kainuu”-sana alkoi esiintyä yhä useammin paikallisten sanomalehtien kirjoituksissa tarkoittamassa vanhaa ”Kajaanin läänin” aluetta. Myös Paltamon Paltaniemeltä kotoisin oleva nuori Eino Leino käytti monissa varhaisrunoissaan ”Kainuunmaata” synnyinseutunsa synonyyminä. Ilmari Kianto puolestaan, vaikka vastustikin nimityksen käyttämistä maakunnan nimenä, runoili ”Kainuhun kansasta” ja ”Korpi-Kainuusta”.

Eipä ole ennen mainittu että Ilmari Kianto ja myös Eino Leino tiesivät missä ja kuinka laaja muinainen Kainuu - Kvenland on ollut. Myös toisessa kohtaa rivien välistä löytyi maininta, jonka linkki vei sitten maakuntana tunnetun Kainuun sivulle:

Linna rakennettiin strategisesti arvokkaalle paikalle suojelemaan Täyssinän rauhassa Ruotsille siirtynyttä Kainuuta.

Pähkinänsaaren rauhassa 1323 Novgorod sai hallintaansa Pyhäjoesta ylöspäin olevat muinaisen Kainuun alueet eli ns. "Seitsemän kymin Karjalan". Ja Täyssinän rauhansopimuksen jälkeen Nuijasodassa 1597 Ruotsi sai koko muinaisen Kainuun eli nykyiset Pohjanmaan, Ruotsin puoleiset sekä Lapin alueet hallintaansa.

Lähteet:
fi.m.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_linna
fi.m.wikipedia.org/wiki/Kainuun_maakunta
fi.m.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha

Mitä mieltä foorumin porukka tällä hetkellä on siitä, mikä 33,3 ym. mittojen tarkoitus on..onko asia ratkennut? Onko maanjako-teoria nyt viimeisin/uskottavin ja voimassa oleva?

Vähän onollu hissuksiin aihepiiri kun se seuraava läpimurto on hakusessa. Mutta sen voi sanoo että nää kuvastaa paljon järjestäytyneempää yhteisöä minkä historia myöntää. Pakko se onruveta hissuksiin pohtiin että jos pohjanmaa on jollain lailla ollu muinainen kunkkukunta, niin satakunta on sitä ollu aivan varmuudella. Tietäs vaan mistä päästä jatkas kun ees perimätietoja ei aiheesta ole.

Minullakin on Google Earthissa kasa viivoja ja paikkamerkkejä sikin sokin ja välillä mietin pitäisikö tyhjentää koko roska.

Mutta huomasin, kun pitkästä aikaa tarkistin, että museoviraston rekisteriportaali on päivittynyt ja sinne on tullut runsaasti lisää uusia löytöjä esim. kuppikiviä, kalmistoja, asuinpaikkoja ym.

fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto

Yksi spekulatiivinen piste jota on jossakin kohtaa täällä pohdittu on Padasjoen Nyystölän vanha kirkonpaikka. Muistan jonkun ehdottaneen Toilanmäen aluetta ja nyt sieltä onkin löydetty kuppikivi josta lähtee 33 mitat Lammille ja Tuulokseen. Jospa tämä päivitys saisi taas aihetta nytkähtämään eteenpäin.

Nyystölä-Hollola väliä on täällä myös pohdittu. Jos aloittaa Nyystölän nuijasodan muistomerkistä/kirkonpaikasta ja vetää Hollolan kirkonseudun Myllymäkeen saa tarkan mitan (kirkon kohdalla jää vajaaksi). Matkalle jäisi itse keskiaikainen kirkko ja linja menisi samaa suoraa Kuhmoisten linnavuorelle asti. Toinen vaihtoehto on mennä Nyystölästä Pyhäniemen kartanolle. Silloin matkalle jää pari mielenkiintoista pistettä: Sallanmäki (Padasjoen eka kirkonpaikka), Linnomäki, Papinsaari, Auralan kartano, Hovin kartanon pellot ja Kotomäki (pakanalehto/ mahd. vanha kirkonpaikka).