Vs: rautakauden ley-linjat ja 33.3 mitat

Tilastollisesti luulisi tulevan muutama tärppi väkisinkin, erityisesti jos ollaan jollain tiheällä asuinalueella. Tämän takia esim pietarissa on hillittömät määrät kirkkoja tällä etäisyydellä, koska sehän on jo kokonainen metropoli.
Näissä on tietenkin oleellista osata laskea prosentuaalinen osuus eikä määrällinen. Jonkinlainen nyrkkisääntö on että jos mittaa kaikki etäisyydet kaikista, sattumaprosentti on jotain 0.2 - 0.1 prosentin luokkaa että se osuu 33.3 km etäisyydelle.

Sanoisin että tihein alue rajoittuu keskiaikaisen satakunnan sisään joka tietenkin on ollut laajempi kuin nykyisin. Sanoisin että tältä alueelta löytää 33 mittaa noin 10-20 prosentin tiheydellä joka tekee osumista sattuma-arvon ylittäviä monituhatkertaisesti. Tästä voi päätellä että ammoin satakunta on ollut hyvinkin järjestäytynyt yhteisö, suoranainen valtakunta, josta ei tosin tiedetä mitään muuta kun nämä mitat.

Minä alan olla vahvasti sitä mieltä että Satakunta oli se hallinnolinen Kyrön keskusalue, johon kuului laajuudeltaan myös eteläpohjanmaa, keski- ja pohjois-pohjanmaa sekä Ruotsin puolelta länsipohja. Hyvinkin Kyröä edeltäneen Kainuun alueet, jotka Kyrö menetti ns. Pähkinäsaaren rauhan myötä seitsemänkymin Karjalalle. Satakunta menetti hallinnon ruotsalaisten hallinnoimalle Suomelle muistaakseni 1480 paikkeilla sekä eteläpohjanmaan Kyröstä tuli samoihin aikoihin Korsholma. Jäljelle jäi kuitenkin Ilmajoki ulottuen Hämeenkyröön asti ja raja meni etelässä siten että, Nokia kuului Hämeenkyrön puolelle ja Pirkkala Hämeen puolelle. Linnavuorien ketju vaikuttaa olleen joko hämäläisten tai kyröläisten puolustus tai valvontalinjaa. Yksi sellainen on Ikaalisissa, ja vaikuttaa olleen kiilana erottaa pohjoisen kyrön alue eteläisestä kyröstä... Kyrönkangas on nykyisin hämeenkangasta ja alkuperäinen Kyrönjoki, nyk. Karvianjoki virtaa sen halki.

Satakunnan tai paremmin Suurkyrön järjestäytynyt hallinnointi, kuten jukkis aikaisemmin ihmetellen siihen viittasi, on täytynyt perityä, jatkua ja tapahtua 800-900 luvun jälkeen Kainuun kadottua kartalta. Myös miesten dna joka on vahvasti iivaria, kielii satakuntalaisten ja eteläpohjalaisten olleen yhtenäistä heimoa. Kokemäki on ollut vanha kauppapaikka jonka merkitystä ei ulkomaalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten perustama Ulvila pystynyt horjuttamaan ja syrjäyttämään, ennen kuin meri oli loitonnut Poriin saakka. Myös Ilmajoen ja Kauhajoen vaakunassa oleva Karhu, perustuu hyvin vanhaan sinettiin. Porin karhu on paitsi erinomaista olutta, mutta karhu liittyy myös jotenkin Satakuntaan (Kyröön) ja on mahdollisesti sieltä suuntaa periytynyt...

Meinasi vielä unohtua, 33 mitat satakunnassa kuin myös eteläpohjanmaalla luovat melkoisen yhtenäisen kuvan kummastakin maakunnasta. Onko ne perua jo muinaisesta Kainuun ajoista, vai onko ne syntyneet vasta Suurkyrön aikana...

Täältä Ylä-Satakunnan suunnalta kun samaa asiaa tarkastelee niin näin se näyttäis menevän. Nyt kun katsellaan rannikkoa Porista Vaasaan niin nämähän on Satakuntalaisia nautinta-alueita. Euralaiset kalasti Eurabofjärdenissä (Eurajoella), Kuumolaiset (Kokemäkiset) Kuuminaisissa, Huittislaiset kalasti Hvittisbofjärdissä (Ahlaisissa), Keikyeläiset Keikvedellä, Sastamalaiset Sastmolassa, Hämeenkyröläiset Kyröjoella ja Pirkkalaiset siitä pohjoiseen aina Tornioon asti.. mutta Nokialaisista on vähän vähemmän tietoa.

Nokialaiset ja Vesilahtelaisethan ovat olleet vähän samaa kastia, kun tää Kurki niitä yhdistää. Nyt kun katsotaan Vesilahtelaisia paikannimiä Etelä-pohjanmaalla pistää silmään Närvijoki. Jokihan on saanut nimensä Närvän talosta, jossa on sama kaikupohja kuin vesilahtelaisessa Narvassa. Närvijoki on antanut myös nimensä rannikkokaupungille nimeltään Närpiö. Nämä on niitä kalastusalueita jossa aikoinaan täältä käytiin.

Muita juttuja jotka on jäänyt mieleen on tää Antti Ahlström, joka osti maansa Noormarkussa Karkkulaiselta talonpojalta. Noormarkun lisäksi näitä markkuja on rannikolla Söörmarkku, Kaasmarkku, Klasmarkku (Lassila), Dagsmarkku, Puskamarkku ja Ylimarkku.. Hmm Karkku ja Markku.. Markut on siis Karkkulaisten kalapaikkoja.

Lappalaiset, joita vielä seudulla oli, sai Lapfjärdin nautinta-alueeksi.

Närvijokelaiset ovat olleet aikoinaan Närpiön seurakunnassa, joka luettiin Satakuntaan. Samoin Isojoki, alkujaan Isojoelta käytiin kirkossa aina Sastamalan Isossa-Maijassa asti, siten se kertonee sen olleen lappalaisten sijaan ehkä kuitenkin Karkkulaisten joki.

Teuvajoki, siis ruottiksi Tiukkajoki, on sitten vaikeampi tapaus en vielä ole löytänyt vastinetta sille Ylä-Satakunnasta. Tiukka löytyy Sastamalasta talonnimenä, mutta kallistuisin Teukku ja Teukkula nimiin..

Luin illalla tätä J.Maukosen v1882 kirjoittamaa Tyrvään ja Sastamalan historiaa.

kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/re...pi=pdf&kansio_id=790

Niukasti on kyllä säilynyt tietoa jälkipolvelle Paavinajan ja sitä aiemmista aikakausista. Sastamalan keskushan on tuo Iso-Maija, johon paljon mielenkiintoista tarustoa liittyy. Silmään pistää viereisen Pyhän Olavin kirkon läheisyys.. vain 5 km. Arvellaankin, että Pyhän Marian kirkko onkin ollut luostarikirkko ja samalla koko Ylä-Satakunnan hallintokeskus. Marian kirkothan olivat joka maakunnassa sellaisia. Siten Pyhän Olavin kirkko on tavalliselle rahvaalle tarkoitettu..

Nyt tässä historiikissä sanotaan, että tämä ensimmäinen kirkko, Iso-Maija, palveli koko nykyistä Pirkanmaata ja laajemminkin. Isojoen mainitsinkin, mutta myös Parkanosta asti täällä käytiin ja idässä aina Sääksmäkeen ja Orivedelle asti. Varmasti kauemmaksikin ulottui vaikutuspiiri, mutta nämä pohjoisemmat metsät olivat varsin asumattomia tai pakanuus pysyi niissä sitkeästi.

Paavi siis laittoi tänne hallintokeskuksen joskus ristiretkiaikaan. Ei ruotsalaiset.

Jotenkin tuntuis, että tämä Suomen käännytystyö tehtiin yhteis-eurooppalaisena hankkeena. Paavin ydinjoukko oli nämä Kalparitarit ja sen jälkeen Teutoniritaristo, molemmat Pyhälle Marialle omistautuneita.. Nämä olivat ne etujoukot, jotka ensimmäiset kirkot rakensivat. Niiden perässä seurasivat munkkikunnat ja muut paavin virkamiehet.

Pyhän Marian kirkoista muodostui hallinnollisia keskuksia ja usein ne olivat rautakaudelta periytyneitä keskuksia, jonne ihmiset kautta aikain olivat kokoontuneet vuodenaikajuhlia viettämään. Samoilla juhlilla hoidettiin uskonnollisten rituaalien ohella myös käräjä, kauppa ym asiat.

Tässä M.Linnan kartassa tarkemmin nämä pyhimyksille nimetyt kirkot

Kiitos oivalluksista !

Mutta melkein olen satavarma että täää juttu ei jää tähän.