- Vastaanotettu kiitos 24
Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat
Ehkä tuolta Madekosken alueelta voisi siis löytyä jatulintarha. En tiedä koska en tunne paikkoja...
Troijan muuri
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
www.megalithic.co.uk/article.php?sid=33191
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Ensimmäisinä ”Kainuu”-nimityksen ottivat käyttöönsä ”Kainuun opettajayhdistys” vuonna 1904 ja ”Kainuun voimistelu- ja urheilupiiri” vuonna 1911.
Kainuu-nimen käyttämisellä oli tosin myös vastustajansa, koska se maantieteellisenä käsitteenä oli perinteisesti vakiintunut tarkoittamaan koko Pohjanmaata. Mutta 1900-luvun alkuvuosina ”Kainuu”-sana alkoi esiintyä yhä useammin paikallisten sanomalehtien kirjoituksissa tarkoittamassa vanhaa ”Kajaanin läänin” aluetta. Myös Paltamon Paltaniemeltä kotoisin oleva nuori Eino Leino käytti monissa varhaisrunoissaan ”Kainuunmaata” synnyinseutunsa synonyyminä. Ilmari Kianto puolestaan, vaikka vastustikin nimityksen käyttämistä maakunnan nimenä, runoili ”Kainuhun kansasta” ja ”Korpi-Kainuusta”.
Eipä ole ennen mainittu että Ilmari Kianto ja myös Eino Leino tiesivät missä ja kuinka laaja muinainen Kainuu - Kvenland on ollut. Myös toisessa kohtaa rivien välistä löytyi maininta, jonka linkki vei sitten maakuntana tunnetun Kainuun sivulle:
Linna rakennettiin strategisesti arvokkaalle paikalle suojelemaan Täyssinän rauhassa Ruotsille siirtynyttä Kainuuta.
Pähkinänsaaren rauhassa 1323 Novgorod sai hallintaansa Pyhäjoesta ylöspäin olevat muinaisen Kainuun alueet eli ns. "Seitsemän kymin Karjalan". Ja Täyssinän rauhansopimuksen jälkeen Nuijasodassa 1597 Ruotsi sai koko muinaisen Kainuun eli nykyiset Pohjanmaan, Ruotsin puoleiset sekä Lapin alueet hallintaansa.
Lähteet:
fi.m.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_linna
fi.m.wikipedia.org/wiki/Kainuun_maakunta
fi.m.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
Mutta huomasin, kun pitkästä aikaa tarkistin, että museoviraston rekisteriportaali on päivittynyt ja sinne on tullut runsaasti lisää uusia löytöjä esim. kuppikiviä, kalmistoja, asuinpaikkoja ym.
fba.evvk.com/geo/kulttuuriymparisto
Yksi spekulatiivinen piste jota on jossakin kohtaa täällä pohdittu on Padasjoen Nyystölän vanha kirkonpaikka. Muistan jonkun ehdottaneen Toilanmäen aluetta ja nyt sieltä onkin löydetty kuppikivi josta lähtee 33 mitat Lammille ja Tuulokseen. Jospa tämä päivitys saisi taas aihetta nytkähtämään eteenpäin.
Nyystölä-Hollola väliä on täällä myös pohdittu. Jos aloittaa Nyystölän nuijasodan muistomerkistä/kirkonpaikasta ja vetää Hollolan kirkonseudun Myllymäkeen saa tarkan mitan (kirkon kohdalla jää vajaaksi). Matkalle jäisi itse keskiaikainen kirkko ja linja menisi samaa suoraa Kuhmoisten linnavuorelle asti. Toinen vaihtoehto on mennä Nyystölästä Pyhäniemen kartanolle. Silloin matkalle jää pari mielenkiintoista pistettä: Sallanmäki (Padasjoen eka kirkonpaikka), Linnomäki, Papinsaari, Auralan kartano, Hovin kartanon pellot ja Kotomäki (pakanalehto/ mahd. vanha kirkonpaikka).
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy liittyäksesi keskusteluun.
