Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Sumu kirjoitti: Kyrönjoki tunnettiin aiemmin nimellä Korpijoki.
Suvantoko ei tunnista nimeä "Pohjankyrö"? Ja mistä se tullut?

Lainaan samaan ketjuun aikaisemmin kirjoittamaani:

Oivalsin että Kyrönjoen nimikin on vaihtunut samoihin aikoihin n. 1600-luvulla kun ruotsalaiset alkoivat "Pohjanmaata" tai paremminkin Kainuuta isännöimään. Kansanperinteen mukaan joki on ollut "Wäinämöisen kyntämä". J.R.Aspelin kierteli 1868 ja 69 Suupohjan seutuja ja Kyrönjoen alajuoksulla kuunnellen kansantarinoita. Samalla hän tutustui muinaismuistoihin ja poimi talteen irtolöytöjä, raportissaan hän kirjoitti että tarinoiden mukaan "Kyrönjoki on Wäinämöisen kyntämä". Ammoin joki oli "Korpijoki" ja tällä hän viittasi joenvarren asumattomia aloja, kuten Ilmajoen ja Ylistaron välissä olevaa alajokea ja sen nykyisin tunnettua peltolakeutta.

Samuli Paulaharju käytti Kurikan kohdassa virtaavasta joesta myös "korpijoki" nimeä. Sikäli nimi tuli 1500-luvulta Isonkyrön käräjäpöytäkirjasta ja siellä syytettynä olleesta Erkki Laurinpojasta, jonka kotipaikaksi oli merkitty käräjäkirjaan "Korpioijss". Epätarkka nimi kuullostaa paremmin ojalta kuin joelta. On oletettu että kyseinen henkilö olisi asunut Kurikassa, tarkemmin nykyisen Tuiskulankylän alueella. Tapio Piirron tutkimuksen mukaan tämän "nimikaima" viittaa paremminkin todelliseen henkilöön Erkki Laurinpoika Kiikkaan, joka on asunut kahden ison ojan välissä ja paikassa, joka nykyisin tunnetaan Ilmajoella paremminkin Korpi nimellä ja jossa oli minun nuoruudessa iso kartano päärakennuksena, suuri puisto ja sitä kiertävä puutarhatie. Kapea kävelysilta ylitti toisen "ojista" isojen kaksfooninkisten talojen pihalle. Tuosta puistosta on enää jäljellä ainoastaan suuri tammi tien vierustalla. Myös vanhanmummani isovanhemmat asusti tuota "kartanoa" ja mumma itse syntyi samalla sarkalinjalla 6 km päässä Huissilla olevassa Heikkilä nimisessä torpassa. Nykyisin Korven tila on ollut jo vuosikymmeniä valtion omistuksessa ja tunnetaan paremmin Ilmajoen maatalousoppilaitoksena, "Korven koulutila" . Aikoinaan sitä klopit tapasi kutsua myös "sontaseminaari" nimellä, kun emäntä ehdokkaita friiasivat.

Historiantutkija J.V.Ruuth kutsui v.1897 jokea "Suupohjan emäjoeksi". Armas Luukko arveli tuntuvan siltä että "Kyrönjoki" säilyi "Korpijoen" rinnakkaisnimenä joen yläjuoksulla 1500-luvulle asti... Mutta tässä tulee se varsinainen pommi:

Joen oikea nimi vanhastaan oli koko matkalta ILMAJOKI !!!

Siitä kertovat paikannimet "Ilmolan pohja" (1532) ja Ilmola (1546) sekä se tosiasia, että eteläpohjanmaan maakunnan kartassa v.1650 joen nimenä oli aina Kauhajoen Aronkylään saakka ILMAJOKI (Ilma fluvius). Siellä joki haarautuu ja vielä Litorianmeren alkuaikoina 10000 vuotta sitten, Aronkylässä oli kapea salmi jossa Kurikan Niinistönmaa, Jurva, Nenättömänkylä ja Pässilä oli lähes Ahvenanmaan kokoisella saarella. Kauhajoki kuului jo mantereen puolelle. Tuolloin meri oli 90 metrin korkeudella ja meiränkin tupa olisi mukavasti ollut 7 metriä vedenpinnan yläpuolella. Myös Hiivanaasen aluetta ympäröisi puolikaaren muotoinen lahdelma.

Petra N. Mahesius kirjoitti v.1734 - "Yksi joki, jota sanotaan Ilmajoeksi, eli Isoonkyrön joki, virtaa pitäjän (Mustasaari) halki ja laskee Koivulahden kappelin luona mereen. Entä missä on se oikea "Kyrönjoki" oikein on ollut? Siinä täytyy mennä Hämeenkyrön suuntaan. Kyrö-fluvius eli Kyrö-joki tunnetaan myöhemmin paremmin Karvianjoen nimellä.

"Kyrö" "Isoonkyröön" viittaavana paikannimenä on tavattavissa vuodelta 1477 ja "Isokyrö" nimenä vasta 1699 ruotsinvallan aikana. Kyrö Kyrönjoen nimeä voidaan pitää Satakuntalaisena lainasanana, joka merkitsee louhikkoista, laajaa takamaata, kallioista korpea ja vaikeakulkuista maastoa.

Eli "Korpijoen" ja nykyisen "Kyrönjoen" nimi on väärä, alkuperäinen nimi joen lähes koko matkalta Kauhajoen Aronkylään saakka on Ilmajoki.

Pohjankyrö on 1800-luvulla keksitty nimi ja sen lanseerasi sen ajan tunnettu "historiantutkija"...

fi.m.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Sakari_Yrj%C3%B6-Koskinen

Kinkkua sulatellessa aloin mittailemaan Ruotsin puolta. Pistin ensimmäiset hausta löytyneet 21 pystyssä tai raunioina olevaa keskiaikaista kivikirkkoa kartalle. Kirkkomittoja löytyi tasan 0kpl! Keskiaikaisia kirkkoja on paljon enemmänkin (nämä löytyneet keskittyvät keski-Ruotsiin) joten voihan sieltä mittojakin vielä löytyä, mutta alustavasti voidaan sanoa että 33.3km on suomalainen ilmiö..

Nyt olen lisännyt kartalle lähemmäs sata kirkkoa ja mittaillut matkoja. Yksi kpl kirkkomittoja löytynyt ja sekin 33,2km. En luovuta vielä mutta keskiaikaisia kirkkoja on PALJON. Reilusti yli puolet koko maan kirkoista on ajalta 1100-1600.

Olen ollut mittaavinani joitain 33.3 mittoja lähtien Lundin tuomiokirkosta. Olisihan se kiva, jos joku voisi vahvistaa löydöksen.

Niin ja tuosta Västernorlannin kartastasi näyttäisi muutama kirkko silmämääräisesti olevan about samoilla etäisyyksillä. Ei ehkä 33.3 etäisyydellä, mutta olisko jokin muu etäisyys toistunut ?

Kuutar kirjoitti: Nyt olen lisännyt kartalle lähemmäs sata kirkkoa ja mittaillut matkoja. Yksi kpl kirkkomittoja löytynyt ja sekin 33,2km. En luovuta vielä mutta keskiaikaisia kirkkoja on PALJON. Reilusti yli puolet koko maan kirkoista on ajalta 1100-1600.

Kokeileppa Länsipohjaa eli Uumajasta ylöspäin olevia kirkkoja, joka oli Norjan puolelle saakka vanhaa Kainuuta. Mahdollisesti vielä sen perineen Kyrön aikaista aluetta jota asutti samalta suunnalta tullut väestö joita asettui asumaan myös Etelä-Pohjanmaalle. Nordbotten oli pitkään suomenkielistä ja vielä 1960 luvulle saakka suomenkielistä. Luin jostain että Ruotsi ja Suomi sopivat että kummankin maan kieltä edistetään kouluissa. Suomen osalta tuo toteutui mutta Ruotsi toimikin päinvastoin ja aloitti pohjoisessa pakkoruotsin kieltäen suomenkielen käytön. Länsipohja kuului 1300 luvulta Novgorodin ja seitsemän kymin Karjalan hallintaan, liekö siellä ollut ortodoksisia kirkkoja...

Niin joo, kun Korsholman ja Kaarleporin läänejä perustettiin 1600 luvulla vanhan Kyrön alueelle, samalla Ruotsin puoleinen länsipohja erotettiin näistä. Eräänlainen Korsholman raja on nähtävissä vieläkin ja se menee ruotsinkielisiltä alueilta Isonkyrön, Ylistaron ja Lapuan suuntaan ja jossa myöhemmin oli tämä häjyily, körttiläisyys ja Lapuan laki voimissän. Samanlaista pöyräälyä Ilmajoen puolelle emäpitäjään ei koskaan syntyntynyt vaan alueet olivat henkisesti kuin eri planeetalta. Tässä on nykyaikana nähtävissä samankaltaista eroa rannikkopohjanmaan ja etelä-pohjanmaan välillä. Isokyrö on nykyisin suunautumassa silti henkisesti eteläpohjanmaan suuntaan kuin kuuluvansa rannikkopohjanmaahan. Muistaakseni tästä alueen vaihdosta on päätös tehty.

Kiitos vinkeistä.

Tästä tulee iso projekti. Saa nähdä saanko aikaiseksi laittaa kaikkia kirkkoja kartalle. Jos joku innostuu jo mittailemaan niin tässä kmz-tiedostossa olisi earthiin ladattavissa kaikki keskiaikaiset kirkot alukirjaimilla a-c. Nyt jo näkyy hyvin miten Taalainmaan alueella (= vanhat suomalaismetsät) ei löydy kirkon kirkkoa ja miten kirkot kulkevat rannikkoa pitkin Vaasan korkeudelle levitttäytyen siitä sisämaahan..


drive.google.com/file/d/0B0xn0kzCifpxdS1...d0k/view?usp=sharing