Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Mulla olisi yks vihje, jonka merkitystä en tosin osaa itsekään vielä oikein aavistella. Tiedättehän sen Vesilahden Kirmukarmusta löydetyn Tursas-miekanponnen? Sen lähin vastine tyylillisesti Suomessa on Vöyrin Guldyntistä oleva kultainen germaanikoriste. Guldyntistä kaivettiin vuosisatoja niin paljon kultaa että se sai nimenkin sen mukaan ("Kultakunnas"). Siellä oli siis jokin rikas keskus - Kainuu? Ja Vesilahdella ja Vöyrillä, siis Hämeellä ja eteläisellä Pohjanmaalla on silloin kaikkein rikkaimman kauden aikaan ollut joku merkittävä yhteys, mutta mikä? Nehän on ihan eri paikoissa kuitenkin.

Ja nuohan on selvästi germaanisia esineitä, joten oliko täällä germaaneja ja jos ei, niin mitä yhteyksiä asukkailla oli germaanipäälliköihin? Turkiskauppaa? Mutta jos turkiskauppa kävi hyvin, niin miksi Pohjanmaa yhtäkkiä sitten romahtaa vaikka kauppa muualla jatkuu rikkaana?

Tuossa eilen osui silmiini nettiuutisissa juttu Liedon Vanhalinnasta..

www.lapinkansa.fi/kotimaa/matkailu-vanha...-katso-kuvagalleria/

En tiedä onko tää ollu tääl puheena jo että Turun linnasta on Vanhalinnalle 3 x 3.3333 km, ja Turun linnalta Tuomiokirkolle 3.3333 km.
Pari viikkoa sitten huomasin että Turun linnalta vievä linja Vanhalinnaan on 55°-kulmassa, tsekkasin myös että toukokuun viidentenä (05.05)
aurinko nousee linjanmukaisesti kello 05:30 tai muodossa 5.5..vitoset vahvoiva edutamassa tätä suoraa näemmä.

Hei kaikille,
olen ihan uusi untuvikko tällä saitilla kirjoittamassa. Hiukan lukenut jo kaikkea näiltä sivuilta.
Osaisiko kukaan vastata Uudenmaan alueen kirkonetäisyyksistä mitään? Oliko monet alueet vielä vedenpeitossa tuolloin?

No yritin laskea etäisyyksiä ja otin Korkeasaaren kuppikiven alkupisteeksi. Siitä on 33,3 km suunnilleen Kulloon kylän kappelin tienoille,(Porvoon suuntaan. Emäsalossahan on ollut pöhinää jo historiallisen kauan, Kulloo on siinä lähellä.) Kulloosta Mäntsälän kirkon tienoille on tuttu matka, 33,3km. Mäntsälästä Riihimäelle kappelin kohtaan sama matka. Riihimäeltä Hämeenlinnaan kirkolle taas sama. Enempää en mittaillutkaan.

Joo, näitä on ja piisaa. Tietenkin pitää noilla alueilla olla varovainen koska uudenmaan helsingin seutu lähikuntineen on eräs tämän maan tihein asuinalue ja tiheällä alueella osuu kun varkain kaikkeen mihin haluaa. Mulla on ittellä kutina että ilmiö noudattas aikas pitkälle läntisen pronssikauden rajoja eli karkeasti ottaen porvoo-lauhanvuori -akselia ja jossain määrin pohjanmaata ja torniojokilaaksoa. Lähinnä rannikkoalueella (maannousema on tällöin jo päättynyt) Tiheimmin 33-mittaa esiintyy keskiaikaisen satakunnan alueella joka ilmentää sen jonkinlaiseksi alku- tai synnyinkodiksi.

Valitettavaa asiassa on että vaikka juttu on eräs muinaishistoriamme merkittävin, se tullaan pitkän päälle unohtamaan kuriositeettina koska tämä meidän ns. tieteellinen linjauksemme on lähtenyt aikaa sitten eri suuntiin ja on kykenemätön tutkimaan tämänkaltaista havaintoa joutumatta purkamaan omia vinoon lähteneitä tulkintarakenteitaan.

Enkä voi sanoa enää itsekään aihetta sanottavammin tutkivani. Nuo jokimitat (esim uudellamaalla kirkkonummi-vihti-loppi-hämeenlinna) ovat viimeinen täydentävä havainto ja sen jälkeen nousee umpikuja pystyyn josta on vaikea enää päästä eteenpäin. sillä pelkkä mittojen laskeminen ei anna mitään lisäarvoa mihinkään.

Jatkan vielä omaa pohdintaani itsekseni. En nyt sit ihan satalasissa oo varma omista mittauksistani. ensin retkikartan avulla ja sen jälkeen oivalsin googlemapsin, joten huolimattomuusvirheiltä ei voine välttyä.
Vantaan Kivistön kuppikiveltä on Hyvinkään kirkolle maaginen 33,3 km.
Karkkilan kirkolta löysin Tammelan suuntaan kahden järven välinen saaritienkohta ja paikka oli muinaismuistorekisterissä. Eli alueella mahdollisesti kalmistoa muiden löytöjen ohessa.
Vihdin kirkolta Kirkkonummen kirkon tontille 33,3...
Kirkkonummelta ei Vantaan vanhimmalle kirkolle ihan täsmää, mutta siihen lähelle Backaksen pellolle kyllä ja siellä on muinaista asumista ollut.
Lammin keskiaikainen kirkko ja matka sieltä Padasjoen kirkolle sopii samaan pirtaan.
Padasjoelta Hattulaan myös.

Otin 33,3 hakuun kirkkojen lisäksi kuppikiviä ja Backaksen sillä ajatuksella, että ovat kuitenkin merkki muinaisasuttamisesta ja kuolleensa he ovat jotenkin hoitaneet kalman maille, eli löytämätön kalmistohauta voi olla asutuksen lähellä olla, vaikkei kirkkoa olekaan.
Oliko se kuppien kaivertaminen alueen väestölaskentaa ennen kirkonkirjoillaolemista? Toisaallta jos vihollinen näki, että Korkeasaaren kivi ilmaisisi Kruunuhaan kylän henkilövahvuuden, niin onko siinä järkeä?
Jos se oli sen ajan Tor-verkko tai heimosähköposti, mikä ei avautunut kaikille muille suomessa, Järvisuomen alue aiheuttanee luontevan maantieteellisen ongelman rakentaa kalmistoja tai muita paikkoja tuolla sapluunalla.

No mulle korkeasaaren kuppikivi kertoo että helsingin alla on vielä vanhempi helsinki ja sit ton kuppikiven perusteella on vieläkin vanhempi helsinki. Epäilen että se on vendikulttuurin aikainen, jostain 200-400 -luvulta ja alkuperältään virosta. Se ilmeisesti oli jokin kansainvaellusten aikainen ilmiö ja kun päästään vähän ajassa eteenpäin, helsinginniemi oli seuraavat vuosisadat autiona hyvän aikaa. On myös mahdollista että kaiken tän alla on vielä pronssikautinenkin helsinki josta tiedetään sit jo ei-mitään mutta josta noi mitat saattaa periytyä.

Ongelmahan on lähes kaikessa ton asutushistorian syklisyys ja kun tyypit asuttaa aina samoja mestoja eri aikakausina niin asiat menee päällekkäin. Ei sillä, ihan hyvää pohdintaahan sulla mutta kuten sanottua, pitää olla tarkkana tiheillä asuinalueilla koska niistä on kumminkin aina joku mitta jonnekin.